Jos muisti pätkii, syynä on luultavasti aivojen ylikuormitus – aivotutkija kertoo, mikä pieni muutos voi auttaa

Muisti on jokapäiväinen työkalu, ja se tarvitsee lepoa ja huolenpitoa pysyäkseen tarkkana. Tässä artikkelissa selvitämme, miksi unohdamme ja milloin siitä pitäisi huolestua.

Minna Huotilainen on aivotutkija Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut tietoteoksia, kuten Leeni Peltosen kanssa Uuden ajan muistikirjan sekä Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysoppaan.

1. Ihmisillä on erilaisia tapoja muistaa

Muistia voi luokitella monella tavalla. Olet varmasti kuullut puhuttavat työmuistista ja pitkäkestoisesta muistista. Yleisin tapa onkin luokitella muisti sen pituuden mukaan.

”Yleensä muistista puhuttaessa tarkoitetaan pitkäkestoista muistia, eli sitä, että pystyy tallentamaan asioita mieleensä”, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Työmuisti taas tarkoittaa hyvin lyhyttä muistia, jota tarvitaan tässä hetkessä. Käytät sitä, jos sinun pitää esimerkiksi naputella talteen numerosarja. Hetken päästä et kuitenkaan enää muista tuota sarjaa.

Vielä sitäkin lyhyempi on sensorinen muisti. Käytät sitä esimerkiksi silloin, kun olet itseksesi tilassa, jossa on muitakin: et kuuntele muiden keskustelua, mutta jos nimesi mainitaan, huomaat sen pientä hetkeä myöhemmin.

”Se paljastaa, että kuulomuistisi oli aktiivinen”, Huotilainen sanoo.

Muistia jaotellaan myös sisällön mukaan: muistat tapahtumia ja tuntemuksia sekä sen, miten asioita tehdään.

2. Muisti tykkää unesta mutta kammoaa multitaskausta

Muisti ei ole yksi tapahtuma vaan prosessi, joka jaetaan kolmeen osa-alueeseen: muistitiedon vastaanottamiseen, sen tallentamiseen ja sen esiin kaivamiseen muistista.

”Jos et muista jotain asiaa, vika voi olla missä tahansa näistä kohdista.”

Et siis ehkä vastaanottanut tietoa alun perinkään, koska et keskittynyt siihen kunnolla tai puuhasit jotain muuta samaan aikaan.

Toisaalta pulma voi piillä siinä, ettet jostain syystä onnistunut tallentamaan tietoa, vaikka vastaanotitkin sen.

”Se, että olet oppinut jonkin asian, ei tarkoita, että se on tallentunut pitkäkestoiseen muistiin. Ensin opittu asia tallentuu aktiiviseen työmuistiin. Sieltä se pitää vielä siirtää pysyvämpään muistiin.”

Tämä prosessi tapahtuu nukkuessa. Muistitiedon säilyttämiseen tarvitaan erilaisia unen vaiheita: kevyttä unta, rem-unta ja syvää unta. Jos nukut huonosti tai liian vähän, tämä prosessi häiriintyy. Siksi huonot unet ovat myrkkyä muistille.

Voi myös olla, että tieto on tallennettu, mutta et onnistu löytämään sitä muistisi kätköistä.

3. Unohtaminen on hyvin tärkeää mielenterveydelle

Aivojen tarkoitus ei ole koskaan tallentaa kaikkea tietoa.

”Moni toivoo, että muistaisi enemmän. Mieli kuitenkin suojelee itseään liialta muistamiselta. On harvinainen, vakava tila, jos kaikki asiat tallentuvat muistiin.”

Tiedetään potilastapauksia, joissa ihminen on muistanut liikaa. Venäläinen neuropsykologi Aleksandr Romanovitš Lurija kirjoitti Suurmuistaja – pieni kirja suuresta muistista -teoksessaan miehestä, joka muisti aivan kaiken. Sen seurauksena tämän mieli särkyi.

On siis tärkeä mielenterveydellesi, että unohdat osan asioista, sillä liika tiedon määrä on tuhoisaa. Toisaalta on myös hyvä, että pystyy unohtamaan kielteisiä tunteita aiheuttavia muistoja.

Se on hyvän mielenterveyden perusta.

”Idea ei ole, että unohdat asiat kokonaan, vaan se, että ettet joudu uudelleen ja uudelleen tuntemaan samoja kurjia tunteita ja jää vellomaan niissä.”

Isoista, itselle tapahtuneista ikävyyksistä ylipääseminen kestää tietenkin kauan. Pienet harmit olisi sen sijaan hyvä unohtaa yhdessä yössä, etteivät ne enää paina mieltä.

4. Toisto ja tunteet auttavat muistamaan

Jos et muista puolisosi puhelinnumeroa, mutta lapsuuden aikaisen parhaan kaverisi numero on edelleen hyvässä muistissa, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kyse on toistoista.

”Jos olet elänyt lapsuutesi ennen kännykkäaikaa, kertasit puhelinnumerot joka kerta, kun soitit. Voi olla, että olet soittanut lapsuudenkaverillesi tuhat kertaa.”

Silloin olet siis kerrannut hänen puhelinnumeronsa yhtä monesti.

Puolisosi puhelinnumeron sen sijaan olet tallentanut kännykkääsi ja luetellut sen ehkä muutamia kertoja. Haet hänen numeronsa nimellä, joten sinun ei tarvitse muistaa sitä.

Miksi unohdan tärkeät asiat ja muistan liiankin hyvin asiat, jotka haluaisin unohtaa?

”Aivojen näkökulmasta asia on yksinkertainen. Niille valintaperusta on aina tunne.”

Jos asia on herättänyt tunteita, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä, se painuu helpommin pitkäkestoiseen muistiin ja muistetaan siis paremmin.

Sen takia saatat muistaa ihanan hymyn tai ikävän kommentin, mutta saksan kielioppi ei tunnu millään jäävän mieleen.

”Opiskelu on valitettavasti monesti hieman tylsää, eikä herätä tunteita.”

Tutkijat ovat yrittäneet kehittää keinoja, jotka helpottaisivat asioiden tallentumisessa. On kokeiltu esimerkiksi tuoksuja ja havaittu, että samassa tuoksussa opiskelu ja nukkuminen auttaa muistamaan pikkuisen paremmin.

Jos haluat oppia jotain uutta, voit siis asettaa työpöydällesi tuoksuvan kukkakimpun ja siirtää sen yöksi sänkysi viereen.

5. Miten aivot säästävät muistitilaa?

Kun ajattelet lapsuuttasi, saatat huomata, ettet muista yhtä tiettyä joulua tai kesää, vaan yleiskuvan siitä, millaisia lapsuutesi joulut ja kesät olivat.

”Aivot pakkaavat tietoa tällä tavoin. Ihmisen muisti ei koskaan tulekaan täyteen, kuten tietokoneen tai kameran muisti, sillä se toimii eri periaatteella.

Aivot muistavat äskettäin tapahtuneet asiat yksittäisinä tapahtumina, mutta ajan myötä kokemukset sulautuvat yhteen. Siksi muistat vain yleisen mallin lapsuuden jouluista, et yhtä yksittäistä joulua.

Samoin voi käydä, jos olet vaikkapa matkustanut samaan kohteeseen useamman kerran. Aivot eivät pidä tärkeänä eritellä, mikä kokemus sattui milläkin reissulla, vaan eri matkat sekoittuvat keskenään ja pakkautuvat yhdeksi muistoksi. Näin muisto vie vähemmän aivojen kapasiteettia.

6. Milloin on syytä huolestua muistista?

Voi tuntua huolestuttavalta, jos ei muista tutun ihmisen nimeä tai unohtaa avaimet oveen tai löytää itsensä keittiöstä, kun oli tarkoitus mennä olohuoneeseen.

Kaikki tämä on kuitenkin ihan normaalia, ei merkki alkavasta muistisairaudesta.

”Näissä tilanteissa ei ole kyse muistiongelmasta, vaan kiireestä. Kaikkien muisti pettää välillä.”

Jos muisti pätkii usein tällä tavalla, se kertoo aivojen liiasta kuormituksesta. Toinen merkki aivojen kuormittumisesta on keskittymiskyvyn puute. Jos ei pysty lukemaan kirjaa, tai jos räplää kännykkää samalla, kun katsoo leffaa, keskittymiskyvyssä on vikaa.

Kolmas varoitusmerkki ovat uniongelmat. Jos ei saa unta, kun päässä pyörii liikaa asioita tai herää kesken yötä miettimään jotain turhaa, aivot tarvitsevat lepoa.

On myös hyvä huomata, että toimit usein puoliksi automaattiohjauksella. Se selittää sen, miksi saatat ajatuksissasi päätyä väärään huoneeseen: käyt siellä usein ja siksi aivosi kuljettivat sinut sinne, kun et keskittynyt toimiisi.

”Aivot säästävät näin muistikapasiteettia. Joissain tilanteissa se on hyvä asia, mutta se voi myös mennä joskus vikaan.”

Niin kauan, kun itse huomaat muistisi pätkivän, syytä huoleen ei ole.

”Jos unohteluaan ei huomaa itse, se on huono merkki.”

Usein vakavammat muistiongelmat huomaavatkin läheiset tai työkaverit. Mikäli saat usein ulkopuolelta kuulla huonomuistisuudestasi, on hyvä käydä lääkärissä selvittämässä asia.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2025.

Muisti kehittyy ja pysyy virkeänä, kun annamme aivoille riittävästi lepoa ja mahdollisuuden keskittyä olennaiseen.