Miia Nuutila, 50, otti meditaation osaksi arkeaan kymmenen vuotta sitten. Keskittämällä mielensä tähän hetkeen hän tulee tietoiseksi omista tarpeistaan.

"Aloitan lähes aina aamuni meditoimalla. Asetun risti-istunnassa olohuoneen tai makuuhuoneen lattialle. Joskus makaan sängyllä tai sohvalla.

Meditoidessani hermojärjestelmäni rauhoittuu ja ilo valtaa mieleni. Olotilani muuttuu hektisestä raukeaksi. Sydämen syke tasaantuu, mutta samalla tunnen seesteisen energian virtaavan tilalle.

Jos minulla on sovittuja menoja enkä halua meditaation venähtävän liian pitkäksi, ajastan kellon soimaan 20 minuutin päähän. Toisinaan meditoin niin pitkään, kun hyvältä tuntuu. Parasta on, jos meditaatio voi kestää juuri sen verran, kun sitä sillä hetkellä tarvitsen.

Aamulla tehty meditaatioharjoitus tuo rauhan, joka kestää koko päivän ajan."

"Ensikosketuksen meditaatioon sain jo lukioikäisenä. Olin kiinnostunut henkisestä kasvusta ja löysin kurssin, jossa opeteltiin syvähengitysharjoituksia. Se oli meditaatiota, vaikka termiä ei vielä silloin käytetty 1990-luvun Forssassa. Rauhoittuminen oman hengityksen tahtiin tuntui jo silloin hyvältä.

Varsinaisesti meditaatio tuli osaksi elämääni kymmenen vuotta sitten. Etsin ystävälleni internetistä sopivaa syntymäpäivälahjaa hakusanoilla ”naisten hemmotteluloma”. Löysin meditaatiokurssin ja varasin paikat. Ystäväni ei kuitenkaan päässyt paikalle, mutta kurssi veti minua puoleensa. Menin sinne yksin.

Alkuun mielen kaaos ja ajatusten määrä tuntuivat vaikeasti hallittavilta. Keskittyminen oli haastavaa, koska pääni tuotti koko ajan uusia ajatuksia. Ihan kuin joku rakenteessani ei olisi halunnut minun istuvan ja rauhoittuvan.

Innostuin silti, ja kävin uusilla kursseilla. Päätin, että teen meditoinnista itselleni samanlaisen rutiinin kuin hampaidenpesu. Vaikka aloittaminen on joskus vaikeaa, sen jälkeen ei koskaan kaduta."

"Ihmisellä on taipumus pelätä ja murehtia tulevaa ja märehtiä menneitä. Meditaation tarkoitus on pysähtyä olemaan läsnä tässä hetkessä. Se ei ole kivaa tai helppoa heti.

Vuosien aikana olen kehittynyt. Minun ei ole enää vaikeaa keskittyä tyhjentämään mieleni, vaikka mitä tapahtuisi ympärilläni. Mieleni rauhoittuu aiempaa nopeammin ja osaan suunnata ajatukseni niin, että pääsen nopeammin itseni kanssa rauhaan.

Minulla on erilaisia keinoja meditatiivisen tilan saavuttamiseksi. Ne riippuvat päivästä ja stressin määrästä. Toistan usein mielessäni elokuvasta Eat Pray Love tuttua mantraa:

Meditoinnissa leikitään mielikuvilla ja abstrakteilla asioilla. Joskus lasken sisäänhengitykseni pituutta tai kuvittelen päästäväni uloshengityksellä mustaa väriä tai stressiä ulos kehostani. Saatan myös puhdistaa mieleni harjoituksella, jossa käyn läpi kehoni osat pyyhkien pois raskaita ajatuksia ja huolia."

"Olen impulsiivinen ja lepattava ihminen, ja innostun herkästi. Saan ajatuksillani helposti mieleeni kaaoksen ja stressin. Meditaatio toimii käänteisesti: sen avulla löydän rauhan ja muistan, että kaikki on hyvin.

Meditoiminen on säännöllinen osa arkeani, mutta joskus saattaa kulua useampi päivä, jolloin lyön sen laimin. Silloin huomaan hermostuvani herkemmin pienemmistäkin asioista. Teini-ikäinen poikani tokaisee tuolloin usein: ”Menikö tunteisiin?”

Meditoinnin avulla tulen tietoiseksi tarpeistani ja tilastani. Saatan oivaltaa olevani väsynyt ja tarvitsevani lepoa ennemmin kuin lenkkiä tai salitreeniä.

Kun minulla on paljon töitä, heräilen aamuyöllä pohtimaan asioita. Silloin tarvitsen meditaatiota, jotta päästän irti mieltäni vaivaavista asioista tai seikoista, joihin en itse pysty vaikuttamaan. Sen jälkeen mieli tasaantuu.

Meditointi auttaa myös nyt, kun eletään vaikeita aikoja. On tärkeää pitää mieli rauhallisena, jotta jaksaa pysyä toimintakykyisenä.editointi auttaa myös vaikeina aikoina.

Erityisen paljon iloa ja hyötyä meditaatiosta oli minulle korona-aikana, kun työt peruuntuivat tai siirtyivät. Huolta oli helpompi sietää, ja meditointi auttoi myös tulemaan tietoisemmaksi peloistani ja kuvitelmistani, ettei työni voisi enää jatkua.

Teen usein omanlaiseni meditaatioharjoituksen ennen teatteriesityksiä. Se on tapani pyhittää alkava esitys.

Ajattelen, että sydänkeskuksestani leviää rakkaus näyttelijäkollegoihini ja yleisöömme. Taiteen tehtävänä on rakkauden levittäminen. Toivon, että esityksissä se välittyy kaikkiin läsnäolijoihin."

Artikkeli on julkaistu Eevassa 8/2022.

Lue myös: Jalkapallo on Kari Kanalan voimanlähde ja intohimo: "Ainoa, mikä parisuhdettamme rasittaa iltaisin, on Valioliigan seuraamiseni"