VIIME KESÄNÄ moni musiikin seuraaja sai hieraista silmiään. Mitä ihmettä! 1970- ja 1980-lukujen huipputähti Kate Bush, 64, oli pinkaissut taas listojen kärkeen kappaleellaan Running Up That Hill (1985).

Syynä siihen oli lähinnä 1980-luvulle sijoittuvan suoratoistopalvelusarja Stranger Thingsin huima suosio. Se ei kuitenkaan evää kunniaa artistilta. Kate Bushin musiikki on omaperäisyydessään niin kiinnostavaa, että se puhuttelee kuulijoita sukupolvesta toiseen.

Mutta kuka on Kate Bush? Salaperäisestä, yksityisyyttään tiukasti vartioivasta artistista tiedetään yllättävän vähän.

Catherine Bush syntyi heinäkuussa 1958 keskiluokkaiseen ja vakaaseen perheeseen Kentiin, lähelle Lontoota. Ennestään perheessä oli jo kaksi poikaa, John ja Paddy.

Isä, Robert John Bush toimi lääkärinä, sairaanhoitajana aiemmin työskennellyt äiti Hannah Daly huolehti perheen kolmesta lapsesta kotona. Perhe oli katolinen, mutta uskonto ei leimannut heidän elämäänsä vahvasti.

Ulkopuolelle heijastuvasta pikkuporvarillisuudesta huolimatta perheestä ei puuttunut luovaa lahjakkuutta. Isä tapaili säveliä pianolla ja sävelsi omia kappaleita. Irlantilaissyntyinen äiti oli nuorena niittänyt menestystä kansantanssijana.

Kate on todennut, että irlantilainen musiikkiperinne näkyy hänenkin työssään. Itse kotikin kutkutti mielikuvitusta: se sijaitsi yli kolmesataa vuotta vanhassa maalaistalossa. Sen moniin soppiin lapset saattoivat piiloutua haaveilemaan ja lentämään mielikuvituksensa siivillä.

Ei ihme, että Catherine, jota perhe kutsui hellittelynimellä Cathy,  innostui jo varhain musiikista. Viulutunnit kuuluivat hänen arkeensa, lisäksi hän opetteli ahkerasti soittamaan pianoa ja urkuja. Sen sijaan koulunkäynti ei ollut hänen mieleensä.

”Koulu oli hyvin julma ympäristö ja minä viihdyin yksikseni”, hän toteaa Rob Jovanovicin kirjoittamassa Kate Bush – elämäkerta -kirjassa.

Kate kertoo myös tunteneensa itsensä ikäihmiseksi jo kymmenvuotiaana. Kouludiskojen sijaan hän viihtyi pianon ääressä ja sävelsi ensimmäiset kappaleensa jo alakoululaisena. Teini-ikäisen Katen suurin idoli oli Elton John, joka hallitsi suvereenisti niin pianonsoiton kuin laulamisenkin.

Toisin kuin isoveljensä, Kate ei varttuessaan haikaillut yliopistoon, vaikka arvosanat olisivat mainiosti riittäneet siihen.

Hän punnitsi unelmiaan: Tullako muusikoksi vai psykiatriksi? Tai ehkä tanssijaksi? Tuntuivathan Katen jalat leijailevan yhtä keveinä maanpinnan yläpuolella kuin mestaritanssijana tunnetun äitinsä.

Ensin mainittu vaihtoehto voitti Katen sydämen. Hän sävelsi kotifarmillaan yhä kiihtyvämpään tahtiin kappaleita, joista kuitenkin vain harva päätyi suuren yleisön tietoisuuteen. Joukossa oli yksi poikkeus: The Man with the Child in His Eyes, jonka Kate levytti vuonna 1978.

HARVA PERHE TUKEE hangoittelematta teini-ikäisen tyttären haaveita poptähteydestä. Bushit olivat kuitenkin toista maata. He käänsivät jokaisen kiven edistääkseen Katen unelmien toteutumista.

Yksi niistä oli levytyssopimus. Cambridgen yliopistossa opiskeleva isoveli oli ystävystynyt musiikkialan nuorten vaikuttajien kanssa ja pyysi näiltä neuvoa pikkusiskon läpimurtoa varten.

Ponnistelut tuottivat tulosta ja EMI-levy- yhtiötä edustava Bob Mercer aloitti neuvottelut Bushin perheen kanssa vuonna 1976. Niiden päätteeksi sovittiin sievoisesta rahasummasta eli 3 000 punnasta ennakkona neljän vuoden sopimuksesta.

Rahan turvin Kate saattoi toteuttaa jokaisen teini-ikäisen unelmissa siintävän haaveen: muuttaa Lontooseen ja itsenäistyä.

Aivan omilleen nuoren Katen ei tarvinnut heittäytyä. Asunto löytyi Lewishamin kaupunginosasta, ja sen alakerrassa asuivat hänen isoveljensä John ja Paddy, omistihan isä Robert Bush koko kiinteistön. Vuokraa tuskin perittiin.

Kate kohdisti pienen pääomansa taiteellisen lahjakkuutensa kehittämiseen. Hän osti huokealla pianon, jolla tapaili säveliä aina, kun ei sattunut olemaan tanssitunnilla.

Eräänä täysikuisena yönä vuonna 1977 inspiraatio valtasi hänet ja pian Katen sormet tapailivat pianon koskettimilla säveliä, joista syntyi hänen ensimmäinen menestyskappaleensa Wuthering Heights. Omaperäinen popbiisi perustui Emily Brontën romaaniin Humiseva harju (1847).

Näihin aikoihin Kate alkoi myös keikkailla pubeissa yhdessä kokoamansa bändin kanssa.

PUBISEIKKAILU päättyi kuitenkin lyhyeen, sillä nyt levy-yhtiö oli vakuuttunut Katen kyvyistä ja kutsui hänet levytysstudioon.

Ensisingle Wuthering Heights julkaistiin toukokuussa 1978, ja se sai osakseen vähintäänkin ristiriitaista palautetta. Katen laulua kuvailtiin vihlovaksi, mutta siitä huolimatta hänen äänensä soi jatkuvasti radiokanavilla.

Mikä parasta, hädintuskin parikymppisen Katen tyyli herätti kiinnostusta myös ulkomailla. Länsi-Saksassa hänestä tuli tähti aiemmin kuin kotimaassa. Pian myös BBC kutsui hänet esiintymään nuorten suosimaan Top of the Pops -ohjelmaan. Se sementöi hänen suosionsa, mutta myös Katen halun suojella yksityiselämäänsä.

”Olin kauhuissani. Kun jälkikäteen katsoin ohjelman videolta, tuntui kuin olisin katsonut itseäni tekemässä kuolemaa.”

Perhe ymmärsi Katen ahdistuksen. He esimerkiksi estivät Katen kuvaamista liian esineellistävästi. Myös Katen kumppani Derek Peter ”Del” Palmer ajatteli samoin. Hän oli tutustunut Kateen soittaessaan bassoa tämän keikoilla ja ystävyydestä oli vähitellen kummunnut rakkaus.

Julkisuuteen liittyvistä ristiriitaisista tunteista huolimatta menestys jatkui. Kate nousi listaykköseksi kotimaassaan ja menestyi Euroopan lisäksi myös Australiassa.

Menestysalbumi seurasi toistaan, ja niiden markkinoinnissa musiikkivideot kohosivat yhä tärkeämpään osaan. Katen haavoittuva, suurisilmäinen olemus piirtyi miljoonien televisionkatselijoiden mieleen.

Pubikeikat olivat historiaa, sillä nyt Katea odottivat jättimäiset stadionit. Hänen keikkansa kestivät tunteja, eikä niissä säästelty epätyypillisen taiteellisissa tehokeinoissa.

Huikea suosio salli Katelle entistä vapaammat kädet taiteellisessa ilmaisussa. Levylle The Sensual World (1989) hän pestasi bulgarialaisen Trio Bulgarka -soittajakolmikon. Sanoituksiin hän ei ammentanut ideoita vain popmusiikille tyypillisitä aiheista, rakkaudesta tai hauskanpidosta, vaan innoittui esimerkiksi James Joycen romaanista Odysseus, josta kuullaan pätkä samaisen levyn avausraidalla.

Menestys ei kuitenkaan riittänyt onneen. Yksi suurimmista vastoinkäymisistä oli rakkaan Hannah-äidin menettäminen ystävänpäivänä 1992. Katen suhde häneen oli ollut niin tiivis, että äidin kuoleman jälkeen hän ei pystynyt säveltämään tai kirjoittamaan laulujen sanoja.

Ehkä juuri siksi Kate vetäytyi kokonaan julkisuudesta 1990-luvun puolivälissä. Aluksi brittilehdistö ihmetteli, mihin hän oli kadonnut, mutta vähitellen unohduksen pöly alkoi laskeutua persoonallisen muusikon hahmon ylle.

MITÄ KATELLE OLI SITTEN TAPAHTUNUT? 1970-luvun lopulla alkanut ja liki kaksi vuosikymmentä kestänyt suhde Del Palmeriin oli kriisissä, ja tauotta keikkaillut Kate oli uupunut. Oli aika nukkua ja levätä.

Siitä huolimatta Kate ei vaipunut horrokseen, sillä hän halusi nyt kokea ne tähtihetket, joita ei ollut vielä estradilla elänyt.

Katen elämään oli hiipinyt myös uusi rakkaus, häntä pari vuotta vanhempi Danny McIntosh. Danny oli opiskellut englanninkielistä kirjallisuutta mutta elätti itsensä kitaristina.

Kate nautti kotoilusta Dannyn kanssa: kasvisruuan laittamisesta – olihan hän ollut jo varhaisnuoresta vankka lihansyönnin vastustaja – puutarhan hoitamisesta ja lopulta äitiydestä.

Kate synnytti Bertieksi kutsutun poikansa Albertin toukokuussa 1998. Sen jälkeen hän omistautui vain itselleen ja perheelleen.

Julkisuuteen Kate palasi vasta vuonna 2005, kun häneltä kahdentoista vuoden tauon jälkeen ilmestyi uusi albumi, Aerial. Levyä oli rakennettu kuin Iisakin kirkkoa: Monet sen kappaleista oli sävelletty ja jopa äänitetty jo 1990-luvulla. Katelle tyypilliseen tapaan mitään ei ollut tehty latteasti tai yllätyksettömästi, vaan levyllä soivat odottamattomasti haitari, nokkahuilu ja jouset.

Paluunsa jälkeen Kate on suhtautunut julkisuuteen rennommin kuin ennen. Hän on ollut valmis tuottamaan uusia versioita vanhoista hiteistään ja osallistunut jopa palkintogaaloihin, joiden salamavalojen säihkettä hän aiemmin arasteli.

Ehkä lapsuudenperheen katoamisen jälkeen Katen piti rakentaa tuekseen oma perhe uskaltaakseen taas toteuttaa itseään. Siihen saamme tuskin koskaan vastausta, sillä niin Kate kuin edelleen hänen rinnallaan kulkeva Danny McIntosh pitävät suut supussa perhe-elämästään.

Muutenkin Kate Bush on antanut harvakseltaan lausuntoja julkisuuteen. Poikkeuksena lienee hänen The Guardian -sanomalehdelle vuonna 2019 tokaisema mielipiteensä siitä, kuinka ylpeä hän feministinä oli silloisesta pääministeristä Theresa Maystä.

Running Up that Hill -hitin paluu listojen kärkeen nosti salaperäisen Katen taas valokeilaan. Enää hän ei kuitenkaan ole kuin säikähtänyt metsäkauris, vaan nainen, joka tuntee arvonsa.

Lukuisilla palkinnoilla kruunattu artisti tietää olevansa yksi Ison-Britannian kansallisaarteista, jonka luoma monisärmäinen taide koettelee popin ja klassisen musiikin rajoja.

Juttu on julkaistu Eevassa 02/2023.