Terapiaklubissa keskustellaan siitä, miten ahdistusta voisi lievittää.
Lähes kaikki tuntevat joskus ahdistusta, milloin ahdistuneisuus on huolestuttavaa? Miten ahdistukseen kannattaa suhtautua ja miten sitä voi itse lievittää?
Iiris von Knorringin kanssa aiheesta on keskustelemassa psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen. Hän on erikoistunut hyväksymis- ja omistautumisterapiaan.
Ahdistus on Pietikäisen mukaan sekä tuntemuksia että ajatuksia.
”Ahdistus tuntuu kehossa. On myös ahdistavia ajatuksia, kuten huoliajatuksia ja murehtimista.”
Kun ihminen ahdistuu, sympaattinen hermosto aktivoituu ja keho erittää stressihormoni adrenaliinia.
”Kun keho menee taistele tai pakene -tilaan, se tuntuu esimerkiksi niin, että sydän hakkaa ja huimaa. On hyvä alku, jos pystyy huomaamaan ja nimeämään, että tältä se minulla tuntuu ja tässä kohdassa kehoa.”
Pietikäinen muistuttaa, että ahdistus kertoo usein arvoistamme: ahdistumme, kun meille tärkeät asiat ovat uhattuina. Vähäpätöiset asiat eivät aiheuta ahdistusta.
”Tutkimusten mukaan jos yrittää kontrolloida ahdistusta ja vältellä sitä, se saattaa voimistua.”
Ahdistus on normaali, kaikkien elämään kuuluva tunne, mutta ongelmalliseksi se muodostuu, jos alamme ruokkia ja lietsoa sitä ja se alkaa kasvaa ja vaikuttaa elämään. Pietikäisen mukaan ihminen pyrkii ongelmanratkaisuun, joten mieli alkaa helposti ratkoa ongelmaa.
”Tutkimusten mukaan jos yrittää kontrolloida ahdistusta ja vältellä sitä, se saattaa voimistua.”
Esimerkkinä Pietikäinen käyttää rantapalloa: jos yrität painaa rantapalloa veden alle, saat sen hetkeksi pois näkyvistä, mutta pian se taas pompahtaa pinnalle.
”Illuusio siitä, että voisimme kontrolloida tunteita ja ajatuksia valitettavasti ei ole tie, joka johtaa ahdistuksen lievittämiseen. Ratkaisu on ihan toisessa suunnassa: kuinka halukas on tuntemaan ja ottamaan vastaan omat tunteensa.”
Pietikäinen kertoo, että rantapallon kanssa ei kannata tapella, vaan ikään kuin antaa pallon leijua veden pinnalla ja keskittyä katsomaan enemmin hyvää. Vanha viisaus siitä, että se mihin keskittyy kasvaa, pitää siis paikkaansa.
”Voimme opetella sitä, että nämä ovat vain ajatuksia mielessä. Ne eivät ole kuvaus tulevaisuudestani, koska meillä ei ole kristallipalloa.”
Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa harjoitellaan mielen joustavuutta. Pietikäinen vertaa sitä mielen kuntosaliksi. Ensimmäinen treeniliike on maadoittaminen.
”Pohdimme, miksi meitä ei juuri nyt uhkaa mikään. Ankkuroidumme siis nykyhetkeen.”
Pietikäinen muistuttaa, että mielen joustavuus on myös sitä, ettemme aina ottaisi ajatuksiamme faktoina.
”Voimme opetella sitä, että nämä ovat vain ajatuksia mielessä. Ne eivät ole kuvaus tulevaisuudestani, koska meillä ei ole kristallipalloa.”
Katso videolta koko klubi ja Arton teettämä mielikuvaharjoitus.
Tämä Terapiaklubi-tapahtuma oli 12.2.2025. Katso seuraava Terapiaklubi täältä ja ilmoittaudu mukaan!
Kuvaus: Kim Kauppinen
Lavastus: Tuomas Nortema
