Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järviseltä kysytään usein, miten introvertti selviää työstään. Sen sijaan häneltä ei kysytä, miten avokonttorissa voi kestää äänekästä ekstroverttikollegaa.

Pitkän uran tehneen temperamenttitutkijan mukaan 50 vuotta sitten oli yksi lysti, oliko puhelias vai hiljainen, kunhan osasi käyttäytyä ja teki työnsä hyvin. Nyt on toisin.

– Maailma on ekstroverttien vetämä: työpaikoilla se on odotusarvo. Ekstrovertit esimerkiksi päättävät, miten kokouksissa toimitaan, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Ekstrovertti janoaa seuraa ja toimintaa. Introvertti nauttii yksinolosta. Esimerkit ovat karkeita. Käytännössä kukaan ei ole täysin ekstrovertti tai introvertti. Olemme kaikki jotain siltä väliltä eli ambiverttejä.

– Introversio ja ekstroversio ovat saman janan ääripäitä. Osa asettuu lähemmäs toista päätä ja on enemmän ekstrovertti kuin introvertti, ja toisinpäin.

Voit siis hyvin olla joiltakin ominaisuuksiltasi ekstrovertti ja toisilta introvertti. Rakastat ehkä reissaamista, mutta väsyt, jos matkaseurueessa on vieraita ihmisiä.

– Itseään ei tarvitse osata lokeroida. Mutta kun ymmärtää, mitä kaikkea näihin ominaisuuksiin liittyy, oppii paljon, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Nykymaailma painottaa sosiaalisia suhteita ja taitoja. Moni voi tuntea painetta olla sosiaalisempi kuin onkaan. Osa herää vasta aikuisena siihen, että ihmiset väsyttävät.

Rakastatko rutiineja, hermostutko hälyssä? Ehkä sinäkin olet introvertimpi kuin luulitkaan. Se voi selittää paitsi tunteitasi ja käytöstäsi, myös valintojasi. Piirteestä voi olla sinulle myös paljon iloa.

Ekstroversio ja introversio ovat eräänlaisia persoonallisuuden perusrakenteita. Ne ovat periytyviä ja suhteellisen pysyviä ominaisuuksia. Kaikkea ne eivät toki selitä. Voit olla tunnollinen, määrätietoinen ja luova, olit sitten introvertti tai ekstrovertti. Myös tilanne vaikuttaa aina.

Ero introvertin ja ekstrovertin välillä on silti todellinen. He poikkeavat toisistaan fysiologisesti.

Introvertin aivojen ja keskushermoston viritystila on luonnostaan korkea, myös levossa. Aivot ottavat vastaan liikaa ärsykkeitä. Siksi introvertti vetäytyy ja suojelee itseään ylimääräisiltä ärsykkeiltä, kuten melulta. Joskus jopa taustamusiikki voi häiritä.

Rauhallisessa ympäristössä introvertti saa sisäisen viritystilansa ja ulkoiset ärsykkeet tasapainoon.

Myös herkät ihmiset reagoivat ärsykkeisiin voimakkaasti. Introvertti ei silti välttämättä ole erityisherkkä eivätkä ominaisuudet liity toisiinsa. Esimerkiksi valot ja värit eivät vaikuta introverttiin kuten erityisherkkään.

Ekstrovertti parkkeeraa lukusalin käytäväpaikalle. Hänen sisäinen viritystilansa on matala ja aivot päästävät sisään niukasti ärsykkeitä. Ekstrovertti tarvitsee toimintaa, jotta voi korvata sisäisen hiljaisuuden.

– Ekstrovertti hakeutuu seuraan, koska tarvitsee ihmisiä nostamaan viritystilansa, ei koska rakastaisi heitä. Ilman ulkoisia ärsykkeitä hän tylsistyy, tulee levottomaksi ja alisuoriutuu, Keltikangas-Järvinen selittää.

Sekä ekstrovertti että introvertti roikkuvat somessa yhtä paljon, mutta ehkä hieman yllättäen introvertille siitä tulee herkemmin ongelma. Hän saattaa kompensoida somella vähäisempiä suhteitaan reaalimaailmassa.

Hanna, 42

Introvertin pää raksuttaa jatkuvasti. Hän tarkkailee itseään ja muita, mikä parantaa itseymmärrystä. Introvertti saattaa kelailla toisten reaktioita liikaakin. Katsooko tuo oudosti? Miksi hän sanoi noin?

– Introverteillä on usein hyvä mielikuvitus. Se on ehdottomasti vahvuus, mutta voi myös haitata elämää joissakin tilanteissa, psykologi Kati Tiirikainen sanoo.

Ujon urakirjan kirjoittanut Tiirikainen oikaisee harha­luulon. Introvertti ei ole välttämättä ujo. Piirteet sekoitetaan, koska molemmat viihtyvät yksin.

Ujo jännittää sosiaalisia tilanteita ja on jatkuvasti tietoinen itsestään. Introvertti ei välttämättä jännitä kohtaamisia, mutta ne saattavat viedä kaikki mehut.

– Ujous on tuttu asia, kun taas introvertin piirteitä ei ole yhtä helppo yhdistää itseen. Voi olla vaikea ymmärtää, että väsymys johtuu ihmisistä”, Tiirikainen selittää.

Kun hän haastatteli ihmisiä kirjaansa, osa ekstroverteistäkin kertoi kärsivänsä sosiaalisista peloista. Ristiriita on melkoinen, jos on palava halu kuulua ryhmään, mutta ei ujouttaan uskalla.

Yleensä ekstrovertit vaikuttavat introverttejä varmemmilta. Heidät myös arvioidaan introverttejä pätevämmiksi töissä. He saattavat itsekin yliarvioida taitojaan.

Päivi, 54

Työelämä on yhtä muutosta. Tämä voi olla introvertille vaikeaa. Hän on usein ekstroverttiä turvallisuushakuisempi. Impulsiivisuus on vierasta ja rutiinit rakkaita.

Introvertit nauttivat, kun saavat uppoutua työhönsä keskeytyksettä. He näyttäisivät pärjäävän etenkin tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Tämä johtuu siitä, että korkea viritystila auttaa ohjaamaan täyden huomion tehtävään. Ekstrovertit ovat tyypillisesti suurpiirteisempiä.

Silti väite siitä, että persoonallisuuden pitäisi sopia työhön, ei pidä paikkansa. Introverttiys ei estä esiintymästä eikä se merkitse huonoja sosiaalisia taitoja. Introverttejä on opettajina, näyttelijöinä ja lääkäreinä.

– Sosiaaliset taidot eivät ole yhtä kuin sosiaalisuus. Ekstrovertillä ei ole hyvät sosiaaliset taidot, jos hän ei osaa kuunnella muita”, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Introvertit voivat tulla taustamelussa jopa työkyvyttömiksi. Ei melu ekstrovertillekään hyvää tee. Avokonttorissa ekstrovertin työteho näytti laskevan jopa introverttiä enemmän, Keltikangas-Järvinen kertoo.

– Introvertit eivät ole niin kiinnostuneita ympärillä olevista ihmisistä, joten he suojautuvat herkästi kuulokkeilla. Ekstrovertit kaipaavat ulkoisia ärsykkeitä hanakasti, joten he jäävät kuuntelemaan keskusteluja.

Suomalaisia pidetään usein sisäänpäin kääntyneenä kansana. Keltikangas-Järvinen ei allekirjoita väitettä.

– Tutkimukset eivät viittaa siihen, että olisimme introvertimpiä kuin muut. Meillä on ehkä lupa käyttäytyä introvertin tavoin, toisin kuin vaikka Yhdysvalloissa.

Tiirikaisen mukaan ikä tuo usein ymmärrystä omaa persoonaa kohtaan. Sitä kautta myös introverttiys voi tulla vahvemmin esiin.

Keltikangas-Järvisen mukaan iän myötä ekstroverttienkin jännityshakuisuus laskee. Muuten ikä näyttäisi vaikuttavan yllättävän vähän.

– Tutkimus ei osoita, että muuttuisimme ikääntyessä introverteiksi. Se, mihin kohtaan introversio-ekstroversio-akselilla asettuu, on hyvin pysyvä, hän sanoo.

Heidi, 36

Luonnostaan korkea viritystila saa introvertin tuntemaan monet asiat ekstroverttiä voimakkaammin. Huono ilmapiiri nakertaa rajusti introvertin sisintä. Hän tuo myös yksityiselämänsä draamat muita herkemmin töihin. Tyypillisesti hän tosin ei puhu niistä vaan vetäytyy.

Introverttien ja ekstroverttien suhteet eivät ole aivan ongelmattomia. On havaittu, että jos ihmiset saavat vapaasti valita, introvertit hakeutuvat toistensa seuraan ja ekstrovertit omiensa pariin. Etenkin introvertin kannattaa pohtia, kenet ottaa työparikseen. Ekstrovertti jyrää herkästi introvertin, joka päätyy avustajaksi.

Yksi syy voi olla erilaisissa keskustelutyyleissä. Ekstroverttien kesken esitetään enemmän vastaväitteitä ja pyritään kumoamaan toisen väitteitä, kun taas introverttien ryhmässä harvemmin väitellään.

Entä miten ekstrovertit ja introvertit pärjäävät keskenään parisuhteessa? Samanlaisuus voi yhdistää, mutta päinvastaiset temperamentit voivat myös tasapainottaa toisiaan.

Introvertti voi kaivata rinnalleen ihmistä, joka sysää iltaisin ihmisten pariin, mutta toisaalta hän saattaa uupua, jos puoliso ei ymmärrä antaa tilaa.

Keskusteluntarve voi olla erilainen. Introvertti ei välttämättä aina koe luontevana puhua ongelmistaan.

– On virhekäsitys, että puhuminen auttaa aina. Puhuminen voi joskus jopa pahentaa introvertin ongelmia, Liisa Keltinkangas-Järvinen sanoo.

Moni asia voi ratketa omassa rauhassa.

Sitaatit on poimittu Terve.fi:n kyselystä, joka tehtiin kesällä 2020.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 12/2020.