1. Tutki rinnat kerran kuussa
Tutki rinnat tunnustelemalla vähintään kerran kuukaudessa vaikka suihkun yhteydessä. Jos huomaat rinnoissa muutoksia, kuten kyhmyjä tai rinnan muodon muutoksen, ne on syytä tutkia tarkemmin. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä.
2. Seuraa luomia
Seuraa säännöllisesti luomiasi ja suhtaudu niiden muutoksiin vakavasti. Luomia voi seurata vaikka valokuvin. Muutokset voivat viestiä ihosyövästä.
Jos luomi kasvaa, kutiaa tai on epäsymmetrinen, se kannattaa tarkistuttaa lääkärillä.
3. Tarkkaile ruoansulatusta
Seuraa ulosteen väriä ja koostumusta. Jos ulosteessa on kirkasta verta tai se on mustaa, käänny lääkärin puoleen. Molemmat voivat kertoa verenvuodosta suolistossa. Myös pidempiaikaisen ummetuksen tai ripulin syy on hyvä selvittää.
Suolisto-oireet liittyvät moniin sairauksiin, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan ja suolistosyöpiin. Ne voivat kertoa myös toiminnallisista vatsavaivoista, kuten ärtyvän suolen oireyhtymästä.
4. Tunnustele sykettä
Sykettä voi tunnustella sormella rannevaltimosta. Sydän lyö levossa normaalisti noin sekunnin välein eli 60–90 kertaa minuutissa.
Korkea syke voi kertoa paitsi kiihtyneestä mielentilasta myös sairaudesta, kuten sydämen vajaatoiminnasta, anemiasta tai kilpirauhasen liikatoiminnasta.
5. Huomioi muutokset painossa
Jos et ole pyrkinyt pudottamaan painoasi mutta peilikuva kuihtuu, on hyvä tarkistuttaa terveydenhuollon ammattilaisella, ettei taustalla ole sairaus. Kilpirauhasen toimintahäiriö, diabetes ja syöpä voivat oireilla laihtumisena.
Jos vyötä täytyy puolestaan alkaa höllentää, kannattaa pohtia, onko ruokavaliossa tai liikkumisessa tapahtunut muutoksia. Lääkäri ja terveydenhoitaja voivat auttaa painonhallinnassa.
6. Jaksaminen
Hyvästä vireystilasta kertoo esimerkiksi se, että jaksat työpäivän jälkeen harrastaa etkä tarvitse päiväunia.
Vireystila on normaalia heikompi, jos huomaat, ettet jaksa liikkua entiseen malliin, olet unelias nukkumisesta huolimatta tai olet henkisesti väsynyt: elämä tuntuu väkisin puurtamiselta eivätkä asiat enää tuota iloa kuten ennen. Taustalla voi olla univajetta, henkistä kuormitusta tai vakava sairaus. Esimerkiksi uniapnea, masennus, sepelvaltimotauti ja aineenvaihdunnan häiriö voivat oireilla väsymyksenä.
Lähteet: Yleislääkäri Janne Kanervisto, Mehiläinen, ja liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto
