Erityisherkkyydessä on oikeastaan vain yksi haittapuoli, sanoo psykologi Heli Heiskanen ‒ kysy nämä 4 kysymystä itseltäsi, jos arki tuntuu raskaalta
Terapiaklubissa keskustellaan erityisherkkyydestä. Uniterapeutti Susan Pihl kertoo, mikä vaikuttaa uneen ja millaiset keinot auttavat unettomuuteen.
Terapiaklubissa keskustellaan erityisherkkyydestä.
Pohdimme sitä, mistä erityisherkkyyden tunnistaa ja miten sen tuomien haasteiden kanssa selviytyy. Puhumme myös siitä, miten erityisherkkyyden voi kääntää voimavaraksi.
Iiris von Knorringin kanssa aiheesta on keskustelemassa psykologi Heli Heiskanen.
Erityisherkkyys on varsin yleistä: noin 20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä, ja ominaisuuttta on sekä naisilla että miehillä. Se on synnynnäistä ja usein perinnöllistäkin. Erityisherkkyys ei ole sairaus, joka vaatii hoitamista, vaan se on temperamenttipiirre tai ihmisen ominaislaatu.
”Erityisherkkyys on tunne- ja aistiherkkyyttä, mutta siihen sisältyy myös monia muita piirteitä, kuten tiedonkäsittelyn syvällisyyttä. Näistä seuraa kuormittumisalttiutta”, Heli Heiskanen kertoo.
Aistiherkkyyteen voi liittyä esimerkiksi reagoimista koviin ääniin tai vaikkapa vaatteiden pesulappuihin. Tunneherkkyys taas voi ilmetä esimerkiksi ilmapiirin tai muiden tunteiden herkkänä aistimisena. Moni kokee myös tuntevansa tunteet hyvin voimakkaina. Erityisherkkä havaitsee monenlaisia vivaihteita sekä tunne- että aistipuolella.
”Erityisherkkyyteen sisältyy tavallista syvempi ja voimakkaampi luovuus. Se voi olla taiteellisuutta, mutta se voi olla myös ihan arjen luovuutta ja kekseliäisyyttä ja kykyä ajatella laajemmin ja monipuolisemmin ja uudella tavalla.”
”Suurin ja jopa melkein ainoa haitta erityisherkkyydessä on kuormittumisalttius.”
herkkyys voi olla sekä rikkaus että haaste.
”Suurin ja jopa melkein ainoa haitta erityisherkkyydessä on kuormittumisalttius. Se on hyvin luonnollista, koska kokee ja aistii niin paljon.”
Kuormittuminen syntyy ärsyketulvasta, joka rasittaa erityisherkän hermojärjestelmää. Yksi tyypillisin haasteita tuova paikka on työpaikka. Erityisesti avokonttori tai muuten hälyisä tai kiireinen työympäristö voi olla erityisherkälle erityisen stressaava.
Heiskanen neuvoo reagoimaan kuormittumiseen ajoissa ja pohtimaan itselle sopivia keinoja opetella pitämään rajoistaan kiinni: Pidänkö taukoja? Pidänkö työajasta kiinni? Pidänkö vastuualueestani kiinni? Saanko hengittää rauhassa vai olenko koko ajan ylikierroksilla?
”Voi pohtia, millä tavalla herkkyys ilmeni lapsena, koska useimmat eivät ole lapsena vielä kuormittuneita.”
Kuormituksen säätelyllä voi vaikuttaa myös erityisherkkyydestä saataviin voimavaroihin. Heiskanen muistuttaa, että esimerkiksi intuitio, luovuus, kauneuden kokeminen ja rikas sisäinen maailma kapenevat stressaantuneena. Myös kännykkä saattaa heikentää myönteisten puolien kokemista.
”Jos menee metsälenkille suorittamaan kuulokkeet päässä, eikä keskity kokemukseen, saattaa blokata vaikka mahdollisuuden nähdä kauneutta. Ruutuaika on pois sisäisestä maailmasta, kehollisesta kokemuksesta ja elämisestä.”
Jos on kadottanut oman erityisherkkyytensä ja sen hyvät puolet, Heiskanen neuvoo suuntaamaan katseen lapsuuteen.
”Voi pohtia, millä tavalla herkkyys ilmeni lapsena, koska useimmat eivät ole lapsena vielä kuormittuneita. Joku saattaa muistaa, että silloinhan värit olivat taivaallisia tai uiminen järvessä tuntui ihanalta. Erityisherkkyyden hyvät puolet ovat vain saattaneet hautautua aikuisuuden suojakuorien alle.”
Katso videolta koko klubi ja Helin teettämä harjoitus.
Tämä Terapiaklubi-tapahtuma oli 14.8.2025. Katso seuraava Terapiaklubi täältä ja ilmoittaudu mukaan!
Kuvaus: Essi Lyytikäinen
Lavastus: Tuomas Nortema
