
Laulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta on elänyt uusien alkujen kesää. Nuoruudenbändi Ultra Bra kiipeää taas konserttilavoille, ja aikuinen lapsi on itsenäistynyt. Muutokset ovat käynnistäneet ajatusprosessin – ja tehneet tilaa rakkaudelle.
Kesän alussa Vuokko Hovatta, 52, pyöräili kotoaan Kalliosta siirtolapuutarhamökilleen. Niin hän on tehnyt niiden neljäntoista vuoden aikana, jonka hän on mökin omistanut. Mukaan tuli Vuokon parikymppinen lapsi, joka on pienestä pitäen viettänyt kesiä mökillä.
Talven jäljiltä mökillä oli paljon puuhaa. Vuosien varrella Vuokko on varustellut mökin mukavaksi; nyt grilli ja pehmusteet nostettiin paikoilleen ja puunattiin.
Kesken hetkellisen tyhjyyden ihmettelyn – siltä puutarhassa näytti, kun kaikki vihreys oli vielä nupullaan - Vuokko havahtui, että jokin oli toisin.
”Lapsi tarttui mökillä toimeen ilman, että sitä piti erikseen pyytää. Siinä tajusin, miten paljon omilleen muuttaminen on kasvattanut häntä. Näin sen myönteisenä ja isona asiana. Huojentaa, kun näkee, miten toinen pärjää ja asiat järjestyvät.”
Vuokon lapsi muutti kotoa vajaat kaksi vuotta sitten, ja poismuuton jälkeen Vuokon luo muutti Sven, Vuokon ruotsalainen avopuoliso. Vuokko tutustui Sveniin työn merkeissä Lilla Teaternissa korona-aikana.
”Virallisesti Sven muutti luokseni Suomeen vuosi sitten, mutta on hän ollut luonani paljon viimeisten neljän vuoden aikana. Hän tekee aika paljon töitä ulkomailla. Se sopii minulle, sillä olen itsekin kotoa paljon pois töiden vuoksi.”
Pari on kihloissa. He puhuivat jonkin aikaa yhdessä englantia, mutta nykyisin kotikieli on ruotsi.
”Olen vitsaillut Svenille, ettet oikeasti tunne minua, kun puhun niin köyhää ruotsia. Olen pyrkinyt lukemaan ruotsalaista kirjallisuutta ja katsomaan ruotsalaisia sarjoja, kun hän on poissa. Kotona meillä on päällä radiosta Yle Vega, sillä minusta olisi epäkohteliasta ja outoa kuunnella suomenkielistä radiota.”
Vuokko ihmettelee, miten paljon byrokratiaa muutto lopulta vaati.
”Oli aikamoinen show saada ruotsalaiselle Suomessa auki pankkitilit ja muut. Olemme miettineet, että kuinkahan vaikeaa se on muualta kuin Pohjoismaasta muuttavalle?”
Tässä kohtaa elämää rakkaus tuntuu Vuokosta yhä tärkeältä.
”Rakkaus on koti. Äidin rakkaus on omanlaistaan. Kun saa rakkautta omalta lapselta, se tuntuu ikuiselta. Vanhempieni rakkautta miettiessä tunnen kiitollisuutta. Siihen tiivistyy myös ajatus, että ihmiset, jotka eivät saa rakkautta, pystyvät kaikenlaisiin julmuuksiin.”
Parisuhteen löytymistä aikuisiällä Vuokko ei pidä itsestäänselvyytenä.
”Olen onnekas, että löysin vielä 48-vuotiaana, tässä iässä, sopivan puolison.”

Lapsen poismuutto on tuonut tilaa myös muiden tärkeiden ihmisten tapaamiselle. Usein Vuokko tapaa heitä rakkaiden harrastustensa vesijuoksemisen ja avantouinnin parissa.
Kun lapsi ei asu enää kotona, meneminen on vapaampaa: ei tarvitse esimerkiksi ajatella, onko jääkaapissa ruokaa. Riittää, että kaapissa on kananmunia.
Joskus Vuokko on muistellut muiden vuoroviikkoperheiden kanssa, että jos lapset tulivat yllättäen kesken toisen vanhemman viikon kylään, jääkaappi oli aina tyhjä. Että ilmoitattehan tulostanne!
Erilaisia yhteisöjä Vuokolla on ehtinyt taiteilijaelämänsä aikana olla useita, niin teatterissa kuin musiikkimaailmassakin. Kuuluisin yhteisö, johon Vuokko kuuluu, on tietenkin Ultra Bra.
Vuonna 2001 hajonnut Ultra Bra nousee elokuun lopussa ensimmäistä kertaa Olympiastadionille. Keikkoja on kaksi. Lisäksi bändi tekee heinäkuussa muutaman festivaalikeikan.
Kun Vuokko aloitti keväällä lauluharjoitukset yhtyeen kanssa, bändiyhteisö tuntui yhtä aikaa tutulta ja erilaiselta.
”Ikä on tuonut sen, että osaan vaatia oman tilan ja esittää ideoitani. Olen ymmärtänyt myös sen, että vetäydyin bändissä aikanaan taka-alalle, koska en ollut tarpeeksi nopea ja ärhäkkä.”

23 vuotta. Sen ikäinen Vuokko oli, kun hän liittyi aloittelevaan bändiin nimeltä Ultra Bra. Vuokko opiskeli tuolloin kolmatta vuotta Sibelius-Akatemiassa. Yhtye koostui pitkälti Kallion ilmaisutaitolukiolaisten kasvateista, ja naisia bändissä oli Vuokon lisäksi aluksi kaksi: Terhi Kokkonen ja Anna Tulusto.
Vuokko liittyi bändiin hieman muita myöhemmin, ja hänestä oli jännittävää liittyä porukkaan, jossa oli paljon sanavalmiita ihmisiä.
”Minun oli vaikea ymmärtää aluksi sellaista naljailevaa puhetapaa. En ollut kuullut aikaisemmin, että ihmiset puhuvat toisilleen niin. Mutta jossain vaiheessa solahdin siihen vain mukaan.”
Bändiläisistä tuli nopeasti ystäviä – tai jotain enemmän. Vuokko on sitä mieltä, ettei suhdetta bändikaveriin voi verrata oikein mihinkään.
”Monen kanssa suhde oli kuin sisaruussuhde. Kun kasvaa yhdessä, oppii tuntemaan toisen hyvät ja huonot puolet. Samalla itsestä paljastui asioita, joita ei ollut tajunnut.”
Vuokko huomasi, että vahvojen persoonien keskellä hän vetäytyi eikä uskaltanut sanoa mielipidettään.
”Olin aika hiljainen, mutta sitten saatoin hermostua jostakin ylenpalttisesti, kun tunsin, etten voinut vaikuttaa asioihin. Olemme Terhin kanssa miettineet jälkeenpäin, että hyväksyimme toksisen puheen, koska halusimme olla osa jengiä.”
Ultra Bra teki läpimurron nopeasti. Niin nopeasti, ettei Vuokko ehtinyt käsitellä asiaa. Konkreettisesti suosion näki lähinnä festareilla vellovista yleisömeristä.
Arkisin Vuokko eli kuplassaan Teatterikorkeakoulun näyttelijäopiskelijana. Hän oli päässyt samana vuonna kouluun ja bändiin.
”Teatterin tekeminen vetää ihmisen maan pinnalle, ei ala ajatella isompia itsestään. Nuorena myös jaksoi kaiken: kiertämisen ja koulun ilman stressiä.”
Vuokon lapsi on pian samanikäinen kuin Vuokko bändiin liittyessään. Se on saanut Vuokon miettimään kokemuksiaan bändissä. Lapsen meininki on toisenlaista – ja hyvä niin.
”Nykyajan parikymppiset ovat ihan eri tavalla tiedostavia, eivätkä halua määritellä itseään liian tiukasti. Asioista puhutaan ja niihin puututaan. Tunnen itseni välillä ihan kivikautiseksi, mutta opin lapseltani koko ajan.”

Hiljattain Ultra Bra kävi yhdessä vierailulla Olympiastadionilla tulevia konsertteja ajatellen. Stadionin mittakaava pysäytti. Konsertti työllistää pelkästään 350 järjestysmiestä, ja katuja suljetaan.
Vaikka Olympiastadion on valtava, se tuntui hallittavalta. Olemme tässä yhdessä, Vuokko huomasi ajattelevansa.
”Vaikka Kerkolla on vetovastuu, asioista keskustellaan yhdessä. Työilmapiiri on turvallinen.”
Muutenkin bändin touhu on Vuokon mielestä ammattimaisempaa ja organisoidumpaa kuin nuorempana, jolloin vain mentiin ja tehtiin. Vuokko on myös kiinnittänyt tällä kierroksella huomiota toisten kannustamiseen ja halunnut siten muuttaa yhteistyön kulttuuria.
”Kun tehdään yhdessä, on tärkeää kehua toisia. Ei pidä jättää hyvää sanomatta. Todeta, että vau soititpa hyvin tuon soolon. Toki kehujen pitää olla rehellisiä.”
Vuokko on aikuisena myös oivaltanut oman roolinsa bändin dynamiikassa.
”Aikuistumisen myötä olen ymmärtänyt, ettei sellainen vetäytyminen, mitä nuorempana bändissä tein, ole edes kohteliasta.”
Bändikavereitaan Vuokko on nähnyt satunnaisesti vuosien aikana. Kerkko Koskisen kanssa hän on tehnyt eniten yhteistyötä. Välillä kaksikko on tehnyt pitkiä kävelylenkkejä, kiertänyt Helsingissä Salmisaaresta Jätkäsaareen ja siitä Hietaniemen hautausmaalle.
”Koen, että meillä on syvä ystävyys. Kävelyillä keskustelut ovat melkein terapeuttisia. Kerkko on hyvä sellaisessa.”

”Opin bändissä paljon toisten kunnioittamisesta. Nuorina, sisarellisen kasvumme keskellä emme osanneet aina kunnioittaa toisiamme.”
Reppuja. Niin Vuokko töitään välillä laskee. Keväällä hän riisui kaksi reppua, kun Sinun Margot -esitykset päättyivät ja Vuokko sai valmiiksi kulttuurituottajan tutkintonsa. Kesällä hän näyttelee Ultra Bran keikkojen ohessa Lappajärven kesäteatterissa Lähtisitkö-musiikkinäytelmässä.
Ultra Bran hajottua Vuokko on jatkanut musiikin esittämistä erilaisissa sooloprojekteissa. Hän on ollut myös jo vuosia Helsingin kaupunginteatterin kiinnitetty näyttelijä.
Näyttelijänä jokaisessa produktiossa muodostuu uusi yhteisö ja siihen oma dynamiikkansa, johon kiinnittyy. Niissä Vuokko on halunnut vaalia ystävällisyyttä ja toisten kunnioitusta.
”Opin bändissä paljon toisten kunnioittamisesta. Nuorina, sisarellisen kasvumme keskellä emme osanneet aina kunnioittaa toisiamme.”
Vuokosta on joka kerta haikeaa, kun produktion loputtua porukka hajaantuu.
”Taiteilijana toisten kanssa jakaa isoja ja merkityksellisiä kokemuksia, ja ihmisistä tulee hetkeksi tosi tärkeitä. Silti sen jälkeen tapaamiset jäävät usein satunnaisiksi, sillä kaikilla on menonsa. Ystävyys vaatii tahtotilaa ja hoitamista.”
Näyttelijällä kaksiosainen työpäivä määrittää paljon arkea ja yhteydenpitoa. Illat kun kuluvat töissä teatterissa. Monet kollegat tietävätkin enemmän Vuokon kuulumisista kuin hänen ystävänsä.
Vuokon läheisimmissä ystävissä on toki paljon kollegoitakin. Porukka, jonka kanssa hän pitää eniten yhteyttä, sai alkunsa, kun eräitä bileitä varten koottiin Whatsapp-ryhmä. Ryhmään kuuluu Vuokon kollegoita, heidän puolisoitaan ja kaverin kavereita, joista on tullut Vuokonkin kavereita.
”Jännää, että juuri tästä ryhmästä tulikin sattumalta merkityksellinen. Teemme yhdessä kivoja juttuja. En tykkää päivittää asioitani somessa, mutta ryhmään päivitämme kuulumisia ja reissukuvia sekä onnittelemme toisiamme merkkipäivinä.”

Kun Vuokon lapsi muutti kotoa vajaa kaksi vuotta sitten, Vuokko oli uusien tunteiden äärellä.
”Vaikka olin tottunut, että lapsi on aina joka toisen viikon pois, tyhjyys oli aikamoinen, kun hän ei enää tullut viikon jälkeen kotiin. Kävin läpi myös äitiyttäni. Miten kaikki meni? Olenko onnistunut?”
Vuokon äitiyteen on mahtunut monenlaisia vaiheita. Hänen ensimmäinen lapsensa menehtyi synnytyksessä vuonna 2002. Toinen lapsi syntyi puolitoista vuotta myöhemmin, toukokuussa.
”Se kesä oli elämäni parasta aikaa. Edelleen ajattelen, että ihanaa, että on lapsi, ja kyllä se silloin oli täyttymys, kun hän syntyi. Hän oli helppo, iloinen ja aurinkoinen tyyppi.”
Vuokko kasvatti lapsensa pääosin vuoroviikkovanhempana, sillä hän erosi lapsensa isästä, kun lapsi oli aika pieni. Vuokko huomasi, että lapsi auttoi myös irrottautumaan kokonaisvaltaisesta työstä.
”Vesa Vierikko on sanonut, että jos illalla on näytös, koko päivä on pilalla. Se tarkoittaa sitä, että yleensä koko päivän on pieni paine päällä. Ja näyttämölle on mentävä, oli elämäntilanne mikä tahansa. On myös armollista, että kun keskittyy esitykseen, huolen tai surun saa laitettua sivuun.”
Runoilija Aulikki Oksanen, jonka kanssa Vuokko on tehnyt kaksikymmentä vuotta konsertteja, ihaili kerran ääneen, miten avoimen keskusteluyhteyden Vuokko sai pidettyä lapsensa kanssa myös teini-iässä.
”Ajattelen, että kaikki nämä vuodet äitinä ovat olleet antoisia. En vaihtaisi äitiyttä mihinkään. Äitini on lapsettomuuslääkäri. Tiedostan sitäkin kautta, että äitiydestä puhuessa pitää olla varovainen, ettei loukkaa niitä, joille sitä ei ole toiveista huolimatta suotu.”
Kun lapsi oli viimeksi katsomassa Vuokon ensi-iltaa, hän kirjoitti Vuokolle viestin: Olet rakkain, ihanaa kevättä äiti. Vuokon silmät täyttyivät onnen kyynelistä. Hänelle itselleen on tärkeää, että he molemmat sanovat yhä ääneen: Olet rakas. Rakastan sinua.
”Olen potenut syyllisyyttä siitä, että olin työni takia paljon iltoja pois. Mutta toisaalta meillä olivat aamut, ja teatterin pitkät kesälomat olimme aina intensiivisesti yhdessä.”
Vuokko toivoo, että kesällä hän voisi yöpyä siirtolapuutarhamökillään rakkaidensa kanssa. Mökiltä on helppo pyöräillä lauluharjoituksiin tai vaikka stadionillekin asti. Lapsi ja tämän kumppani ovat luvanneet vaalia paikan puutarhaa, kun Vuokko viilettää töissään.
”Mökki on ihana yhdistävä tekijä. Jokainen, jolla on puutarha, tietää, että siellä tapahtuu nopeasti. Että siellä on parempi olla paikalla, kuin ei olla”, Vuokko virnistää.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2025.