Susanna Nissilä ja Raila Kosonen tietävät, miltä tuntuu, kun rahaa tulee, mutta kaikki menee.
Susannan talouden keikautti koronapandemia, Railan yllätti parantumaton sairaus.
Hyvätuloisten rahavaikeuksia ei aina ymmärretä.
Susanna Nissilällä, 39, on päällepäin kaikki hyvin. Hän tienaa taksiyrittäjänä noin 4 000 euron bruttotulot kuukaudessa ja saa lisäksi vuokratuloja muutama sata euroa kuukaudessa. On puoliso, lapset ja omistusasunto.
Lisäksi hänellä on maksamattomien laskujen ja verojen takia velkaa 40 000 euroa. Siitä hän ei ole pystynyt puhumaan edes kaikille läheisilleen.
Korona pysäytti taksiliikenteen ja ajoi Susannan velkakierteeseen. Samalla keho ja mieli sanoivat itsensä irti.
Myös Raila Kososen, 43, elämässä kaikki näyttää olevan kohdallaan: on rivitaloasunto kohtalaisen hintavalla alueella Helsingissä ja hyväpalkkainen työ.
Raila oli ollut uudessa esihenkilötason tehtävässään puolisen vuotta, kun hän huomasi olevansa jatkuvasti väsynyt. Päätä särki päivittäin. Työterveys epäili työuupumusta, mutta Railaa ihmetytti. Hän oli uudesta työstä innoissaan.
Raila alkoi saada huimauskohtauksia ja nähdä kahtena. Lopulta näkö meni niin huonoksi, että hän joutui jättämään autolla ajamisen.
Migreeniä, lääkärissä toisteltiin. Särky oli kuitenkin erilaista eivätkä lääkkeet tehonneet kipuun.
Ensimmäisellä kerralla päivystyksessä Raila käännytettiin kotiin: migreeniä. Toisella kerralla kun Railaa oltiin taas käännyttämässä kotiin, hän meni lääkärin edessä veltoksi. Hänet lähetettiin pään kuvauksiin.
Kuin sumuverhon takaa Raila kuuli taustalla puheensorinan: aivoista oli löytynyt nyrkin kokoinen kasvain.
Takuusäätiön mukaan hyvätuloisten yhteydenotot ovat kahden viime vuoden aikana lisääntyneet. Hyvätuloisella tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, jolla jää verojen jälkeen noin 3000 euroa käteen kuukaudessa. Bruttona se on noin 5000 euroa. Takuusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa maksutonta apua talous- ja velka-asioissa.
Takuusäätiön neuvonnan vastaavan asiantuntijan Henri Höltän mukaan velkaantumisen taustalla voi olla monia syitä. Etenkin korkojen nousu on vaikuttanut hyvätuloisten kiristyneeseen taloustilanteeseen, hän kertoo.
”Hyvätuloisilla on yleisesti ottaen enemmän velkaa. Korkojen nousun vaikutus on suhteessa isompi heillä, joilla on paremmat tulot. Monella on iso asuntolaina sekä autolainaa.”
Rahavaikeuksiin voivat ajaa muun muassa sairastuminen tai avioero. Naisilla velkaantumisen taustalla on miehiä useammin ero. Myös kodin kallis remontti saatetaan joutua kustantamaan vakuudettomalla lainalla. Joskus taustalla on harkitsematonta kulutusta tai peliriippuvuus.
Raila ja Susanna ovat molemmat olleet aina tarkkoja rahasta, säästäväisiäkin. Höltän mainitsemista taloudelliseen ahdinkoon ajavista tekijöistä heidän tilanteeseensa pätee kuitenkin useampi. Avioeron jälkeen Railalle jäi iso asuntolaina. Uusimpana yllätyksenä rahatilanteeseen on vaikuttanut sisäilmaremontti, jota varten hän joutui ottamaan korkeakorkoisen lainan.
Sekä Railalla että Susannalla on autolainaa. Kummankin talouteen on myös iskenyt jotain odottamatonta. Susannalle se oli koronapandemia, Railalle syöpä.
Hyvätuloisten velkatilanne
Vuoden 2024 asiakastilastojen mukaan Takuusäätiöön yhteydessä olleilla hyvätuloisilla naisilla oli keskimäärin vakuudettomia velkoja 40 000 euron edestä, asuntolainaa keskimäärin 150 000 euroa ja autolainaa 20 000 euroa.
Puhtaat alusvaatteet, hiusharja, laturi. Kerta toisensa jälkeen Raila pakkaa laukkuunsa kaiken tarvittavan siltä varalta että sairaalakäynti venähtää yön yli.
Kun Raila sai tiedon aivosyövästä viitisen vuotta sitten, sairaalasta tuli hänelle tuttu paikka. Varsinkin ensimmäisenä vuonna hän kävi siellä usein. Raila pääsi leikkaukseen nopeasti, ja muutaman viikon päästä alkoivat sädehoidot ja sytostaattikuurit. Sitten hän päätyi sairaalaan toistuvasti sieni-infektion vuoksi.
Infektio tuhosi Railan silmän. Silmä päädyttiin poistamaan.
Kontrollikuvauksessa selvisi, että kasvain oli lähtenyt kasvamaan uudestaan. Puoli vuotta ensimmäisestä leikkauksesta Raila leikattiin toistamiseen.
Ensimmäiset viikot sairastumisen jälkeen Raila sai palkkaa, mutta putosi sen jälkeen sairauspäivärahalle.
”Sairastuin loppuvuodesta. Kun sairaalahoitomaksujen sekä lääkkeiden omavastuuosuus tuli heti loppuvuodesta ja taas uudestaan vuoden vaihduttua täyteen, heti alkurytäkässä tuli lähemmäs parin tonnin kulut.”
Raila selvisi sairauden aiheuttamista kuluista pienentämällä lainanlyhennysten määrää. Säästöt kuitenkin menivät. Sairauslomalla hän oli vuoden verran. Sen jälkeen hän palasi töihin kevennetyllä työajalla.
Muutaman kuukauden jälkeen Raila siirtyi täysipäiväisesti töihin. Sitä kesti puolisen vuotta, sitten hänen oli palattava osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Töissä jaksaminen oli vaikeaa.
Nyt Raila on taas täysipäiväisesti töissä. Taloudellinen tilanne ja jaksaminen aiheuttavat kuitenkin jatkuvaa huolta.
”Neurologi on suositellut, että jäisin osakuntoutustuelle. Tämä tarkoittaisi tulojen tippumista 200–400 eurolla. Itseäni mietityttää, kuinka paljon minua lopulta kuormittaisi se, että tulot pienenisivät. Silloin joutuisin pohtimaan vielä enemmän, miten saan rahat riittämään.”
”Kaduttaa, ettei itselläni ole enää aikuisiällä ollut sairausvakuutusta, koska se olisi tuonut ison turvan sairastuessa.”
Raila Kosonen
Porissa aviomiehensä ja 7- ja 10-vuotiaiden lastensa kanssa asuva Susanna on ajanut taksia jo 15 vuotta.
Vuonna 2019 hän päätti perustaa puolisonsa kanssa toisen yrityksen. Susannalla oli taksiyrityksellään pari työntekijää, mikä vapautti hänen aikaansa muuhun. Puoliso oli palkkatöissä. Susanna osti puolisonsa kanssa toiminnassa olevan lastentarvikkeiden verkkokaupan. Varasto hankittiin velalla.
Puolen vuoden päästä tilanne keikahti päälaelleen. Koronapandemian vaikutukset alkoivat näkyä. Isku oli kova taksialan yrittäjille.
”Taksi ei kannattanut. Työntekijät lähtivät. Yksi jäi tekemään viikonloppua, ja itse ajoin minkä ehdin, jotta sain kulut katettua. En silti saanut palkkaa nostettua itselleni. Saamaan aikaan piti huolehtia uudesta yrityksestä, johon ei yhtäkkiä ollutkaan aikaa.”
Siitä alkoi jakso, joka on Susannan mielessä sumuinen: Lapset aamulla päiväkotiin, sitten taksitolpalle odottamaan kyytejä. Välissä verkkokaupan pakettien postitusta. Keskiyöllä verkkokaupan hallinnointia puhelimella naputtaen.
Joinain päivinä Susanna vei lapset päiväkotiin ja makasi sitten sängyssä lamaantuneena. Laskuja alkoi kasaantua. Veroilmoitukset jäivät tekemättä.
”Rahaa ei tullut mistään, vaikka painoin töitä kellon ympäri. Velkojen summat alkoivat olla sellaisia, ettei niistä ikinä selviäisi.”
Laskuja päätyi ulosottoon. Täyttämättömistä veroilmoituksista kertyi lisää velkaa.
”Siinä vaiheessa, kun olin itse aivan loppu, eräs markkinointifirma lupaili suuria. Tuloksia ei näkynyt, mutta laskuja tuli tuhansien eurojen edestä. Jonkun olisi siinä kohtaa pitänyt pistää peli poikki. Itselläni ei ollut siihen jaksamista. Olin luovuttanut kaikesta.”
Kun tietokone piti avata, Susannan päässä sumeni. Hän ei enää tiennyt mitä oli tekemässä. Nukkuminen oli vaikeaa. Keväällä 2020 hän haki ensimmäisen kerran apua, ja sai melatoniinia uniongelmiin.
Vuoden päästä työterveys määräsi masennuslääkkeet, joita Susanna ei halunnut alkaa syödä. Alkuvuodesta 2024 hän vaihtoi työterveyshuoltoa. Sieltä hän sai keskusteluapua.
”Vihdoin tuntui, että minut otettiin vakavasti. Sain ajan psykologille. Se auttoi parhaiten, mutta velkojen kannalta apu tuli liian myöhään.”
”Jotenkin rahaongelmia häpeää, vaikka en ajattele, että kukaan vastaavissa ongelmissa oleva olisi kakkosluokan kansalainen.”
Susanna Nissilä
Susannan isoin velka on 40 000 euroa. Summa sisältää muun muassa lainaa, jota on otettu verojen maksamista varten. Niitä Susanna ja hänen puolisonsa maksavat 400 euroa kuukaudessa. Lainaa on lyhennetty jo muutama erä.
Pääosin velka kertyi yrityksen veroista, jotka arvioitiin liian suuriksi täyttämättömien veroilmoitusten vuoksi. Niihin on haettu oikaisua, ja vähitellen velkasumma alenee, kun Susanna ja hänen puolisonsa saavat veronpalautuksia. Vuodesta 2021 niitä on jo tullut, mutta pariskunta odottaa oikaisuja vielä kahdelta vuodelta.
Isoimpia arjen kuluja ovat asuntolaina, sähkö ja öljylämmitys, vakuutukset sekä auto.
”Lisäksi korona-aikana luottokortit tuli vedettyä tappiin 6500 euron edestä ja mies otti kulutusluoton. Näitä velkoja maksamme edelleen. Rikosrekisteriä talousrikoksesta emme hoitamattomien veroilmoitusten vuoksi sentään saaneet. Se olisi vaikuttanut liikennelupaani ja samassa rytäkässä olisi mennyt taksitoimintakin.”
Osakeyhtiön huono maine on kuitenkin haitaksi taksin yritystoiminnalle. Se vaikeuttaa esimerkiksi autorahoituksen hankintaa.
Verkkokauppayrityksellä ei ole ollut toimintaa vuoden 2022 jälkeen. Varasto tyhjentyi loppuunmyynnissä ja huutokaupalla. Nyt Susanna ja hänen puolisonsa miettivät yrityksen ajamista konkurssiin.
Kun palkka tulee, Railasta tuntuu, ettei se riitä kaikkiin menoihin. Taloutta rasittavat iso asuntolaina ja tulevaisuudessa häämöttävät remontit.
Kun 14 vuotta sitten Raila erosi lastensa isästä, hän päätti jäädä asumaan yhdessä hankittuun omistusasuntoon. Hän halusi säilyttää lapsille tutut piirit.
Asuntolaina oli mitoitettu kahdelle keskituloiselle aikuiselle, mutta Raila ajatteli pärjäävänsä, vaikka palkka oli tuolloin puolet pienempi kuin nyt. Kolmesta tyttärestä kaksi asuu edelleen joka toinen viikko Railan luona. Vanhin asuu omillaan.
Raila maksaa joka kuukausi melkein 2000 euroa pelkästään asumisesta. Summa sisältää lainat, vastikkeet ja muut kulut. Asunnossa on suora sähkölämmitys.
Raila on pohtinut, onko hänellä varaa asua kodissaan. Vuonna 2002 valmistuneessa asunnossa on tarvetta remonteille. Kylpyhuone ja keittiö alkavat olla uusintakunnossa. Ne eivät ole halpoja remontteja. Remonttien takia asuntoa ei ole ihan helppo myydä.
”Tällä hetkellä jaksaminenkaan ei riitä vaihtorumbaan. Siksi en ole pitänyt sitä vaihtoehtona. Ehkä harkitsen asiaa uudestaan sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.”
Asumiskulujen ja autolainan lisäksi lasten harrastukset ja sairausvakuutukset vievät ison siivun tuloista. Niistä Raila ei tingi.
Lapsista kaksi on kilpaurheilijoita. Harrastamisen lisäksi leiri- ja kisamatkat ulkomaille maksavat, mutta niiden tärkeydestä Raila on lasten isän kanssa samaa mieltä. Rahat revitään kasaan vaikka väkisin. Kerran yhdelle lapsista haettiin harrastuskuluihin avustuksia Pelastakaa Lapset ry:ltä.
”Kaduttaa, ettei itselläni ole enää aikuisiällä ollut sairausvakuutusta, koska se olisi tuonut ison turvan sairastuessa. Kaksi tyttäristä on sairastanut sydänlihastulehduksen, ja tuhansia euroja on pystytty hoitamaan lasten vakuutusten turvin.”
Kampaajaan Raila ei käytä lainkaan rahaa. Lastenkin hiukset on leikattu lähes aina kotona. Alkoholia Raila on juonut aikuisiällä harvakseltaan, ja kahvinjuonnin hän lopetti kuin seinään vuosi sitten. E-passilla hän on päässyt käymään elokuvissa ja konserteissa, joista muuten säästäisi.
”Tunnistan, että voisin säästää vielä sillä, että miettisin jokaisen ostoksen kohdalla, tarvitsenko sitä. Mutta olen todennut, että niin kauan kuin pärjään, voin ostaa jäätelöä kesällä ja suklaata pitkin vuotta.”
Sairastuminen on saanut Railan pohtimaan, tarvitseeko kaikkea omistaa niin paljon. Mitään ei voi viedä hautaan mukanaan.
”Olen pyrkinyt järjestelemään asiat jo etukäteen niin, ettei lapsille jäisi kauheasti setvittävää omistusteni kanssa.”
Railalla on ollut pieni omistusosuus hänen isänsä aikoinaan perustamassa osakeyhtiössä. Yritys siirtyi sittemmin Railan veljelle. Sairastumisensa jälkeen Raila lahjoitti osakkeensa veljensä lapsille.
”En halunnut, että pienet rippeet jakautuisivat lapsilleni, jotka joutuisivat sitten selvittelemään niitä.”
Moni ei tiedä Susannan perheen taloudellisesta tilanteesta.
”Asia on sen verran kipeä, etten siitä ole kaikille pystynyt kertomaan. Jotenkin sitä häpeää, vaikka en ajattele, että kukaan vastaavissa ongelmissa oleva olisi kakkosluokan kansalainen.”
Susannan äiti tietää. Hän on auttanut Susannaa raha-asioiden kanssa järjestelemällä velkoja pankin kanssa. Sillä tavalla yrityslaina saatiin vaihdettua henkilökohtaiseksi pienemmällä kuukausimaksuerällä.
Railakaan ei ole kertonut taloudellisesta tilanteestaan kaikille lähipiirissään. Hän ajattelee, että osa etenkin kahden hengen talouksissa elävistä ei ymmärrä hänen tilannettaan.
”Jossain määrin olen jättänyt menemättä esimerkiksi ystävien illanviettoon rahan takia. En ole kehdannut sanoa oikeaa syytä.”
Vaikka Railan taloudellinen tilanne on hankala, häpeää aiheuttaa myös hyvä palkka.
”Minulla on kollegoitani parempi palkka. Poden siitä omantunnon tuskia, vaikka syy ei olekaan minun.”
”Stressi voi oireilla hyvinkin kehollisesti. Sitä ei välttämättä koe olevansa niin kuormittunut, mutta keho yrittää jatkuvasti ilmoitella, että tilanne ei ole kestävä.”
Maarit Lassander
Häpeä on hyvin tyypillinen tunne talousvaikeuksissa, toteaa talouden psykologiaan erikoistunut psykologi Maarit Lassander.
”Läheisiä ei välttämättä halua kuormittaa vaikeuksilla, mutta tilanteesta kertominen yleensä lievittää stressiä. Kun stressi vähenee, voi alkaa nähdä erilaisia vaihtoehtoja ympärillä”, Lassander sanoo.
Aina stressi ei tunnu pelkkinä ajatuksina.
”Stressi voi oireilla hyvinkin kehollisesti. Sitä ei välttämättä koe olevansa niin kuormittunut, mutta keho yrittää jatkuvasti ilmoitella, että tilanne ei ole kestävä.”
Lassanderista ei esimerkiksi kuulosta lainkaan ihmeelliseltä, että Susannan keho alkoi reagoida stressiin.
Lassanderin mukaan häpeän ja stressin lisäksi rahahuolet voivat aiheuttaa vihan tunteita. Näin voi käydä varsinkin silloin, jos vaikeuksiin joutuu yllättäen, ilman omaa syytään. Silloin voi tulla myös tarve syytellä itseä tai muita.
Näin kävi Susannalle. Hän ajautui puolisonsa kanssa jatkuviin riitoihin, joihin he hakivat lopulta keskusteluapua kirkon kautta.
”Keskustelut ajautuivat helposti samoille urille ja toisen syyttelyyn. Oli hyvä, että se saatiin katki sillä, että väliin tuli joku ulkopuolinen. Pystyimme myöntämään, että molemmissa on vikaa”, Susanna kertoo.
Taloushuolissa tärkeintä on hakeutua juttelemaan asiasta. Joskus se on Lassanderin mukaan kaikkein helpointa ulkopuolisen kanssa.
Parisuhteessa raha voi olla iso riidan aihe, koska ihmiset suhtautuvat niin eri tavoilla rahaan ja kuluttamiseen. Rahasuhteeseen vaikuttaa usein esimerkiksi oma perhetausta.
Susannalla on puolisonsa kanssa yhteiset rahat, mutta Susanna tuntee olevansa rahankäytön suhteen tarkempi ja harkitsevaisempi. Eniten riitaa puolisoiden välillä aiheuttavatkin erilaiset rahankäyttötavat.
”Yleinen olettamus tuntuu olevan, että hyvätuloisten velkaantuminen johtuu omasta ajattelemattomuudesta.”
Henri Hölttä
Lassander on havainnut, että viimeisen parin vuoden aikana yhteiskunnallisista talousvaikeuksista on pystytty puhumaan laajemmin. Häpeän tunnetta voi lievittää se, että tietää muitakin samassa tilanteessa olevia.
Silti apua haetaan Henri Höltän mukaan varsin myöhään. Tyypillisesti Takuusäätiöön otetaan yhteyttä vasta kun kaikki muut keinot on kokeiltu.
Viime vuoden tilastojen mukaan yhteydenoton hetkellä akuusäätiön asiakkaista ulosottoon oli joutunut 42 prosenttia hyvätuloisista miehistä ja 27 prosenttia hyvätuloisista naisista. Naiset siis hakevat keskimäärin aiemmin apua kuin miehet. Toisaalta naisilla oli hieman enemmän velkaa.
Hölttä ajattelee, että yleisesti ottaen hyvätuloisten on hankalampi saada ymmärrystä velkaongelmiin. Varsinkin nyt, kun isolta joukolta pienituloisista leikataan tukia.
”Yleinen olettamus tuntuu olevan, että hyvätuloisten velkaantuminen johtuu omasta ajattelemattomuudesta. Toisaalta viime vuosina velkaongelmista on uutisoitu tiheään, on ollut korona, korkojen nousu ja inflaatio. Ne ovat ehkä jonkin verran normalisoineet sitä, että kuka tahansa voi velkaantua.”
”Vaikka velkoja joutuu makselemaan vielä pitkään, olen onnellinen, että pystyn tekemään töitä ja maksamaan velkoja pois.”
Susanna Nissilä
”Nykyään uskallan jo suunnitella asioita seuraavaan kesään. Jos se ei olisi rahasta kiinni, rohkenisin varaamaan reissun.”
Raila Kosonen
Kun kaikki kaatui päälle, Susanna ei jaksanut välittää omasta hyvinvoinnistaan. Rahaa kului taksia ajaessa noutoruokaan. Nyt Susannalla on opinnäytetyötä tekevä personal trainer, jonka kanssa ruokavalio on laitettu kuntoon. Hän ottaa töihin omat eväät, jolloin rahaakin säästyy.
Lisätuloa Susanna saa Turussa sijaitsevasta velattomasta asunnosta, jonka hänen äitinsä hankki Susannalle jo 1990-luvulla. Vuosi sitten hän laittoi sen lyhytaikaisvuokralle, ja vuokratuottoa tulee keskimäärin hieman alle 400 euroa kuussa kaikkien kulujen jälkeen. Siivous on pääosin ulkoistettu, mutta parin viikon välein Susanna käy asunnolla itse ja viettää siellä yön.
”Silläkin on jokin arvo. Ennen en arvostanut omaa aikaa. Elin pitkään vauhtisokeudessa ja pärjäsin vaikka neljän tunnin unilla. Kunnes korona pysäytti.”
Taloudellinen tilanne ei tunnu Susannasta enää täysin toivottomalta. Velat on nyt saatu järjesteltyä ja kierre katkaistua.
”Vaikka velkoja joutuu makselemaan vielä pitkään, olen onnellinen, että pystyn tekemään töitä ja maksamaan velkoja pois. Vaikka toki se ärsyttää, että kaikki mitä tulee, menee: velkoihin, laskuihin, autoon, lainanlyhennykseen, elämiseen.”
Railaakin on kuvailtu aiemmin kovaksi suorittajaksi, vaikka hän itse kokee vain tehneensä asioita, joista nauttii.
”Elämäni on ollut tosi aktiivista, ja tykkään edelleen olla lasten harrastuksissa mukana. Tyttäreni painikisoissa olin lauantaina ensimmäisenä hallilla ja sunnuntaina viimeisenä. Olen todennut, että niin kauan kuin henki pihisee ja jaksan, totta hitossa osallistun talkoisiin.”
Raila on harkinnut lisätulojen hankkimista satunnaisilla viikonlopputöillä. Jaksaminen kuitenkin mietityttää. Hän on jo joutunut luopumaan yhdestä lisätulon lähteestä, telinevoimistelun tuomaroinnista. Asia harmittaa, koska tuomarointi oli yksi hänen elämänsä isoimmista haaveista.
Kun Raila 38-vuotiaana sairastui, ei hänellä ollut tullut mieleenkään, että voisi joutua alle nelikymppisenä työkyvyttömäksi.
”Aikaisemmin koin olevani voittamaton. Nyt toivon, että pystyn jatkamaan töissä pitkään ja että ylipäätään pysyn hengissä. Koen olevani jatkoajalla.”
Raila kuvailee tilanteensa kohtalaiseksi, sillä syöpä on remissiossa. Sairaus on kuitenkin parantumaton. Siitä huolimatta hän näkee tulevaisuuden toiveikkaana. Kun hän sairastui, hän ei pitkään aikaan pystynyt suunnittelemaan tulevaa.
”Nykyään uskallan jo suunnitella asioita seuraavaan kesään. Jos se ei olisi rahasta kiinni, rohkenisin varaamaan reissun.”
