Tiukka ruokavalio voi kertoa tunne-elämän ongelmista – psykoterapeutti kertoo, mistä ruokasääntöjen keksiminen voi johtua
Syömisen psykologiaan erikoistunut Taija Wilenius on huomannut, että haitalliset uskomukset ohjailevat monen syömistä.
”Muistele, miten puhuit itsellesi viimeksi ruokapöydässä. Millaisia ajatuksia sinulla oli syömiseesi ja kehoosi liittyen? Puhuisitko samalla tavalla kellekään muulle?
Olen tehnyt pitkään töitä syömisen säätelyn pulmien kanssa. Vastaanotollani näkyy selvästi, että monilla on haitallisia ajatus- ja toimintamalleja, jotka vaikeuttavat syömisen säätelyä. Skeematerapian kehittäjä Jeffrey E. Young kutsuu niitä moodeiksi.
Moodeja on useita, ja ne aktivoituvat erilaisissa tilanteissa. On esimerkiksi kriitikko, miellyttäjä, turruttaja, uhri ja haavoittunut lapsi.
”Sisäinen painopoliisi kritisoi herkästi syömistä, luo sääntöjä siitä, mitä saa milloinkin syödä.”
Miellyttäjä on oppinut laittamaan tunteensa ja tarpeensa sivuun ja keskittymään siihen, mitä muut haluavat ja tarvitsevat. Siitä seuraa usein hankala olo, ja miellyttäjä saattaa päätyä lohduttamaan itseään syömällä.
Turvattomuutta kokenut taas voi pyrkiä voimakkaalla kontrollilla ja perfektionismilla suojautumaan epävarmuuden tunteilta. Hän voi tavoitella kontrollia esimerkiksi noudattamalla tiukkaa ruokavaliota tai rajoittamalla syömistään. Kun keskittyy noudattamaan dieettiä, ei tarvitse miettiä esimerkiksi ihmissuhdesotkuja.
Lopulta elämä kuitenkin kapeutuu, ja jos pakenee hankalia tunteitaan, ne eivät tule käsitellyiksi.
Myös kriitikon moodi on tavallinen, jos on kohdannut elämässään paljon kritiikkiä, ankaria uskomuksia tai arvostelua. Sen yksi muoto on sisäinen painopoliisi. Se kritisoi herkästi syömistä, luo sääntöjä siitä, mitä saa milloinkin syödä, ja voi aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää.
”Jos on tottunut käyttämään syömistä tunteiden säätelyn keinona, on vaikea opetella säätelemään tunteita muulla tavalla.”
Moni ei tiedosta haitallisia toimintamallejaan. Jos on esimerkiksi tottunut käyttämään syömistä tunteiden säätelyn keinona, on vaikea opetella säätelemään tunteita muulla tavalla.
Kun ajatusmallejaan oppii tunnistamaan, on helpompi kyseenalaistaa niitä ja harjoitella uudenlaisia tapoja toimia. Jos esimerkiksi tajuaa, että puhuu itsestään ja kehostaan rumasti, voi opetella vahvistamaan myötätuntoista moodia ja luomaan myönteistä suhdetta kehoon.
”Lihavuuden stigmasta pitäisi puhua enemmän. Sen vähentäminen vaikuttaisi kaiken painoisiin ihmisiin.”
Sisäistämme erilaisia uskomuksia ja ajatusmalleja esimerkiksi ympäröivästä yhteiskunnasta, lapsuuden perheestä ja monista elämän varrella koetuista asioista.
Yhteiskunnassamme ihannoidaan laihuutta ja stigmatisoidaan lihavuutta. Lihavat lapset ja aikuiset joutuvat kohtaamaan syrjintää, kiusaamista ja tutkimusten mukaan myös muita enemmän fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Kapea kauneusihanne aiheuttaa häpeää ja huolta painosta myös keskipainoisille ja hoikille. On yleistä, että hekin toivovat laihtumista ja ovat tyytymättömiä kehoonsa. Se voi ajaa kummallisiin dieetteihin ja altistaa syömishäiriöille ja muille kehosuhteen ongelmille.
Lihavuuden stigmasta pitäisi puhua enemmän. Sen vähentäminen vaikuttaisi kaiken painoisiin ihmisiin.”
Taija Wilenius
on syömisen psykologiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti. Hänen tietokirjansa Paino mielessä – Oivalluksia syömisen psykologiasta ilmestyi viime vuonna.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4/2025.
