Pitääkö kaikkien syödä monivitamiinia? Tuore tutkimus väittää, että vitamiinilisä vaikuttaa muistiin – mutta lääkärillä on selkeä neuvo
Vitamiinit ja hivenaineet tukevat aivojen toimintaa. Asiantuntija kertoo, kannattaako niitä ikääntyessä napsia purkista.
Päivittäinen monivitamiinilisä hidastaa muistin heikkenemistä ja kognitiivista ikääntymistä. Näin todetaan yhdysvaltalaistutkimuksessa.
Olisiko siis fiksua käyttää monivitamiinia, vaikka varmuuden vuoksi? Laillistettu ravitsemusterapeutti, elintarviketieteiden tohtori Heini Karp Gery ry:stä toppuuttelee.
”Monivitamiini voi olla tarpeen, jos ruokahalu on heikko eikä monipuolista ruokaa pysty syömään riittävästi. Kuitenkaan mikään vitamiinilisä ei sisällä ruuasta saatavia kuituja, antioksidantteja, pehmeitä rasvoja tai flavonoideja, jotka voivat vaikuttaa aivoterveyteen vielä vitamiineja ja hivenaineita enemmän.”
Kaikkien yli 75-vuotiaiden pitäisi käyttää D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
D-vitamiini on ainoa vitamiinilisä, jota Suomessa suositellaan väestötasolla. Sitä suositellaan muun muassa aikuisille, joiden ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoituja rasvoja ja maitotuotteita ja viikoittain kalaa. D-vitamiinin saanti heikkenee etenkin loka–maaliskuussa, kun sitä ei muodostu iholla auringon UV-säteilyn kautta.
Myös ikä vaikuttaa D-vitamiinin saantiin. Ihon ikääntyessä sitä ei muodostu iholla yhtä paljon kuin ennen, ja siksi kaikkien yli 75-vuotiaiden pitäisi käyttää D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
Ikääntyessä myös B12-vitamiinin imeytyminen vatsalaukusta voi heikentyä. Tästä huolimatta B12-vitamiinilisää ei tarvitse Karpin mukaan ottaa varmuuden vuoksi, eikä vitamiinitasoja tarvitse ilman lääkärin lähetettä mittauttaa.
”Tietyt diabeteslääkkeet ja happosalpaajat voivat heikentää B12-vitamiinin imeytymistä, mutta niiden käyttäjillä sen saantia yleensä seurataan.”
Kasvissyöjille ja vegaaneille B12-lisää suositellaan, sillä vitamiinia saadaan pääosin eläinkunnan tuotteista.
Muiden vitamiinien muodostumiseen tai imeytymiseen elimistön ikääntyminen ei vaikuta, eikä vitamiinilisiä tarvitse syödä vain iän vuoksi. Lääkärin ohjeistuksella niitä voi kuitenkin tarvita, jos esimerkiksi sairaus tai lääkitys vaikuttaa vitamiinien saantiin tai imeytymiseen.
Näin tuet aivojesi terveyttä
1. Väriä lautaselle. Nauti päivittäin puoli kiloa marjoja, vihanneksia ja hedelmiä. Näistä saat aivoille tärkeitä antioksidantteja ja flavonoideja sekä C-vitamiinia, joka vaikuttaa esimerkiksi hermosolujen toimintaan.
2. Hyviä rasvoja. Pähkinät, siemenet ja pehmeät kasvirasvat sisältävät pehmeää rasvaa ja E-vitamiinia. Ne suojaavat solukalvoja ja tukevat aivojen toimintaa. Syö näitä päivittäin ja pari kertaa viikossa myös kalaa.
3. Kuituja, kiitos. Täysjyväviljat, pavut, hedelmät ja kasvikset sisältävät folaattia, joka vaikuttaa hermoston toimintaan ja solujen jakautumiseen. Ne edistävät myös suoliston hyvää bakteerikantaa, joka linkittyy aivoterveyteen.
4. Iso-D. Vähäinen D-vitamiinin saanti liittyy muistin toimintaan ja muistisairauksiin. Käytä D-vitaminoituja rasva- ja maitotuotteita päivittäin ja syö kahdesti viikossa kalaa – tai varmista saanti vitamiinilisällä.
Juttu on julkaistu Eevassa 9/2024.
