Voimistelutreeneissä Heidi Kaartinen pääsee ihanaan kuplaan. Siellä hän voi keskittyä vain siihen, että keho liikkuu sulavasti, nilkat ojentuvat kauniisti ja hypyt onnistuvat pehmeästi.
Heidi kiinnostui lajista jo lapsena, mutta vasta kymmenisen vuotta sitten hän ilmoittautui Vantaan voimisteluseuran tanssillisen voimistelun harrasteryhmään.
Estetiikka kiehtoi Heidiä. Kaiken liikkeen kävelystä hyppyihin tulee virrata kepeästi ja vaivattomasti.
”Olen eloisa luonne, mutta voimistellessa minun on pakko keskittyä ja rauhoittua. Jos sählään ja suoritan, voimisteluni näyttää kamalalta. Valmentaja on sanonut osuvasti, että voimistelu on hyvää mindfulnessia kaltaiselleni sähköjänikselle.”
Heidi viehättyi myös rytmillisyydestä. Välillä voimistellaan Lauri Tähkän tahtiin, toisinaan herkistellään pianomusiikkia, joskus kajareissa soi Nightwish. Musiikki ja liike kertovat aina tarinaa.
”Voimistellessa ilmaisen itseäni ja saan päästää ulos myös vaikeita tunteita.”
Voimistelu on opettanut Heidille armollisuutta. Joskus vartalo saattaa huojua vaaka-asennossa tai tasapaino keikahtaa harppahypyn jälkeen. Nykyisin hän suhtautuu kömmähdyksiin huumorilla. Lajin huiputkin mokaavat ja jatkavat hymyillen, miksei hänkin.
”Haluan kehittyä liikekielessäni ja ilmaisussani ja toivon, että saan harrastaa lajia kauan. Tavoitteeni on olla elinvoimaa pirskahteleva jumppamummo.”
Laji on tuonut Heidille jäntevyyttä, voimaa ja liikkuvuutta. Rakkaus lajiin on tarttunut myös hänen puolisoonsa Henryyn, joka voimistelee miesten ryhmässä.
”Mieheni on entinen jääkiekkoilija, mutta niin vain hänenkin kroppansa taipui uuteen lajiin. On upeaa, kun voimme jakaa harrastuksen.”
Esiintymiset ovat tärkeä osa voimistelua. Heidin iho menee yhä kananlihalle, kun hän muistelee viiden vuoden takaista esiintymistä Berliinin olympiastadionin valtavassa yhteistapahtumassa.
”Astelimme stadionille avojaloin valkoisissa asuissa kesäinen iltataivas kattonamme. Kun musiikki alkoi, menin flow-tilaan ja nautin sieluni kyllyydestä. Aplodien aikana minulta valuivat onnen kyyneleet.”
Heidi Kaartinen, 43
Työ: sosiaalityöntekijä
Asuu: Helsingissä
Perhe: puoliso Henry ja Siiri-kissa
Istuvaa mutta myös mukavaa – voimistelijan olennaiset
3 syytä harrastaa tanssillista voimistelua
- Se haastaa kehoa ja mieltä. Harjoittelu on monipuolista. Lajitekniikan, liikkuvuuden ja lihasvoiman lisäksi treenataan liikeilmaisua ja luovuutta.
- Se sopii kaiken tasoisille. Tanssillista voimistelua voi harrastaa omaksi iloksi kuntoillen, ohjelmia harjoitellen ja esiintyen tai kilpatasolla.
- Sen koreografiat koukuttavat. Ohjelmat koreografioineen ovat kiehtovia kokonaisuuksia. Teemaan valittu liikekieli ja musiikki luovat aina jonkin tarinan.
Näin kannattelet kehoasi sulavasti kuin voimistelija
Näitä vinkkejä voit hyödyntää omassa treenilajissasi ja muussakin arjessa.
Säilytä aina hyvä ryhti
Pieni ylväys niin paikallaan tehtävissä kuin liikkuvissakin liikkeissä.
Muista kehon kannattelu
Pidä keskivartalo napakkana, älä jännitä hartioita ja avaa voimistelijan ”kolmas silmä” eli rintakehä auki.
Kiinnitä huomiota liikelaajuuteen
Tee liikkeet treenilajissa kuin lajissa huolella loppuun asti. Vajaaksi jäävät liikeradat heikentävät suoritusta ja voivat kiristää lihaksia.
Harjoittele monipuolisesti kestävyyttä, voimaa ja nopeutta
Vaihteleva harjoittelu parantaa kehon liikkuvuutta. Kokeile rohkeasti uusia harjoitusmuotoja ja lajeja. Kokemukset ja elämykset saattavat yllättää iloisesti.
Lähde: Olarin voimistelijoiden valmentaja Marja Kallioniemi
Innostuitko tanssillisesta voimistelusta?
Suomen Voimisteluliitolla on kymmeniä seuroja, joissa voi harrastaa tanssillista voimistelua. Osoitteessa voimistelu.fi on hakutoiminto ”löydä seura”, jolla voit etsiä lähimmän harrastusryhmän.
