Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Alaselkäkipu

Alaselkäkipu voi helpottaa keskustelulla – lääkäri neuvoo myös muut yllättävät keinot

Alaselkäkipu säikäyttää ja turhauttaa mutta on useimmiten täysin vaaraton vaiva. Fysiatrian erikoislääkäri Juhani Määttä kertoo, millä keinoilla jumitilanne alkaa helpottaa.

Kuvat iStock
Asiantuntijana alaselkäkipua tutkiva fysiatrian erikoislääkäri ja dosentti Juhani Määttä Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Oulun yliopistosta
28.12.2025 Kauneus ja Terveys

Tiivistelmä jutusta

  • Kuvantaminen ei yleensä auta akuutissa selkäkivussa, ellei ole selviä viitteitä vakavasta syystä tai leikkaustarpeesta. Useimmat löydökset ovat ikään liittyviä muutoksia, jotka eivät selitä kipua mutta voivat lisätä turhaa huolta ja johtaa tarpeettomiin jatkotutkimuksiin.
  • Keskustelu on olennainen osa selkäkivun tutkimista, koska kipuun vaikuttavat myös stressi, mieliala ja elämäntilanne. Selkäkivulle ei ole yhtä mittaria, ja siksi potilaan kokonaiskuva on tärkeä.
  • Kipu pitkittyy herkästi, jos selkää aletaan varoa liikaa. Pelkovälttämiskäyttäytyminen – kuten kumartelun tai kantamisen välttely – voi pahentaa kipua ja hidastaa toipumista.
  • Liike on keskeinen osa toipumista. Monipuolinen, kohtuullinen liikkuminen ehkäisee lihasjumeja ja rintarangan jäykkyyttä, jotka voivat ylläpitää alaselkäkipua.

Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelmän.

Selkäkipu säikäyttää monet pahanpäiväisesti, tietää fysiatrian erikoislääkäri Juhani Määttä. Kolotus alaselässä voi tuntua eri tavalla pelottavalta kuin vaikkapa polvikipu. Polvi sijaitsee vartalon edessä, ja sen voi omin silmin nähdä. Selkään katse ei ylety, mikä voi tehdä kivusta hallitsemattoman tuntuisen ilmiön.

Polvi myös liikkuu yksinkertaista liikerataa pitkin edestakaisin. Selkä taas taipuu lukuisiin asentoihin. Lisäksi selkä tukee sekä ylä- että alavartalon liikettä ja auttaa koko kehoa säilyttämään tasapainon vaikka liukkailla keleillä.

”Liikkuvaa selkää tarvitsee arjessa moneen, jo siihen, että saa pestyä kasvonsa lavuaarissa ja pukeuduttua. Kenties näistä syistä selkäkipu säikäyttää ja pelottaa, ja kuulen näihin tunteisiin liittyviä ajatuksia työssäni usein. Erityisen vaaralliselta voi tuntua selkäkipu, jolle ei heti löydy yhtä selittävää tekijää”, Määttä sanoo.

Yleensä selkäkipu tuntuu alaselässä. Se on hyvin tavallinen vaiva ja vain erittäin harvoin kielii mistään vakavammasta.

Määttää painottaa, että vaaratonkin kipu on tärkeätä ottaa vakavasti. Moni tosin ajattelee, että selän tilanne selviää vain esimerkiksi magneettikuvauksella. Määtän mukaan usein jo pelkällä keskustelulla päästään paremmin eteenpäin.

Asiantuntijana alaselkäkipua tutkiva fysiatrian erikoislääkäri ja dosentti Juhani Määttä Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Oulun yliopistosta.

1. Miksi selkää ei kannata kuvata, ainakaan heti?

Selkä on hyvä kuvata painavista syistä, toisin sanoen silloin, jos lääkäri epäilee kivun aiheutuvan jostakin vakavasta tai tilanteen vaativan leikkausta.

Kuvantamistutkimuksilla voidaan selvittää selän tilannetta tarkemmin. Siitä on apua, jos tilanne vaatii leikkausta. Joskus harvoin selkä kuvataan esimerkiksi murtumien tai pahanlaatuisten syiden poissulkemiseksi.

Leikkausta voivat vaatia esimerkiksi selän välilevytyrän tai selkä­ydinkanavan ahtauman aiheuttama hankala oireilu.

Kovakaan kipu ei silti tarkoita, että selkä pitää leikata. Monet selkävaivat eivät hoidu leikkauksella, eivätkä kuvantamistutkimukset paljasta niiden syytä. Sen sijaan monilta löytyy selän kuvauksessa tavanomaisia ikään liittyviä muutoksia, jotka eivät selitä akuuttia kipua. Ne voivat silti säikäyttää tai mietityttää.

”Tieteellisen näytön mukaan liian herkästi tehdyt kuvaustutkimukset voivat olla ennemmin haitallisia kuin hyödyllisiä. Ne voivat esimerkiksi lisätä turhia jatkotutkimuksia ja aiheuttaa epävarmuutta.”

Useilla on selässään vaikkapa iän tuomia kulumia. Tieto näistä voi saada luulemaan, että selän kipu kielii vakavasta sairaudesta, ja saada tästä syystä välttelemään selän normaalia liikettä. Liikkumattomuus ja selän turha varominen usein pahentavat alkuperäistä kipua.

”Tavallisesti selkäkivulle ei ole yhtä syytä. Monet potilaat kuitenkin tahtoisivat ymmärrettävästi kuulla sellaisen ja toivovat siksi kuvaamista.”

Tunteiden tiedetään vaikuttavan kipuun, sillä kipukokemus syntyy kudosten sijaan aivoissa. Siksi jopa yksinäisyys saattaa voimistaa kipua.

2. Lääkäri halusi jutella, ei tutkia. Miten puhuminen auttaa selkäkipuun?

Kipu johtuu aina jostakin. Lääkäri tai muu ammattilainen haastattelee selkäkipua potevan, jotta tilanteesta saadaan hyvä kokonaiskuva.

”Yritän käyttää keskusteluun kunnolla aikaa ja kysyä monipuolisesti kipuun mahdollisesti liittyvistä seikoista. Lääkärin on helppo otattaa potilaasta kolesteroliarvon paljastava verikoe ja tähän arvoon viitaten kertoa, miten vaivaa hoidetaan. Selkäkipu on erilainen pulma. Yhtä mittaria ongelman paljastamiseen ei ole. Tutkiminen on totta kai tärkeää, ja keskustelu on yksi osa sitä.”

Yhdellä epämääräistä selkäkipua pahentaa stressi, toisella matala mieliala. Tunteiden tiedetään vaikuttavan kipuun, sillä kipukokemus syntyy kudosten sijaan aivoissa. Siksi jopa yksinäisyys saattaa voimistaa kipua. Herkkyys kivulle – ja eri asioiden vaikutukselle – on tosin valtavan yksilöllinen.

Määtän mukaan nykyiset hoitosuositukset vaativat siksi ammattilaista haastattelemaan potilasta paitsi kivusta myös muusta elämästä.

3. Kenen selkäkipu pitkittyy?

Kipu voi pitkittyä monista syistä, kuten stressaavan elämäntilanteen takia. Kaikkiin asioihin elämässä ei voi itse vaikuttaa, mutta ainakin yhteen kipua herkästi pahentavaan tapaan luultavasti voi: Älä turhaan varo kipeää selkää.

Kannattaa pysyä liikkeessä ja liikutella kehoa kohtuullisen kivun sallimissa rajoissa.

Moni toimii kuitenkin toisin: kipeä selkä saa karttamaan liikettä. Ilmiön nimi on pelkovälttämiskäyttäytyminen. Selkäkipuinen ei esimerkiksi mielellään kumarru tai kanna kauppakasseja.

Liikkumisen välttely usein kuitenkin vain pahentaa ja pitkittää kipua. Hyvinvoiva selkä tarvitsee monipuolista liikettä. Alaselkäkipu saattaa johtua sekä selän lihasten jumeista että esimerkiksi jäykästä rintarangasta.

Tietokoneella istuva pitää hartiat herkästi edessä ja rintarangan yhdessä asennossa läpi päivän. Alaselkä joutuu kannattelemaan koko kehoa. Ilta sohvalla maaten kuormittunutta selkää ”hoivaten” pahentaa jumeja eri puolella kehoa. Kipu pitkittyy.

Kipeän selän rakenteet voivat olla ikään kuin ärtyneet, mutta vain harvoin varsinaisesti tulehtuneet.

4. Noidannuoli vai iskias: mistä selkäkivussani on kyse?

Noidannuoli on puhekielinen ilmaus, joka tarkoittaa äkillistä ja paikallista lihasjumia selän alueella. Sen syy jää usein epäselväksi, mutta joskus noidannuoli tulee selän venäyttämisestä esimerkiksi liukastuessa.

Noidannuoli paranee usein itsestään parissa päivässä. Kipuun voi kokeilla tulehduskipulääkettä. Älä täysin vältä liikkumista, ainakaan pahimman kivun hellitettyä.

Iskias tarkoittaa selkäperäistä hermokipua, joka säteilee alemmas jalkaan. Termi tulee tällä alueella kulkevasta iskiashermosta. Lääkäri arvioi, onko kivussa kyse iskiaksesta vai jostain muusta säteilykivusta. Yleisin jalkaan selästä säteilevän kivun aiheuttaja on välilevyn pullistuma. Se saattaa vaatia leikkaushoitoa, jos se heikentää esimerkiksi jalan lihasvoimia.

Entä milloin selkäkivun syynä on SI-nivel? Lantiossa sijaitsevat kaksi SI-niveltä yhdistävät ristiluun ja suoliluun. Näiden nivelten tehtävä on suojata lantiota ja toimia liikkeiden ”iskunvaimentimena”. SI-nivelen vaivat voivat johtua lantion tuen haasteista tai nivelten ärsytyksestä ja kipeyttää alaselän.

Niin ikään selkäkipuna tuntuvan SI-nivelen tulehduksen puolestaan aiheuttaa selkärankareuma. Se on harvinainen. Kipu voi tuntua öisin ja helpottua liikkeellä. SI-nivelen toiminnallisia vaivoja hoitaa lääkärin ohella fysioterapeutti.

5. Kannattaako alaselkäkipuun syödä särkylääkekuuri?

Kipeän selän rakenteet voivat olla ikään kuin ärtyneet, mutta vain harvoin varsinaisesti tulehtuneet. Kipua voi helpottaa lyhyen aikaa tulehduskipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla. Lääkehoito lievittää kuitenkin vain oiretta eli kipua, ei sen aiheuttajaa.

”Helppoa ihmenappia selkäkipuun ei ole, eikä tällainen siis ole tulehduskipulääkekään. Tärkeämpää olisi muistaa lääkkeettömät keinot, kuten liike, lepoasennot ja lämpöhoito.”

Lämpö, kuten kaurapussi selän päällä, saattaa rentouttaa lihaksia ja siten vähentää ainakin uutta kipua.

Milloin lääkäriin?

1. Jos selkäkipu on sietämätöntä, siihen liittyy ulosteen karkaamista tai virtsaaminen ei onnistu, hakeudu hoitoon välittömästi.

2. Jos selkäkipuun liittyy muuta. Kuume, jalan etenevä lihasheikkous tai kaatuminen ennen kivun alkamista ovat syitä hakeutua lääkärille viimeistään vuorokauden kuluessa.

3. Jos selkäkipu pitkittyy tai toistuu usein. Selän vakavat vaivat, kuten kasvaimet, ovat erittäin harvinaisia mutta pitkittynyt kipu kannattaa ennen pitkää tutkituttaa. Puhu lääkärille kivun lisäksi peloistasi, sillä ne voivat pahentaa kipua.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2025.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt