Oletko väsynyt, vaikka olisit nukkunut 8 tuntia? Erikoislääkäri kertoo, mikä voi auttaa – yksi vinkki liittyy ateriarytmiin
Unen ongelmat voivat johtua vaihdevuosien aiheuttamasta ylivireydestä. Yllättäen taustalla voi olla sairauskin.
Pirstaleinen uni tai aamusta asti painava väsymys? Molemmat vaivat voivat johtua siitä, että kehon kierrokset käyvät liian kovilla.
”Ylivireys on yksi keskeisimmistä unettomuuden taustatekijöistä”, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila Terveystalosta kertoo.
Ylivireys tarkoittaa sitä, että autonomisen hermoston sympaattinen haara ottaa vallan. Se aktivoi kehoa ja mieltä, jolloin parasympaattinen eli elimistöä rauhoittava hermoston osa ei pääse toimimaan. Tällöin unikaan ei tule, tai se katkeilee helposti.
”Ylivireys voi myös aiheuttaa yöllisiä havahtumisia. Niiden vuoksi ihminen ei heräile yön aikana mutta voi olla aamulla väsynyt, vaikka olisi nukkunut kahdeksan tuntia.”
”Vaihdevuosien jälkeen uni muuttuu kevyemmäksi. Päiväunet voivat tukea vireystilan säätelyä.”Unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila
Ylivireyttä aiheuttaa liiallinen henkinen ja fyysinen kuormitus päivän aikana. Kuormituksen kestäminen on yksilöllistä, ja toisten hermosto menee ylivireäksi herkemmin kuin toisten.
Myös vaihdevuodet voivat lisätä taipumusta ylivireyteen, koska vaihdevuodet voivat olla yhteydessä autonomisen hermoston säätelyhäiriöön.
Säätelyhäiriö johtuu estrogeenin hiipumisesta, ja siksi hormonikorvaushoito voi auttaa ylivireyteen liittyvien unihäiriöiden hoidossa.
”Jos uniongelmat alkavat vaihdevuosissa tai niiden jälkeen, syy voi olla myös uniapneassa. Se jää monesti huomaamatta, koska sen oireet, kuten yöhikoilu, heräily ja tihentynyt virtsantarve, voidaan sekoittaa vaihdevuosioireisiin”, Mattila sanoo.
Säätelyhäiriö johtuu estrogeenin hiipumisesta, ja siksi hormonikorvaushoito voi auttaa ylivireyteen liittyvien unihäiriöiden hoidossa.
Vaihdevuosien jälkeen uni yleensä muuttuu kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Vuorokausirytmi myös aikaistuu.
Tällöin parinkymmenen minuutin päiväunet puolen päivän aikoihin voivat tukea vireystilan säätelyä. Uniongelmiin kannattaa hakea apua lääkäriltä, joka voi tarvittaessa ohjata unitutkimuksiin ja suunnitella tilanteeseen sopivan hoidon.
Näin säätelet vireystilaasi
- Pidä paussi. Kymmenen tunnin stressiä ei nollata pienellä iltarentoutuksella. Tee päivän mittaan viiden minuutin minitaukoja, jotka aktivoivat parasympaattista hermostoa. Hengitä syvään ja pidennä uloshengitystä.
- Syö virkeyttä. Verensokerin jojoilu heiluttelee vireystilaakin. Iltapäivän nälkä johtaa syöpöttelyyn illalla, mikä taas nostaa vireystilaa nukkumaanmenoaikaan. Syö tasaisesti 3–4 tunnin välein, juo vettä ja vältä kofeiinia kello 14 jälkeen.
- Liiku sopivasti. Jooga, pilates, venyttely ja metsäkävelyt rauhoittavat hermostoa. Vauhdikas liikuntakin voi purkaa kierroksia, kunhan treenin jälkeen jää pari tuntia aikaa palautumiselle ennen nukkumaanmenoa.
- Ruutu pimeäksi. Digilaitteet tarjoavat aivoille virikkeiden tulvan, jonka äärellä hermosto helposti kiihtyy. Tartu ennen nukkumaanmenoa mieluummin kirjaan tai käsitöihin.
Juttu on julkaistu Eevassa 11/2024.
