Kiroilu auttaa kestämään kipua. Tutkimuksissa sadattelijat pystyivät pitämään kättään jääkylmässä vedessä 50 prosenttia pidempään kuin siistisuiset. Perussanat eivät tepsi, vaikka ne lausuisi tunteella. Kirosanan mahti näyttää olevan sitä voimakkaampi, mitä kielletympää kiroilu on lapsena ollut.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan totta puhuvat ihmiset kiroilevat enemmän kuin siistiä kieltä käyttävät. Tutkijat sekä testasivat koehenkilöitä että tarkkailivat Facebook-viestintää ja huomasivat vahvan yhteyden rehellisyyden ja kiroilun välillä.

Toisin kuin voisi luulla, kiroilevan ihmisen sanavarasto on yleensä laajempi kuin ei-kiroilevan. Kiroilija käyttää kieltä muutenkin joustavammin ja älykkäämmin kuin hän, joka hillitsee itsensä.

Kiroilija ei vain kerro asiaansa, vaan ilmaisee myös siihen liittyvän tunnetilansa. Kiroilu viestii vihaa, inhoa tai kipua, ja se auttaa puhujaa vetämään rajan ilman fyysistä väkivaltaa.

Samojen kirosanojen käyttö vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta, väittää uusiseelantilainen tutkimus. Työyhteisössä kiroilu voi olla kohteliaisuuden muoto: tunnen sinut niin hyvin, että voin puhua rumasti.

Lähteet: Emma Byrne: Swearing is good for you (2017). Feldman, Lian, Kosinski, Stillwell: Frankly, we do give a damn (2017.