Monien mielikuvissa syömishäiriöstä kärsivä on alipainoinen nuori. Todellisuudessa syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ja kaiken painoisia ihmisiä, mutta varsinkin aikuisten sairaus on tyypillisesti vaikea tunnistaa. Miksi näin on?

– Syömishäiriöt mielletään usein vain nuorten sairauksiksi. Aikuisen oireilu voi jäädä esimerkiksi perusterveydenhuollossa tunnistamatta, vahvistaa psykologi Monica Ålgars HUS Syömishäiriöyksiköstä.

Ahmintahäiriö on yleisin syömishäiriö. Se saattaa kehittyä vasta aikuisiällä ja johtaa monesti huomattavaan ylipainoon.

Ahmintahäiriöstä kärsivä syö yleensä salassa, koska tuntee siitä syyllisyyttä. Sairaus eroaa bulimiasta siinä, ettei siihen yleensä liity tahallista oksentamista. Ålgarsin mukaan häpeä voi estää ahmintahäiriöisiä hakeutumasta hoitoon.

– He tietävät, että oma käytös on vahingollista, mutta eivät pysty päästämään siitä irti.

Joskus nuoruuden sairaus kulkee aaltoillen mukana vielä aikuisuudessa. Etenkin anoreksia ja bulimia alkavat tyypillisesti teini-iässä. Hoidettu sairaus voi myös puhjeta uudestaan jonkin kriisin yhteydessä.

– Tähänkin voi liittyä häpeää: miksi sairaus on edelleen elämässä, vaikka siihen on saanut hoitoa? Ulkopuoliset saattavat jopa pitää sairautta omana valintana. Tosiasiassa kukaan ei valitse syömishäiriötä, eikä sairastuminen tarkoita, että olisi heikko.

Syömishäiriöt ovat mielen sairauksia, vaikka ne saattavat näkyä kehon muutoksina. Toisaalta monet syömishäiriöt eivät näy ulospäin, mikä hankaloittaa ongelman tunnistamista entisestään.

Suomalaistutkimuksesta tiedetään, että keskimäärin joka kuudes suomalainen on sairastanut syömishäiriön aikuisuuteen mennessä. Kuitenkin huomattavasti useampi kipuilee syömisen ja kehonkuvansa kanssa.

Syömishäiriötä sairastavien aikuisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Arviolta heitä on muutama prosentti.

Vahva perinnöllinen alttius liittyy kaikkiin syömishäiriöihin. Sairastumisriskiä lisäävät myös vaikeudet käsitellä hankalia tunteita, heikko itsetunto sekä ulkonäköpaineet. Niistä kärsivät kaikenikäiset. Etenkin sosiaalinen media ruokkii täydellisen kehon ja ikuisen nuoruuden ihannointia.

– Aikuinen voi kipuilla raskauksien ja synnytysten tuomien kehonkuvan muutosten kanssa. Keho myös muuttuu vääjäämättä ikääntyessä. Joskus syömisen kontrollointi voi tuntua ainoalta tavalta hallita tilannetta.

Syömishäiriön oireet ovat samankaltaisia kaiken­ikäisillä. Keskeinen tunnusmerkki on se, että syömisen ja kehon ajatteleminen hallitsee elämää.

– On huolestuttavaa, jos mielessä pyörii koko ajan, mitä saa syödä. Ruokavalio voi muuttua rajoittuneeksi, mikä vaikuttaa hyvinvointiin. Ihminen voi myös vetäytyä muiden seurasta, jotta oireita ei huomattaisi.

Jos läheisen käytös huolettaa, Ålgars kehottaa ilmaisemaan huolensa mutta välttämään syyllistämistä.

– Kerro huolestasi ja siitä, mitä olet huomannut toisen käytöksessä. Varaudu siihen, että hän saattaa kieltää havaintosi tai loukkaantua. Ota asia silti rohkeasti uudestaan esiin.

Syömishäiriöiden hoito on erittäin tärkeää, sillä laihuushäiriön oireet voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ahmintahäiriöön liittyvä ylipaino voi taas altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle.

Kaikki syömishäiriöt lisäävät ahdistuneisuuden ja masennuksen riskiä.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa syömis­häiriö tunnistetaan, sitä parempi on ennuste. Pienellä osalla sairastuneista häiriö jatkuu pitkään, mutta valtaosa toipuu täysin.