Rakkaudella me -podcastissa on kuusi jaksoa, kuusi kirjettä ja kuusi tuttua, kiperää parisuhdepulmaa, joihin parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow ja psykoterapeutti Antti Ervasti antavat ratkaisuehdotuksensa.

Nimimerkki Yksinäinen kertoo kirjeessään, että kumppanin masennuskaudet ovat saaneet hänet pelkäämään, että itsekin sairastuu, eikä hän ole varma, jaksaako suhdetta enää:

Saako masentuneen puolison jättää?

Antti Ervasti: Jos puhutaan yleisesti, saako parisuhteen lopettaa, saa minun mielestäni. Toivoisin, että ihmiset aina kokisivat, vaikka he olisivat miten sitoutuneita suhteeseensa, että heillä on myös mahdollisuus olla olematta tässä suhteessa.

Jos on suhteessa velvollisuuden tunteesta tai muun ulkoa tulleen asian takia, silloinhan suhde on helposti kuin pallo jalassa. Vapauttaa yllättävän paljon energiaa tunnetasolla, kun oikeasti sisäistää, ettei minun välttämättä tarvitse olla tässä suhteessa, mutta minä haluan.

Jos haluaa erota, ennen päätöstä on tärkeää miettiä, onko kaikki kivet käännetty. Onko kaikki tukimuodot hankittu? Jos vastaus on, että kyllä nyt on tehty kaikki mahdollinen eikä mikään enää auta, parisuhteen jättäminen voi olla hyvä ratkaisu.

Marianna Stolbow: Myös masentuneen ihmisen dynamiikka muuttuu sillä hetkellä, kun hän ei ole enää siinä parisuhteessa. Se ei automaattisesti ole aina huono asia.

Tämä ei tarkoita, että syyllistettäisiin sitä toista osapuolta, että hän olisi jotenkin aiheuttanut masennuksen. Mutta dynamiikassa tapahtuu niin suuri muutos, että se tavallaan pakottaa myös masentuneen ihmisen uuteen asentoon oman elämänsä kanssa.

Me kaikki teemme koko ajan virheitä, pieniä mutta joskus isojakin. Jälkikäteen on tärkeä ymmärtää, mistä lähtökohdista käsin tein sen, mikä tuntui silloin oikealta.

Usein sanon niille, joilla on pieniä lapsia, että on vain hetki, kun teillä istuu pöydässä vastapäätä aikuisena ne samat lapset. He kysyvät, miksi äiti muuten teit silloin, kun oltiin pieniä niin tai näin. On hyvä elää niin, että pystyy vastaamaan, että siinä kohdassa minusta tuntui tältä. Kauheasti äkkikäännöksiä ei kannata tämmöisissä asioissa tehdä.

Miksi on niin kauhean vaikeaa katsoa kumppanin masentunutta naamaa?

Marianna Stolbow: Me kaikki olemme parisuhteessa sillä tavalla itsekkäitä, että teemme tiedostamatonta laskelmointia. Esimerkiksi ajatellaan, että elämäni on kivempaa tuon toisen kanssa ja jos annan tiettyä asiaa suhteeseen, niin saan taas vaihtoehtoisesti jotain muuta. Esimerkiksi jos teen näin, minusta pidetään ja saan sitä arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemista. Jokuhan voi kokea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi pelastajana ja hoitajana.

Antti Ervasti: On tärkeä miettiä omaa kiintymyssuhdehistoriaa, jos tunnistaa tämmöistä toimintaa itsestään, ja työstää sitä. Kukaan meistä ei voi pelastaa toista. Pelastajat, ensihoitajat ja palomiehet tietysti pelastavat sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta muuten toista ihmistä ei voi pelastaa. Toista voi tukea, jotta hän saa apua ja jaksaa vaikeissa tilanteissa, mutta ihmisellä itsellään on aina vastuu omasta hyvinvoinnistaan.