Valo ­hoitaa kehoa ja mieltä

1. Rauhoita ihoa

Valo rauhoittaa ärtynyttä ja kuivaa ihoa monella tavalla. Koska iho tahtoo suojella itseään UV-säteiltä, se paksunee auringossa. Paksummalta iholta haihtuu ­vähemmän kosteutta kuin ohuelta. Siksi iho ei ­kuivu niin helposti.

– UV-säteet vaikuttavat ihon valkosoluihin ja lievittävät sitä kautta tulehdusta. Lisäksi ne normalisoivat ihon bakteeristoa, kertoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta.

Atooppista ihottumaa ja psoriaasia voidaankin hoitaa lääketieteellisellä valohoidolla. Hoidosta saa Kela-korvauksen. Valohoidosta on hyötyä ­erityisesti, jos ihottuma on laajalla alueella. Silloin ihon hoitaminen kortisonivoiteella voi olla hankalaa, koska voidetta tarvitaan paljon. Valo auttaa myös sitkeään ihottumaan ja hankalaan kutinaan.

UV-valohoitoa saa lääkärin määräyksellä joillakin lääkäriasemilla ja sairaaloissa. Laitteita on erilaisia, mutta nykyisin käytetään eniten kapeakaista UVB -hoitoa, sillä siinä ei ole mukana ihoa vanhentavia UVA-säteitä. Hoidossa potilas seisoo laitteessa, jonka loisteputkista valo tulee. Hoito kestää yleensä muutaman minuutin kerrallaan, ja sitä annetaan ­pari kertaa viikossa yhteensä 15–20 kertaa.

– Valohoito voi myös hieman päivettää ihoa, ­mutta se ei ole solariumia, eivätkä valon aallon­pituudet ja vaikutukset ole samat. Solariumia ei suositella kenellekään.

Lue lisäksi: Helena vältteli aurinkoa koko ikänsä ja sairastui silti melanoomaan

2. Suojaa ihosi oikein

Vaikka auringolla on paljon hyviä vaikutuksia, on syytä olla varovainen. Hyödyt saa myös suojavoiteen läpi.

– Auringolta kannattaa suojautua etenkin, kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi. Etelä-Suomessa näin voi olla maaliskuun lopulta syyskuun puoliväliin, sanoo ihotautien ja allergolo­gian erikoislääkäri Toni Karppinen Epilaserista.

Touko-elokuussa aurinkovoidetta on hyvä käyttää aurinkoisina päivinä kello 10–17. Voiteen suojakerroin saisi olla 50, ja sen pitäisi suojata UVA- ja UVB-säteilyltä. Voidetta pitäisi levittää runsaalla kädellä ja lisätä parin tunnin välein. Ihmiset käyttävät voidetta keskimäärin neljänneksen määrästä, johon suojakerroin perustuu. Silloin suoja ei ole luvattu.

Jos auringossa oleilee paljon ilman voidetta, ihossa alkaa tapahtua ikäviä. UVB-säteily on karsino­geeni, eli se aiheuttaa syöpää. Se saa aikaan dna-­vaurioita, tulehdusta ja pahimmillaan ihosyövän.

Myös UVA-säteily vaurioittaa dna:ta. Se ulottuu syvemmälle dermikseen eli verinahkaan saakka. Siellä se hajottaa kollageeni- ja elastaanisäikeitä.

– Tämä johtaa ryppyihin, juonteisiin ja pintaverisuonimuutoksiin. UVA-säteilyn on arvioitu aiheuttavan jopa 90 prosenttia ikääntymismuutoksista.

UV-säteily aktivoi myös melaniinin eli ihon väri­aineen tuotantoa. Silloin iho ruskettuu. Rusketus on kuitenkin merkki dna-vauriosta ja ihon tapa suojata itseään säteilyltä.

Ihotyypistä riippuu, miten helposti iho palaa tai ruskettuu. Suomalaisista noin kolmannes kuuluu tyyppeihin I ja II, joilla iho on vaalea ja palaa hel­posti. Suurin osa edustaa tyyppiä III. Heillä iho ruskettuu, mutta voi palaa välillä. Joka kymmenes ruskettuu helposti ja palaa melko harvoin.

Ikääntyessä iho ohenee ja sen korjausmekanismit ja puolustuskyky heikkenevät. Se lisää valovaurioiden ja ihosyövän riskiä.

Lisätietoa UV-säteilystä: 5 karua faktaa UV-säteilystä

3. Unohda myytit

Moni syö keväällä ja kesällä beetakaroteenia sisältäviä aurinkotabletteja tai porkkanoita paremman rusketuksen toivossa. Kannattaako?

– Beetakaroteeni voi hieman lisätä ihon UV-säteilyn sietokykyä. Se ei kuitenkaan korvaa aurinko­suojavoidetta tai vaatteita eikä pienennä ihosyöpäriskiä, Toni Karppinen sanoo.

Solariumissa harva onneksi enää käy, mutta 1980-luvulla se oli suosittua. Solariumrusketuksen ajateltiin myös suojaavan auringolta, ja siksi moni makasi solariumissa ennen etelänlomaa. Pitääkö huolestua, jos on aikoinaan tehnyt niin?

– Solariumin UVA-säteilyannos on viisin- tai kymmenkertainen aurinkoon verrattuna, ja solariumin käytön aloittaminen alle 35-vuotiaana nostaa melanooman riskiä 75 prosenttia, Karppinen sanoo.

Peli ei kuitenkaan ole täysin menetetty, vaan omaan ihosyöpäriskiin voi edelleen vaikuttaa säännöllisellä suojaamisella. Solariumin aiheuttamia ryppyjä, juonteita ja pigmenttimuutoksia voidaan puolestaan hoitaa laserhoidoilla. Ne siirtävät ihon biologista kelloa takaisinpäin.

– Fraktionaalisella hiilidioksidilaserilla ihoon tehdään tuhansia vauriopisteitä, jotka käynnistävät ihon korjausmekanismeja ja aktivoivat kollageenin ja elastaanin tuotantoa.

Iho alkaa siis korjata itse itseään. Laserilla voidaan hoitaa myös häiritseviä pintaverisuonia ja ihosyövän esiasteita.

Lisätietoa: Näin erotat vaaralliset luomet vaarattomista

4. Nappaa D-vitamiini

Auringon hyviin ominaisuuksiin kuuluu sen kyky muodostaa D-vitamiinia iholla. Auringon UVB-säteily imeytyy ihoon ja synnyttää siellä D-vitamiinin esiastetta. Vuorokauden kuluessa tuo esiaste muuttuu D-vitamiiniksi.

– Päivittäinen suositeltu D-vitamiiniannos saadaan Etelä-Suomessa maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kun neljäsosa ihon pinta-alasta altistetaan auringolle keskipäivällä puolen tunnin ajan, ­Toni Karppinen sanoo. Hän on tutkinut ­D-vitamiinia.

Väitöskirjassaan Karppinen osoitti, että keväthangilla D-vitamiinitaso nousee jopa pelkällä kasvoaltistuksella, kun ulkoilee toistuvasti ja pitkään.

D-vitamiinin tärkein tehtävä on säädellä kalsiumin ja fosforin imeytymistä suolistosta. Näin se lujittaa luustoa. Puutos voi altistaa luunmurtumille, osteoporoosille ja riisitaudille sekä heikentää vastustus­kykyä. Se on liitetty myös masennukseen, diabetekseen, syöpiin, verisuonitauteihin, hermoston rappeumatauteihin ja lihasheikkouteen.

Talvisin emme saa Suomessa tarpeeksi D-vitamiinia auringosta, eivätkä kesällä kerätyt varastot riitä. Matalimmillaan D-vitamiinitaso on yleensä helmi-­huhtikuussa. Talvella D-vitamiini pitääkin saada joko ravinnosta tai ravintolisistä.

Naisten ja miesten iho muodostaa D-vitamiinia yhtä tehokkaasti, mutta ikä heikentää kykyä kaikilla.

– Ikäihmisillä ihon kyky muodostaa D-vitamiinia laskee noin puoleen verrattuna nuoriin aikuisiin.

Siksi yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää vuoden ympäri.

Vaikka D-vitamiinin muodostuminen on tärkeää, auringossa kannattaa aina käyttää aurinkosuojavoidetta. Harva levittää sitä niin pak­sulti, että se estäisi D-vitamiinin muodostumista.

5. Valo säätelee sisäistä kelloa

Ihmisellä on sisäinen kello, jota valo säätelee. Tuo kello kertoo meille, milloin on aika herätä ja olla virkeä ja milloin suunnata nukkumaan. Kellolla on kuitenkin taipumus jätättää, jos sitä ei viritä säännöllisesti. Silloin nukkumaanmeno alkaa siirtyä myöhemmäksi.

Sisäinen kello tahdistetaan valolla, joka vaikuttaa silmien kautta. Valo kulkee silmänpohjaan verkkokalvolle. Sieltä sen viesti siirtyy näköhermoja pitkin aivojen talamus-alueen takaosiin, jonka hermosolut säätelevät vireystilaa. Valo vaikuttaa niihin virkistävästi ja pimeähormoni melatoniini väsyttävästi.

– Jotta sisäinen kello pysyisi tahdissa, valoa pitäisi saada ennen puolta päivää enemmän kuin sen jälkeen, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Erityisen tärkeää on oleilla valossa kello viiden ja kymmenen välillä aamulla. Sen sijaan iltapäivällä ja illalla kirkkaaseen valoon ei enää kannata etsiytyä, sillä se nostaa vireystilaa.

Valo vaikuttaa myös melatoniinin tuotantoon, ­jota sisäinen kello säätelee.

– Käpyrauhanen alkaa erittää sitä, kun ilta pimenee eli noin kello 19–21, Partonen sanoo.

Silloin alkaa nukuttaa – mutta vain, jos on hämärää. Jos on liian valoisaa, melatoniinin tuotanto ei käynnisty. Silloin ihminen voi piristyä iltaa kohden. Siitä seuraa helposti univajetta, jos aamulla pitää herätä kuten ennenkin.

Suomen valo-olosuhteet aiheuttavat yö- ja päivärytmillemme helposti hankaluuksia.

Kesällä valoa on myöhään yöhön, vaikka sisäinen kello kaipaisi ­pimeää. Toisia se valvottaa ja voi ­herättää yön jälkipuoliskolla useamman kerran. Suomalaisilla ­onkin eniten uniongelmia juuri kesäisin. Etenkin Lapissa yöunet ovat kesällä selvästi ­lyhemmät kuin talvella.

Avuksi kannattaa ottaa pimennysverhot tai silmälaput ja pimentää makuuhuone hyvin.

Iltaisin kannattaa välttää sinistä valoa, jota tulee etenkin älylaitteista ja tietokoneista. Sininen valo on kirkasta valoa ja aivoille merkki piristyä.

Television katsomisesta ei tarvitse huolestua. Televisiota katsotaan niin kaukaa, ettei sillä ole merkitystä. Jos siis vietät iltaisin mielelläsi aikaa sarjoja tai elokuvia katsellen, valitse televisio tabletin tai tietokoneen sijaan.

Talvella valosta on puutetta aamulla, kun sitä eniten tarvittaisiin. Siihen auttaa tehokas kirkasvalolamppu, jonka edessä oleskellaan ennen aamukymmentä puolesta tunnista tuntiin.

6. Mieli piristyy auringossa

Kun valo kulkee silmien läpi aivoihin, mielessä alkaa tapahtua. Valo lisää serotoniinin tuotantoa aivoissa. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jota kutsutaan onnellisuushormoniksi.

– Kun serotoniinia on enemmän, mieliala pysyy tasaisempana ja vähän korkeampana. Jos serotoniinia on vähän, alakulo ja ärtyisyys lisääntyvät, ­Timo Partonen sanoo.

Siksi moni on paremmalla tuulella valoisina päi­vinä ja vuodenaikoina. Kesän valosta kannattaakin ottaa kaikki irti ja oleskella aurinkoisina päivinä paljon ulkona, etenkin aamulla ja aamupäivällä. Aurinkoon kannattaa yhdistää myös liikunta.

– Liikunta vaikuttaa sisäiseen kelloon ja nostaa mielialaa. Mieltä riittää piristämään tunti kunto­liikuntaa kerrallaan pari kolme kertaa viikossa. ­Tämän vaikutuksen huomaa noin neljän viikon ­kuluttua.

Valon ja sisäisen kellon kannalta paras aika liikkua on aamulla kello 7–8. Toinen hyvä hetki on kello 13–17. Varsinkaan valoisina aikoina ei kannatta lähteä urheilemaan kovin myöhään illalla, jotta uni ei kärsisi. Huonot yöunet myös laskevat mielialaa.

Jos kesällä ei jostain syystä pääse ulos, kannattaa oleskella lähellä valoisaa ikkunaa. Sateisena kesänä voi ottaa kirkasvalolampun käyttöön ja nauttia sateen kodikkaasta ropinasta mukavasti sisätiloissa.

Kaikki eivät kuitenkaan piristy auringosta. Osa ­ihmisistä ei tule auringosta iloiseksi vaan päinvastoin: jos on masentunut, valon määrän lisääntyminen keväällä voi pahentaa vointia.

– Joillain masentuneilla elimistö ja aivot reagoivat kevätvalotulvaan poikkeavalla tavalla. Silloin lisääntynyt valo voikin aiheuttaa unettomuutta, ahdistusta, rauhattomuutta ja syventää masennusta.

Mitä pahemmin masentunut ihminen on, sitä suurempi on vaara, että masennus syvenee keväällä. Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että serotoniini liittyy asiaan.

Masentuneilla sen tuotanto ja käyttö hermosolujen välisessä kemiallisessa viestinsiirrossa ovat muutenkin poikkeavan heikkoa.

Asiantuntijat:

Ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund, Ihosairaala.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Karppinen, Epilaser.

Tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 5/2020.