Mikä avuksi aivosumuun? Syynä voivat olla stressi ja uniongelmat, mutta myös nämä yllättävät sairaudet
Koronapandemian jälkeen aivosumusta on puhuttu paljon. Usein ajatusten takkuilu johtuu unen ongelmista, mutta syynä voi olla myös sairaus.
Ajatukset takkuilevat, keskittyminen sakkaa, pää tuntuu tukkoiselta, väsyttää. Muun muassa tältä voi tuntua aivosumu, josta nykyään puhutaan entistä enemmän.
”Aivosumu ei ole tieteellinen termi, vaan kuvastaa subjektiivisia kokemuksia tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn tai muistin haasteista”, kertoo neurologian professori ja kansallisen aivoterveysohjelman johtava asiantuntija Kaisa Hartikainen.
Termi on tullut tutuksi, sillä aivosumusta on puhuttu long covidin yhtenä oireena. Aivosumu linkittyy moneen muuhunkin sairauteen, kuten MS-tautiin, migreeniin, mielenterveyden haasteisiin, kilpirauhasen vajaatoimintaan ja aivovammoihin. Myös esimerkiksi raudanpuuteanemia ja vaihdevuosien aikaiset hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa aivojen toimintaan.
Unen laatu yleisesti heikkenee naisilla vaihdevuosien jälkeen. Samalla uniapnean riski kasvaa.
Jos sumuinen olo aivoissa pitkittyy tai haittaa arjen toimintaa, on syytä varata aika lääkärille. Ennen lääkärikäyntiä oireita kannattaa kirjata ylös ja kertoa niistä vastaanotolla.
Aivosumu voi johtua myös aivojen kuormituksesta. Tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire ja stressi, jatkuvat murheet, työuupumus tai krooninen kipu. Myös uniongelmat haastavat aivojen toiminnanohjausta.
”Jos on tiedonkäsittelyn haasteita, on aina syytä kartoittaa unen laatu ja uniapnean mahdollisuus”, Hartikainen sanoo.
Unen laatu yleisesti heikkenee naisilla vaihdevuosien jälkeen. Samalla uniapnean ja yön aikana ilmenevän hengitysteiden osittaisen ahtautumisen riski kasvaa. Riski kasvaa ylipainon myötä, mutta normaalipainoinenkin voi sairastua.
Uniapnea ei aina aiheuta heräilyä, ja siksi sitä voi olla vaikea havaita itse. Kuitenkin se voi kuormittaa aivoja siinä määrin, että muisti, tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky kärsivät.
Monesti aivosumu hellittää unenhuollolla tai uniongelmien hoitamisella. Kaikki muutkin aivojen terveyttä tukevat asiat, kuten terveelliset elämäntavat ja hyvä mieliala, lievittävät aivosumua.
Helpota aivosumua
Huolla untasi. Vaikka aivosumu ei suoraan johtuisi unen ongelmista, on hyvän unen tukemisesta usein apua. Pidä vuorokausirytmi säännöllisenä ja kiinni samanlaisina toistuvista unirutiineista. Vältä älylaitteita ja kirkkaita valoja pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Lähde liikkeelle. Vähintään puoli tuntia fyysistä aktiivisuutta päivässä voi vähentää aivosumuun liittyvää väsymystä. Liikunta myös pitää verisuonet kunnossa, painon hallinnassa, rasva-arvot kohdillaan ja diabetes-riskin pienempänä. Niinkin se tukee aivoterveyttä.
Pidä paussi. Pienet tauot päivän mittaan laskevat hermoston kuormitusta ja tukevat aivojen toiminnanohjausta. Lisäksi ne edistävät hyvää unta, keskittymiskykyä ja mielialaa.
Hae apua mielen haasteisiin. Ahdistus ja masennus voivat aiheuttaa ja vahvistaa kokemusta aivosumusta.
Juttu on julkaistu Eevassa 12/2024.
