Kämmenen kokoinen alue navan ja rintalastan välissä on ylävatsa. Tiesitkö, että tälle alueelle on tuppautunut aikamoinen määrä elimiä? Paksusuoli, pohjukaissuoli, mahalaukku, maksa, sappi ja haima sijaitsevat kaikki ylävatsaksi kutsutulla alueella. Jos siis ylävatsa temppuilee, syy voi löytyä verrattain monesta elimestä.

Asiaa mutkistaa se, että ylävatsaoireet ovat yleensä melko epämääräisiä. Yhdellä maha turpoilee, toinen tuntee poltetta tai kipuilua, kolmas kärsii syömisen jälkeen poikkeavasta täyttymisen tunteesta.

Aavan sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato sanoo, että oireet voivat viitata toiminnallisiin vatsavaivoihin, jolloin niille ei löydy elimellistä syytä, mutta myös sairauksiin, kuten refluksitautiin, sappikiviin ja mahahaavaan.

Jopa sydänvaivat voivat oirehtia ylävatsan alueella. Jos lenkillä tai portaita noustessa tuntee kipua ylävatsassa tai rintalastassa tai voimakas kipu ilmaantuu ilman rasitusta uutena oireena, mene heti lääkäriin. Kyseessä voi olla sepelvaltimotauti tai oireileva sydän­infarkti.

Jos satunnainen närästely ruokailun jälkeen menee ohi itsehoitolääkkeillä, ei ole syytä huoleen. Sen sijaan niin sanotuista hälytysoireista tulee hakeutua hoitoon. Niitä ovat tahaton painon putoaminen, verinen uloste, oksentelu ja nielemisvaikeudet. Mene lääkäriin myös, jos oire on niin voimakas, että se haittaa elämää.

Ikääntyessä kasvaa riski kasvainsairauksiin, kuten maha-, suoli-, maksa- ja haimasyöpään, joten yli viisikymppisen kannattaa mennä herkästi uusista ylävatsa­oireista tutkimuksiin.

Mahasuolikanava ja autonominen hermosto toimivat kimpassa. Stressi lisää mahasuolikanavan supistelua ja voi aiheuttaa ripulia ja kramppeja. Sen sijaan lepo, etenkin syvä uni, rauhoittaa hermostoa ja palauttaa mahasuolikanavan toimintaa.

Noin metrin mittainen paksusuoli kulkee osittain mahalaukun päällä ja on osa ylävatsaa. Paksu­suoli on kuin iso komposti, joka tekee ruokajäämistä ulostetta ja siirtää sitä peräsuoleen. Paksusuoli liikuttaa suolen sisältöä supistelemalla, mutta tähän se tarvitsee omistajansa apua.

Jos istut pari tuntia tai pidempään, uloste ja suolikaasu saattavat pakkautua paksusuolen mutkiin aiheuttaen turvotusta ja ehkä myös ummetusta. Nämä eivät ole vaarallisia oireita mutta aiheuttavat epämukavaa oloa. Parin minuutin jaloittelu tunnin välein voi auttaa.

Vastaavasti kun kävelet, jumppaat tai vaikka innostut hyppimään hyppynarulla, suolisto suorastaan kehrää ja panee tavaraa eteenpäin.

Ummetusta tai ripulia, ehkä myös turvotusta ja ilmavaivoja? Oireet viittaavat toiminnalliseen ärtyneen suolen oireyhtymään. Moni hyötyy fodmap-hiilihydraattien, rukiin, vehnän, ohran, sipulin ja kivellisten hedelmien, karsimisesta.

Jos ummetus vaivaa, laskeskele saamasi kuidun määrää. Naisilla suositus on vähintään 25 grammaa päivässä. Kuidut helpottavat ulosteen liikkumista suolessa. Muista, että ne kaipaavat kyytipojakseen vettä.

Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväleipä, -puuro, -riisi ja -pasta sekä marjat, hedelmät ja kasvikset. Lautasellisessa kaurapuuroa on noin 4 grammaa ja omenassa 3–5 grammaa kuitua.

Jäytävä kipu voi kieliä mahahaavasta, jossa mahan suolahappo rikkoo limakalvoa. Aiheuttajana voi olla helikobakteeri-infektio tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö. Mahahaava hoidetaan happoa alentavilla lääkkeillä ja helikobakteeri antibiooteilla.

Laihtuminen, ylävatsakipu, ruokahaluttomuus, väsymys ja suolistoverenvuoto voivat olla maha- suolikanavan syöpien oire. Niiden määrä on laskussa, mutta paksusuolisyöpä taas yleistyy.

Refluksitaudissa hapanta mahanestettä nousee ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä eli poltteen tunnetta rintalastan takana. Mahanestettä voi nousta suuhun asti. Ylipaino on tärkein refluksille altistava tekijä ja joskus taustasyynä on palleatyrä.

Moni saa apua lieviin närästysoireisiin käsikauppalääkkeistä. Jos oireet eivät helpotu kahdessa viikossa tai niihin liittyy kovaa kipua, laihtumista tai nielemisvaikeutta, mene lääkäriin diagnoosin varmistamiseksi. Leikkaushoitoa refluksiin tarvitaan harvoin.

Refluksioireita voi ehkäistä välttämällä kofeiinia, rasvaista ja maustettua ruokaa, suklaata, alkoholia ja tupakkaa sekä isoja ruoka-annoksia. Myös kumartelu ja raskas fyysinen työ aterian jälkeen provosoivat oireita.

Sappikivet saavat alkunsa aineenvaihduntahäiriöstä, jonka seurauksena kolesterolia sisältävä sappineste muuttuu kiteiseksi ja muodostaa kiviä. Ne tukkivat sappitiehyitä, jolloin sappineste ei pääse kunnolla virtaamaan. Kivet aiheuttavat voimakasta ylävatsakipua ruokailun jälkeen.

Kivet todetaan ultraäänitutkimuksessa ja kivuliaat leikataan tähystyksessä. Niitä löydetään myös sattumalta muissa tutkimuksissa, ja jos ne ovat kivuttomia, niiden annetaan olla.

Sappikivet ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, ja ikä ja ylipaino lisää niiden riskiä. Sappikiviin voi myös olla sukualttius.

Asiantuntija: Jari Koskenpato, Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 14/2022.