Eeva

Alli-pilkkanimi joutaa jo roskiin! Alli Paasikivi oli voimanainen, joka puolusti lasten oikeuksia – lue 10 faktaa

Alli-pilkkanimi joutaa jo roskiin! Alli Paasikivi oli voimanainen, joka puolusti lasten oikeuksia – lue 10 faktaa
Roikkuvat käsivarret saivat aikanaan pilkkanimensä Suomen seitsemännen presidentin J. K. Paasikiven vaimon Allin mukaan. Valtakunnan ykkösnainen kun viihtyi hyvin hihattomissa iltapuvuissa. Alli Paasikivi oli paljon muutakin kuin yhden sanan inspiroija. Kokosimme yhteen 10 faktaa aikansa merkittävästä vaikuttajasta.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 12.11.2022

Nyt kun #allirauha on julistettu, on aika antaa kunniaa historialliselle naiselle, jolla oli monessa mielessä ”habaa”. Alli Paasikivi (1879-1960, o.s. Valve, vuoteen 1907 Hildén) oli…

1. Moniosaaja ja uratykki

Alli teki vaikuttavan nousujohteisen uran pankissa. Hänellä oli aikaansa nähden korkea koulutus, hyvä kielitaito ja esiintymiskokemusta, mistä oli hyötyä asiakaspalvelutyössä. Ennen pankkiuraansa Alli oli esiintynyt Suomen Kansallisteatterin näyttämöllä useissa eri rooleissa.

Kaikkiaan Alli työskenteli pankissa lähes 30 vuotta. Hän oli itsenäinen uranainen, joka auttoi taloudellisesti äitiään, leskeksi jäänyttä siskoaan ja tämän poikaa.

2. Voimakastahtoinen rauhoittaja

Jo pankkivirkailijana toimiessaan Allilla oli rauhoittava vaikutus tulevaan aviomieheensä J. K. Paasikiveen.

Koska Allilla oli nimenkirjoitusoikeus työssään, allekirjoitti hän usein tärkeitä asiakirjoja pankkivuosinaan. Asiakirjoihin tarvittiin kuitenkin myös pääjohtajan allekirjoitus. Noissa tapaamisissa pääjohtaja tutustui Alliin ja alkoi yhä enenevissä määrin kuunnella tämän mielipiteitä työasioissa.

Usein Allia pyydettiinkin hätiin, kun pankinjohtaja hermostui. Joskus jo se, että Alli kurkisti huoneen ovesta sisään, sai miehen rauhoittumaan. Liekö rauhoittava vaikutus piillyt Allin voimakkaassa luonteessa, josta osansa koki myös J. K. Paasikiven edeltäjä Ivar Alopaeus.

Pääjohtaja Alopaeus tunnettiin vitsiniekkana ja hauskana seuramiehenä. Alliin miehen vitsit eivät kuitenkaan uponneet. Kerran pääjohtaja oli kertonut Allille hississä sopimattoman vitsin ja Alli kertoi näyttävänsä miehelle, jos jutut eivät muuttuisi.

3. Itsenäinen sinkkunainen

Alli avioitui vasta 53-vuotiaana. Siihen asti hän keskittyi uraan, kulttuuriin ja matkusteluun. Syitä Allin myöhäiselle avioitumiselle ei tiedetä. Kenties se oli uraorientoituneisuus. 1900-luvun alussa oli tavallista, että naimattomat naiset opiskelivat tai tekivät töitä, mutta avioitumisen jälkeen naisten odotettiin asettuvan kotirouviksi.

Taustalla saattoi olla myös vapauden menettämisen pelko. Vasta vuoden 1930 avioliittolaki teki aviovaimoista oikeustoimikelpoisia. Toisin sanoen aviomiehet eivät enää olleet vaimojensa ”edusmiehiä”, jotka vastasivat esimerkiksi naisten rahankäytöstä.

Yhdeksi syyksi myöhäiseen avioitumiseen epäillään myös Allin korkeita standardeja parisuhdemarkkinoilla. Ilmeisesti mahdollisuuksia suhteisiin olisi ollut, mutta Alli ei niihin tarttunut.

4. Sivistynyt maailmanmatkaaja

Ulkomaanmatkat ja eurooppalaiseen kulttuuriin tutustuminen olivat Allin intohimo. Ennen avioliittoa hän matkusteli ystävien, perheen ja kollegojensa kanssa Baltiassa. Toisinaan hän teki pidempiä matkoja esimerkiksi Belgiaan ja Ranskaan.

Matkoillaan Alli otti aurinkoa ja nautti paikallisesta kulttuurista.

Matkailuharrastus jatkui myös Allin avioiduttua J. K. Paasikiven kanssa. He kävivät yhdessä kylpylälomilla, eikä valtakunnan ykkösnainen jättänyt harrastustaan siihen. Kun puoliso oli kiireinen, Alli matkusti yksin Eurooppassa paikalliset lähettiläät ja poliisit turvanaan.

5. Muotitietoinen vaatesuunnittelija

Yksi Allin suosikkimatkakohteista oli Pariisi, joka tunnettiin jo tuolloin muodin mekkana. Sieltä vaatekaapin täytteeksi löytyi käsineitä, laukkuja ja huiveja.

Alli tunnettiin tyylikkäänä ja näyttävänä pukeutujana. Hän suunnitteli useat vaatteensa itse. Suosikkivärejä olivat valkoinen, turkoosi ja punainen. Leningeissä hän suosi silkkiä ja pitsiä. Luomukset ompeli paikallinen atelier ja myöhemmin Presidentinlinnan henkilökunta.

6. Taitava talousasiantuntija

Ennen miehensä presidenttiyttä Alli edusti puolisonsa rinnalla Tukholmassa ja Moskovassa. J .K. Paasikivi määrättiin Ruotsiin Suomen lähettilääksi, kun poliittinen tilanne Euroopassa ja Suomen itärajalla kiristyi Adolf Hitlerin valtaantulon jälkeen. Alli tuki miestään hoitamalla diplomaatin käytännön asioita, kuten rahaliikennettä. Samalla hän hoiti epävirallista sihteerin virkaa. Hän muun muassa päätti kuka tai mikä asia oli hänen puolisonsa huomion arvoinen.

Samoja vastuutehtäviä hän hoiti myös talvisodan jälkeen, kun J. K. Paasikivestä tuli Suomen lähettiläs Moskovaan. Postin ja puheluiden vastaanottamisen ja läpikäymisen lisäksi hän edusti erilaisissa tilaisuuksissa, kuten taidenäyttelyissä.

Samalla tavalla hän tarttui edustusrouvan toimeen vuonna 1944, kun J. K. Paasikivestä tuli pääministeri.

7. Boolin keksijä

Ilman Alli Paasikiveä Linnan juhlissa nautittaisiin kenties edelleen kakkua ja kahvia. Vieraat pääsivät siemailemaan kuuluisaa Linnan boolia ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1947 Paasikiven presidenttikaudella. Boolitarjoilun kerrotaan olleen Allin idea.

Itsenäisyyspäivän juhlan kaava vakiintui Paasikivien aikana sellaiseksi kuin se on tänäkin päivänä. Heidän jälkeensä jokainen presidentti on hionut sitä vain hieman omanlaisekseen.

8. 70-vuotias kunniapartiolainen

Partiolaisten suojelijaksi pyydettiin presidentin puoliso vuodesta 1929 lähtien. Alli oli partiolaistytöille kuitenkin paljon enemmän kuin keulakuva. Hän vieraili useissa partiotyttöjen tilaisuuksissa ja kutsui partiolaiset vieraakseen Presidentinlinnaan.

Hän vannoi partiovalan nuorisojärjestölle poikkeuksellisessa iässä, 70-vuotiaana. Kunniapartiolaisen tittelin Alli sai 1956 ensimmäisenä naisena. Sitä ennen sen olivat saaneet Mannerheim ja Allin aviomies J. K. Paasikivi.

9. Lasten oikeuksien puolustaja

Aviomiehensä presidenttikauden aikana Alli antoi nimensä järjestöjen, kampanjoiden ja leirien käyttöön toimiessaan niiden suojelijana. Hän ei kuitenkaan ollut vain järjestöjen ”maskotti” vaan aktiivinen hyväntekijä, joka vieraili lasten leireillä ja laitoksissa usein. Hän vei lapsille lahjoja ja lahjoitti rahaa toimintaa varten.

Alli toimi Pelastakaa Lapset -järjestön hallintoneuvoston jäsenenä, ja hänet valittiin järjestön kunniajäseneksi ja -puheenjohtajaksi.

Sodan jälkeen Alli avasi Kansanavun keräyksiä ja kannusti kansalaisia kolmannen sektorin sosiaalityöhön.

Hän teki tiivistä vaikutustyötä myös Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, jonka suojelija hän oli vuodesta 1946 vuoteen 1956.

10. Taustavaikuttaja lastentautien ehkäisytyössä

Allilla oli näppinsä pelissä siinäkin, että Suomeen perustettiin Lastentautien tutkimussäätiö, jonka tarkoituksena oli kehittää lastentautien tutkimusta ja hoitoa eteenpäin.

Hän toi arvovaltaisia vieraita tutustumaan Lastenlinnan toimintaan ja keksi, että tutkimussäätiön toiminnasta pitää tiedottaa aktiivisemmin, jotta lahjoituksia saadaan kerättyä enemmän.

Säätiön toiminnan ansiosta Suomessa pystyttiin kehittämään lastentautien hoitoa merkittävästi eteenpäin. Lahjoituksilla mahdollistettiin esimerkiksi ripulipotilaiden diagnosointi ja hoito. Lapsikuolleisuus saatiinkin nopeasti kuriin.

Lähteet: Korppi-Tommola, Aura, Alli Paasikivi — Eturivin taustavaikuttaja (2021)

Olisiko aika lakata häpeämästä käsivarsia ja julistaa #allirauha?

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Kommentoi +