Tavallisimpia masennuslääkkeiden lopetusoireita ovat huimaus, hikoilu, ahdistuneisuus, univaikeudet, pahoinvointi, päänsärky, pistely ja puutuminen. Vanhukset ja hyvin nuoret saavat oireita muita herkemmin. Myös suuri lääkeannos ja vuosia jatkunut käyttö lisäävät lopetusoireiden todennäköisyyttä.

– Jos potilas saa lääkettä aloittaessaan herkästi haittavaikutuksia, se saattaa olla ennakoiva merkki myös lopetusoireista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo ­Partonen kertoo.

Lopetusoireet ovat yksilöllisiä, eikä ole mahdollista täysin ennustaa, kenelle niitä tulee. Jotkut ovat alttiimpia kuin toiset, mutta syitä siihen tunnetaan vielä huonosti.

– Jos ihminen on esimerkiksi hyvin ahdistusherkkä tai saa herkästi paniikkikohtauksia, hän voi olla muita alttiimpi saamaan lopetusoireita, psykiatrian erikoislääkäri Antti-­Jussi Ämmälä Terveystalosta sanoo.

Herkimmin lopetusoireita tulee lääkeaineista, joilla on lyhyt puoliintumisaika, kuten masennuksen hoidossa käytetystä paroksetiinista. Mieli­alalääkkeiden lisäksi vieroitusoireita voivat aiheuttaa bentsodiatse­piinijohdannaiset unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja opiaattipohjaiset kipulääkkeet.

Vieroitusoireiden ajatellaan liittyvän välittäjäaine serotoniinin toimintaan aivoissa. Yksinkertaistettuna oireet johtuvat siitä, että elimistö pyrkii tasapainotilaan.

– Kun ihminen käyttää pitkään jotakin lääkettä, elimistö pyrkii sopeutumaan lääkkeen käyttöön. Kun lääkkeen käyttö yhtäkkiä loppuu, elimistön pitää totuttautua taas uuteen tilaan, Ämmälä sanoo.

Mielialalääkkeitä käytettäessä aloitus ja lopetus pitäisi suunnitella aina hyvin. Jos lopetusoireita silti tulee, muun samanaikaisen hoidon tehostaminen, kuten tiivis psykoterapia, voi auttaa.

Käypä hoito -suosituksissa mielialalääkkeet ohjeistetaan lopettamaan asteittain. Sen tarkoituksena on pienentää vieroitusoireiden todennäköisyyttä. Kaikkia annoksen asteittainen pienennyskään ei auta. Hankalimmissa tapauksissa vieroitusoireet voivat kestää kuukausia tai jopa kauemmin.

– Yleensä vieroitusoireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Joukossa on niitäkin, joiden oireet ovat hankalia ja pitkäkestoisia. Lopettaminen tehdään silloin pitkällä aikavälillä­ pieniä määriä vähentäen, Ämmälä sanoo.

Joskus lääkkeiden lopettamista seuraavat oireet ovat merkki siitä, että lääkkeillä hoidettu sairaus on palannut.

Lääkkeiden lopetuksesta johtuvat oireet taas alkavat yleensä hyvin nopeasti, joillakin jo annosta vähennettäessä ja joillakin heti lopettamisen jälkeen.

Yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää mieli­alalääkkeitä. Monelle lopetusta seuraavat oireet voivat tulla yllätyksenä.

– Lopetusoireisiin on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina, kun on havaittu, että ne ovat yllättävän yleisiä,­ Partonen sanoo.

Vieroitusoireiden yleisyydestä on ristiriitaista tietoa. Lääkärilehden mukaan vieroitusoireita tulee 10–20 prosentille masennuslääkkeiden käyttäjistä. Partosen mukaan oireita voi saada jopa 40 prosenttia käyttäjistä.

Mahdollisista lopetusoireista olisi tärkeää keskustella jo silloin, kun lääke aloitetaan. Lääkärillä ja potilaalla pitäisi olla suunnitelma siitä, milloin lääke on tehnyt tehtävänsä, miten se lopetetaan ja millaisia haittoja lopettamiseen voi liittyä.

– Aikapula on haaste. Kahdenkymmenen minuutin vastaanottoaika ei salli kovin perusteellista keskustelua, mutta minusta tästä aiheesta pitäisi keskustella, Ämmälä sanoo.

Lopetusoireita ei kannata silti pelätä liikaa.

– Masennus on vakava tauti, jota ei kannata jättää hoitamatta siksi, että lääkkeistä saattaa tulla lopetusoireita.

Täältä löydät tietoa unilääkkeistä ja rauhoittavista lääkkeistä vieroittautumisesta sekä pitkäaikaisesta lääkityksestä luopumisesta. Pitkäaikaisen mielialalääkityksen lopettaminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti hoitavan lääkärin avulla.