Vaikeneminen lisää pelkoa: ”Usein joku hyötyy siitä, että asioista ei puhuta”
Yhteisöissä on asioita, joista ei puhuta lainkaan tai vain pienissä ryhmissä. Vaikenemisen taustalla voi olla omien virheiden peittelyä tai vallankäyttöä.
Mistä yhteisöt vaikenevat ja miten vaikenemisen kulttuurit syntyvät? Sitä selvittää eettisen päätöksenteon tutkija ja opettaja Henriikka Mustajoki uutuusteoksessaan. Hän rohkaisee käymään vaikeita keskusteluja, sillä ne vahvistavat yhteisöjä.
Mitä on varjopuhe ja mitä seurauksia sillä voi olla?
”Varjopuheella tarkoitetaan niitä asioita, joista yhteisöissä vaietaan, koska ne koetaan liian vaikeiksi käsiteltäväksi yhteisesti. Niistä puhutaan kuitenkin pienissä ryhmissä eli varjoissa.
Jos asioita ei pystytä nostamaan varjoista yhteiseen keskusteluun, varjopuhe jää aina jonkun kannettavaksi. Siitä voi seurata kyvyttömyyttä tehdä yhteistyötä sekä luovuuden ja luottamuksen menetystä. Työyhteisöissä se voi tarkoittaa hyvinvoinnin vähenemistä, työtehon laskua ja uusia rekrytointiprosesseja.”
Kenen syytä varjopuhe on?
”Se on dynamiikkakysymys, joka syntyy ihmisten välissä. Mielestäni on helpottavaa hyväksyä, että elämässä on aina vaikeita asioita, joista on vaikea puhua, mutta silti kannattaa yrittää.
Vaikeista asioita puhumiseen liittyy lähes aina pelkoa, minkä esiintuominen keskustelun aluksi voi myös auttaa, sillä kuulijat yleensä tunnistavat sen ja suhtautuvat siihen empatialla. Olennaista on kohtaaminen ja kuunteleminen.
On hyvä muistaa, että vaikeita keskusteluja ei voi käydä, jos joku osapuoli kieltäytyy käymästä niitä. Jos toinen on aidosti, syvästi loukkaantunut, vaatii keskusteluyhteyden luominen suurta hienovaraisuutta.
Työelämässäkin vaikeat keskustelut vaatisivat usein aikaa ja herkkyyttä, jota on harvoin käytettävissä.”
Mistä asioista syntyy eniten varjo- puhetta?
”Tutkimuksessani yllätti se, että varjopuheen aiheet eivät sinänsä ole yleensä vaikeita, vaan vaikeaksi ne tekee niihin liittyvät tunteet. Me pelkäämme, miten meihin suhtaudutaan, jos nostamme tiettyjä asioita esille.
Kulttuurinen kykymme puhua joistakin asioista on lisääntynyt ja yhteiskunta antaa nykyään tilaa erilaisille äänille, mutta todella kipeitä aiheita on aina.
Nuoret saattavat puhua aiempaa helpommin vaikkapa seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta ystäväporukoissa kipuillaan silti osallisuuteen ja reiluuteen liittyvissä asioissa.”
Miten varjopuhe vaikuttaa yhteisöön?
”Varjopuhe sitoo valtavasti energiaa. Koska ihmisillä on inhimillinen tarve tulla kuulluksi, he päivittelevät ja ihmettelevät vaiettuja asioita pienemmissä ryhmissä. Se auttaa sietämään tilannetta, mutta ei ratkaise asiaa.
Yhteisöä koskevat kysymykset pitäisi ratkaista yhdessä.
Työyhteisöissä varjopuhe liittyy usein valtaan. Hajota ja hallitse on yksi esimerkki tästä. Taustalla voi olla kyvyttömyyttä kohdata omia virheitä, ja siksi vaikeat asiat jätetään varjoon. Myös jos asioiden korjaaminen on kallista, se voidaan jättää tekemättä, mikä on tietysti lyhytnäköistä.
Usein joku hyötyy siitä, että asioista ei puhuta eikä tilanne muutu. Tällainen voi olla esimerkiksi kilpailutilanne lasten urheilujoukkueessa, jossa peliaikaa ei jaeta tasaisesti. Varjopuhe luo kuitenkin hyötyjillekin epävarmuutta.
Yleensä on vallankäyttäjän vastuulla ottaa asiat puheeksi, koska hän hallitsee puhetilaa. Vaatii suurta rohkeutta yksilöltä nostaa vaikeita asioita esille, mutta joskus se onnistuu. Silloin yksilö ottaa riskin, mutta hyöty tulee koko yhteisölle.
Intuitiivisesti luemme kaikki tilaa, jossa yhteisönä olemme. Jotkut ovat herkempiä kuin toiset huomaamaan, mitkä asiat jäivät sanomatta. Sanomattomat asiat jäävät usein kehoon pelkona. Siksi varjopuhe heikentää hyvinvointia.”
Miten voisi aloittaa vaikean asian käsittelyn?
”Sen sijaan, että kysyy, haluaako joku kommentoida, voi pyytää jokaiselta kaksi parannusehdotusta. Hyödyllinen kysymys on: mistä olisi pitänyt puhua, mutta ei puhuttu?
Olen optimistinen ja mielestäni kaikkien on mahdollista käydä rakentavia keskusteluja, kunhan keskustelutiloja rakennetaan viisaasti.
Se vaatii, että joku yhteisössä ottaa asian mietittäväkseen.”
Henriikka Mustajoki: Tästä pitäisi puhua – Miten vaikeat keskustelut vahvistavat yhteisöjä. Gaudeamus 2023.
