”Pari vuotta sitten juonsin aamuradiota ja minulla oli hirveästi univelkaa. Heräsin joka aamu puoli viideltä, mutta en silti voinut välttämättä mennä aikaisin nukkumaan tai ottaa päiväunia, sillä minulla on kaksi kouluikäistä lasta.

Univajeen takia hermostoni kävi ylikierroksilla, aineenvaihduntani oli jumissa eikä elämässäni ollut rytmiä. Olin väsynyt, kiukkuinen ja uupunut. En tuntenut olevani minä. Hyvinvointini oli tärkeys­järjestyksessäni hännillä.

Keväällä 2020 siirryin aamuradiosta Aito Iskelmään ja aikaiset aamuherätykset loppuivat. En olisi jaksanut tehdä aamutyötä enää kauan, joten muutos oli terve­tullut.

Sen jälkeen keskityin nukkumiseen ja korjaamaan unirytmiäni. Siitä alkoi elämäntapamuutos, joka eteni pikkuhiljaa, kun sain lisää energiaa.

Voin paljon paremmin jo vuoden 2020 syksyllä, ja vuoden vaihtuessa päätin laittaa hyvinvointini peruspalikat kuntoon. Ensimmäiseksi aloin syödä säännöllisesti neljän tunnin välein. Ennen ruokailuvälini saattoivat venyä pitkiksi ja taltutin kiljuvaa nälkää iltaisin kasalla voileipiä.

Syön yleensä terveellistä kotiruokaa, mutta en ole kieltänyt itseltäni mitään. Mitä enemmän kiellän itseltäni herkkuja, sitä enemmän niitä haluan.

Muutokseni ensisijainen tavoite ei ole ollut laihtua vaan parantaa hyvinvointia. Kilot alkoivat kuitenkin pudota, ja oloni parani koko ajan. Viime syksystä lähtien olen käynyt personal trainerin kanssa salilla kahdesti viikossa. Voimatasoni ovat nousseet kohisten ja paino jatkanut putoamistaan.

Nostan penkistä nyt muutaman kuukauden treenin jälkeen 55 kiloa, kyykkään 90 kilolla ja maastavedossa tangossani on 110 kiloa painoa.

Tärkeää muutoksessani on ollut itsemyötätunto. Kävin terapiassa kolme vuotta. Halusin selvittää, miksi yritän usein miellyttää muita, miksi minun on vaikea sanoa ei ja miksi laitan oman hyvinvointini viimeiseksi.

Opin terapiassa, että en voi kaataa vettä muille, ennen kuin oma kuppini on täysi. Saan laittaa itseni tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi, ja aina ei tarvitse antaa sataprosenttisesti itsestään. Joskus 40 prosenttia riittää.

Oivallus on auttanut pääsemään syyllisyydestä. Vaikka joskus tulisi huono omatunto, kun otan omaa aikaa ja menen treenaamaan, liikunta tekee hyvää minulle. Silloin jaksan myös olla parempi äiti.

Olin ennen hyvin kriittinen kehoani kohtaan ja ruoskin itseäni, kun kiloja kertyi. Nyt olen oppinut hyväksymään itseni. Se on tärkeää, sillä silloin haluaa olla hyvä itselleen ja tehdä terveellisiä valintoja.

Moni tahtoo voida hyvin jaksaakseen olla hyvä vanhempi. Itsestään huolehtimiselle ei kuitenkaan tarvitse olla muuta syytä kuin toive olla hyvä itseään kohtaan. Se riittää.”