Sattuuko polviin? Lääkäri kertoo, miksi liikuntaa kannattaa jatkaa – näin se auttaa nivelrikko-oireisiin
Sopiva liikunta helpottaa arkea nivelrikon kanssa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, tekonivelkirurgi Mikko Rantasalo kertoo, miten lenkit ja jumpat onnistuvat kivuista huolimatta.
Tuleeko kaikille nivelrikko?
Nivelrikko ei ole nivelen kulumista käytössä, vaan sairaus, jonka syntymekanismia ei täysin tunneta. Jokin käynnistää aineenvaihdunnan muutoksia, minkä takia nivelpinnan liukuosa eli lasirusto alkaa hajota. Sen nestepitoisuus vähenee ja nivel saattaa tulehtua.
Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat perimä, naissukupuoli, ylipaino, tupakointi ja fyysisesti hyvin raskas työ tai liikunta. Silti kaikki, jotka tekevät raskasta työtä tai urheilevat, eivät saa sitä. Nivelrikkoa voi tulla myös vammojen jälkeen ja reumasairauksissa.
Rappeuttavaa nivelsairautta olisi todennäköisesti löydettävissä kaikilta, kun ikää tulee riittävästi. Kaikilla se ei kuitenkaan oireile.
Joillakin pienempikin rustovaurio voi olla tosi kivulias ja toiset eivät kärsi kivuista ollenkaan edes pitkälle edenneessä nivelrikossa.
Miten nivelrikon voi tunnistaa?
Nivelrikkoa tulee useimmiten sormiin, lonkkaan, polveen tai olkapäähän. Monesti ensin tulee epämääräistä kankeutta. Nivel alkaa jäykistyä, ehkä turvotakin. Nivelen varaan ei voi enää luottaa, joten sitä alkaa varoa ja liikeradat pienenevät.
Suurin ongelma on silti yleensä kipu. Ensin alkaa sattua rasituksen jälkeen, sitten rasituksen aikana ja lopulta levossakin.
Polvissa kipu on usein jomottavaa, lonkassa viiltävää ja intensiivistä nivusessa tuntuvaa kipua. Mitä pitemmälle lasirusto kuivuu ja kuluu, sitä kovempi kipu on.
Poikkeuksiakin on, sillä joillakin pienempikin rustovaurio voi olla tosi kivulias ja toiset eivät kärsi kivuista ollenkaan edes pitkälle edenneessä nivelrikossa.
Voiko edelleen harrastaa liikuntaa?
Liikkua kannattaa niin paljon ja monipuolisesti kuin tuntemukset antavat myöten, sillä liikunta voi vähentää oireita. Liikunta ei pysäytä nivelrikkoa, mutta hyvin aktiiviset pärjäävät usein huonollakin nivelellä pitempään kuin ne, jotka alkavat säästää sitä liikaa. Nivelet tykkäävät liikkeestä.
Hiihto, pyöräily, vesijuoksu ja kuntosalitreeni järkevillä painoilla ovat nivelystävällisiä lajeja. Liikunnan aluksi kannattaa tehdä hyvä lämmittely ja loppuun venyttely. Hypyt ja nopeat suunnanmuutokset, joissa polvi kiertyy nopeasti, saattavat pahentaa oireita.
Mitä jos pelko rajoittaa liikkumista?
Jos polvi on kipeä, on luonnollista alkaa välttää sen rasittamista. Leikkauspotilailla kinesiofobia, eli liikkeen välttäminen, on yleistä. Monet pelkäävät, että tekonivel menee rikki.
Pelko kuitenkin vähenee, kun asiasta saa tietoa ja oppii, että liike on hyödyllistä nivelen aineenvaihdunnalle sekä voiman ja liikeratojen säilyttämiselle.
Miten kipuja voi helpottaa?
Lepo, kylmä- tai lämpöhoito ja apteekin kipugeelit voivat auttaa. Polven nivelrikossa voi olla apua kevyestä polvituesta.
Jos kipuun pitää jatkuvasti syödä lääkkeitä tai alkaa tarvita jotain reseptivapaita vahvempaa, on hyvä käydä lääkärissä tarkistuttamassa, mitä nivelessä oikein tapahtuu.
Tekonivelleikkauksesta voidaan keskustella, jos nivelrikko rajoittaa selvästi elämää.
Miten nivelrikkoa hoidetaan lääkärissä?
Jos kivun syystä on epäselvyyttä tai oireet hankalat, voidaan ottaa verikokeita tai röntgenkuva sen varmistamiseksi, ettei kyse ole esimerkiksi reumasta. Nivelrikkoon voidaan määrätä särkylääkkeitä.
Nivelen sisäisistä pistoksista on huonosti lääketieteellistä näyttöä. Kortisoni voi vähentää polven turpoamista, mutta lonkan nivelrikossa siitä ei juuri ole hyötyä. Polveen voi joskus harkiten kokeilla myös hyaluronaattipistoksia, joista osa hyötyy ja osa ei.
Milloin harkitaan leikkaushoitoa?
Tekonivelleikkauksesta voidaan keskustella, jos nivelrikko rajoittaa selvästi elämää. Nyrkkisääntönä pidetään käytännössä sitä, että pystyy kävelemään enää alle kilometrin ja on jatkuvia leposärkyjä tai jatkuva tarve kipulääkkeille. Lisäksi pitää olla selvä nivelrikkodiagnoosi.
Leikkaus on kuitenkin vain puolet lopputuloksesta. Kuntoutus pitää tehdä itse. Se jatkuu loppuelämän ja vaatii henkistä reippautta.
Nämäkin keinot auttavat nivelrikossa
1. Panosta kenkiin.
Joustava pohja ja tukeva lesti vähentävät kävellessä ja liikuntaharrastuksissa niveliin kohdistuvia iskuja. Hyvin istuvat jalkineet helpottavat tasapainossa pysymistä ja ehkäisevät kaatumisia.
2. Rytmitä arki.
Vuorottele kuormitusta ja lepoa päivän aikana. Pieni tauko fyysisestä työstä tai harrastuksesta voi helpottaa kipua ja vähentää turvotusta. Raskaat kotityöt kannattaa jakaa useampaan osaan, eikä tehdä kaikkea kerralla.
3. Hoida lämmöllä ja kylmällä.
Lämpö rentouttaa jäykkiä lihaksia ja helpottaa liikkeelle lähtemistä. Kylmä taas voi lievittää tulehdusta ja kipua kuormituksen jälkeen. Kokeile lämmintä suihkua ennen liikuntaa ja kipeän nivelen hautomista kylmäpakkauksella liikunnan jälkeen.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2025.
