Näillä psykoterapeutin ohjeilla lepytät ylivirittyneen hermoston – ”Jotkut ihmiset toimivat kuin sähkökiukaat”
Jos on vaikea rauhoittua ja olo on levoton, kyse voi olla ylivirittyneestä hermostosta. Onneksi ylivirittynyt hermosto on mahdollista oppia säätelemään.
Hanna Markuksela
on psykologi sekä vireysvalmentajien kouluttaja ja keho-orientoitunut psykoterapeutti.
Makoilet jo sängyssä, mutta olo on kaikkea muuta kuin yöpuulle valmis. Kehosta on rentous kaukana, ja hengitys kulkee pinnallisesti. Kiusaavia ajatuksia tupsahtelee päähän, ja huomisen tehtävälista muotoutuu jo täyttä häkää.
Vaikeasti määriteltävä levottomuuden tunne on monille tuttu, eikä pelkästään iltarutiinien hetkiltä. Sille on olemassa yksinkertainen selitys: hermostosi siellä vain ilmoittelee, että se kaipaisi parempaa säätelyä.
Siihen yksinkertaiset selitykset kuitenkin loppuvat.
Hermoston hyvinvoinnista puhutaan paljon, ja some pursuaa pikavinkkejä sen säätelemiseksi. Hengitysharjoituksia, ruokavalio-ohjeita – lista tuntuu olevan loputon. Mistä kannattaisi aloittaa?
Joskus ylivirittynyt hermosto on huomaamaton kiusa, joka kuormittaa kehon lisäksi mieltä.
1. Hermoston hyvinvointi tuntuu sekä kehossa että mielessä
Kun puhutaan hermostosta, puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
”Hermosto liittyy kaikkeen. Monen nykypäivän vaivan taustalla on hermoston epätasapaino”, sanoo hermoston hyvinvointiin perehtynyt psykologi Hanna Markuksela, joka on myös vireysvalmentajien kouluttaja ja keho-orientoitunut psykoterapeutti.
Hermostolla tarkoitetaan sekä keskushermostoa, eli aivoja ja selkäydintä, että autonomista hermostoa, joka puolestaan jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon.
Niistä parasympaattinen vastaa palautumisesta, ja sen päätähti on vagushermo.
Hermostosi hyvinvointi näkyy simppelisti sanoen elämänlaadussasi. Sen tila vaikuttaa niin keskittymiskykyyn, vuorovaikutukseen, työkykyyn kuin fyysiseen terveyteenkin. Veltto olo ja kehää pyörivät ajatukset ovat siis vihje siitä, että hermostosi on rasittunut.
Tiedostamatonta säätelyä tapahtuu hermostossa koko ajan, mutta siihen voit vaikuttaa myös itse.
”Hermoston säätely tarkoittaa sitä jatkuvaa vuoropuhelua, jota hermosto käy kehon ja ympäröivän maailman kanssa. Siihen voi vaikuttaa itse esimerkiksi ruokavalion, peruskunnon, päivärytmin ja nukkumisen lisäksi uskomuksilla ja tilannetulkinnoilla.”
”Käytännössä kaikki voi vaikuttaa hermostoon, ja kaikkiin tekijöihin voi vaikuttaa itse jotain väylää pitkin. Jokainen voi tehdä pieniä valintoja, jotka edistävät hermostoterveyttä.”
2. Ihmiset ovat yksilöllisiä, toinen kaipaa paljon aikaa palautumiseen, toinen vain vähän
Hermostoa rauhoitellessa huomio kannattaa suunnata ensimmäiseksi kalenteriin.
”Tärkeintä on pohtia rehellisesti, onko sinulla aikaa rauhalliselle läsnäololle. Onko arkesi sellaista, että sinne mahtuu tarpeeksi rentoutumista, yksin tai läheisten kanssa?” Markuksela kysyy.
Hengityksen, liikkeen tai kosketuksen avulla hermoston rauhoittamiseen tähtäävissä pikakikoista voi kyllä olla apua, mutta Markuksela kannustaa myös katsomaan asiaa isommassa mittakaavassa.
Kokonaisvaltainen palautuminen vaatii enemmän kuin yksittäisiä hengittelyhetkiä. Kyse on pitkälti siitä, miltä päivärytmisi näyttää. Onko sinulla aikaa hidastaa sen verran, että hermostosi ehtii käynnistää palautumisen?
On nimittäin hyvin yksilöllistä, kuinka paljon aikaa rauhoittuminen vie.
”Jotkut ihmiset toimivat kuin sähkökiukaat. Heillä ei mene kuin hetki, kun he siirtyvät aktiivisemmasta tilasta rentoutumisvalmiuteen. He saattavat esimerkiksi istua lentokoneessa ja nukahtaa heti.”
”Sitten ovat puusaunatyyppiset ihmiset, joiden pitää nähdä vaivaa, että saa kierrokset laskemaan. Varsinkin jos takana on rankka päivä, voi mennä aikaa, ennen kuin hermosto kykenee rauhoittumaan univalmiuteen.”
Kannattaa siis pysähtyä tunnustelemaan, mihin ryhmään kuulut. Riittääkö kiireisenkin päivän päätteeksi tilanteen nollaamiseen kuppi yrttiteetä iltayhdeksältä vai tarvitsetko siihen pitkän kävelyn ja parituntisen kirjan parissa.
Yleinen harhakäsitys on, että sama rauhoittumistapa sopisi kaikille.
3. Hermosto voi paremmin, jos kehon hyvinvoinnista pidetään huolta
Hermostoterveydessä on kyse pitkän aikavälin hyvinvoinnista, eikä pelkästään stressin purkamisesta tässä hetkessä. Olennainen osa hermoston terveyttä on fyysinen kunto.
”Kestävyyskuntoon satsaaminen kannattaa aina – lähtötaso huomioiden. Kun peruskestävyyskunto on parempi, sydämen toiminta vahvistuu ja esimerkiksi rauhoittavat hengitystekniikat toimivat tehokkaammin. Unikin palauttaa paremmin”, Markuksela kertoo.
Hermosto rakastaa myös luonnossa oleskelua, kosketusta, vakaata verensokeria ja tietysti digilaitteista vapaata aikaa.
”Nyky-yhteiskunnassa vaaditaan kekseliäisyyttä, että voi tarjota tällaisia ärsykkeitä keholle. Ei ihme, jos hermosto voi huonosti, kun sen perustarpeita ei täytetä.”
Jos jooga tai somesta opittu hengitystreeni ei tunnu omalta jutultasi, voi alkukantaisiin konsteihin turvautuminen tepsiä. Meren aaltojen tai takkatulen tuijottelu vaikuttaa mieleen ja kehoon ihmeellisillä tavoilla.
”Opetan itsekin monenlaisia rentoutustekniikoita, joista on paljon apua esimerkiksi trauman purkamisessa. Arjessa minulle toimii kuitenkin parhaiten se, että menen kylpyyn jopa muutamaksi tunniksi. Se palauttaa minut, vaikka olisin mennyt kovilla kierroksilla.”
Yleinen harhakäsitys on, että sama rauhoittumistapa sopisi kaikille. Jo pikkulapset pyrkivät rauhoittumaan eri keinoin: yksi hakeutuu muiden läheisyyteen, toinen taas etsii omaa rauhaa hälyn keskellä.
Ehkä yksin ajelulle lähteminen on paras tapa nollata pääsi, tai ehkä kaipaat eniten kumppanisi läheisyyttä, jotta saat sykkeesi laskemaan. Kiinnitä huomiota, mitä luonnollisesti teet tällaisessa tilanteessa ja tee sitä tietoisemmin.
4. Rasittuneena aivot tekevät helposti omia tulkintojaan
Tiesitkö, että ihmisten hermostot keskustelevat keskenään? Yhteissäätely, eli hermostojen välinen vuorovaikutus, tapahtuu usein tiedostamatta. Siksi ei ole samantekevää hyvinvointisi kannalta, kenen kanssa vietät aikaa.
”Jollakin voi olla itsekseen turvallinen olo ja myönteisiä ajatuksia, mutta ympäristö syöttää paljon kielteisyyttä tai pelkoa lauman ulkopuolelle jättämisestä. Se on hermostolle myrkkyä, eikä siinä paljon auta joogat tai hengitysharjoitukset”, Markuksela huomauttaa.
Länsimaisen ihmisen arkeen eivät enää kuulu puskissa vaanivat villieläimet, mutta aivot eivät huomaa eroa luolamiesaikojen ja nykypäivän välillä. Ne skannaavat uhkia erityisen tarkasti sosiaalisista suhteista: enhän menettänyt kasvojani, kun mokasin?
Hermostosi kiittää, jos opettelet tunnistamaan, koska ajatuksesi ovat väsyneen pääkopan jauhamaa tarinaa.
”Käytän itse termiä ajattelukunto. Rasittuneena ihmisellä on taipumus jäädä negatiivisuusharhaan kiinni, eivätkä aivot silloin jaksa tuottaa järkeviä ajatuksia”, Markuksela opastaa.
Jos esimerkiksi työkaveri heittää kommentin, joka tuntuu piikittelyltä, pysähdy kuulostelemaan itseäsi. Mikä on faktaa, ja mikä tulkintaasi? Oletko tällä hetkellä hyvässä ajattelukunnossa?
Muista olla lempeä sisäiselle laumaeläimellesi, joka kaipaa kipeästi tukea ja myönteisyyttä niin ympäriltäsi kuin sinulta itseltäsikin.
Hermostonsa kanssa harmoniassa elävä ihminen asettaa epäröimättä rajoja, ja täyttää arkensa kauniilla, hyvinvointia tukevilla asioilla.
5. Kuormituksen kestäminen helpottuu, kun välillä hengähtää
Tasapainoinen hermosto vaatii ehkä tuntuvia satsauksia arjen haasteiden edessä. Se on silti mahdollista. Kun hermosto voi hyvin, ihminen liikkuu tarpeeksi, syö tasapainoisesti ja tarjoaa aivoilleen sopivasti virikkeitä. Silloin ihminen kestää hetkellistä kuormitusta, eikä arjen haasteiden aiheuttama ylivirittyneisyys jää päälle.
Stressi ja kuormitus kuuluvat elämään, eikä niitä tarvitse säikähtää.
Tärkeitä ovat myös hengähdyshetket, joiden aikana aivot saavat mennä tyhjäkäyntiä. Päivää rytmittävät tauot tekevät illalla rauhoittumisesta helpompaa.
Digilaitteistakaan ei tarvitse kieltäytyä, mutta ihannetilanteessa ihmisen suhde teknologiaan on tasapainoinen ja rehellinen. Käyttö tulisi pitää omissa näpeissä, oli se sitten paastojen tai muiden rajoitusten avulla.
”Onhan somessa myös paljon rentouttavaa sisältöä. Laitteilta voi myös esimerkiksi kuunnella hyvää musiikkia, mikä on linjassa hermoston terveyden kanssa”, Markuksela sanoo.
Hermostonsa kanssa harmoniassa elävä ihminen asettaa epäröimättä rajoja, ja täyttää arkensa kauniilla, hyvinvointia tukevilla asioilla.
”Digiaika haastaa hermostoa ympäri vuorokauden. Vaatii pokkaa tässä maailmassa tehdä omia valintoja, mutta se on oman kehon ja mielen terveyden kunnioittamista.”
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2025.
