Uniongelmani alkoivat vuonna 2017, kun sain burnoutin. Olin perustanut ensimmäisen yritykseni. Yhtäkkiä elämässäni oli valtavasti vastuuta ja paineita. En päässyt töistä eroon työpäivän päättyessä, vaan ne seurasivat vielä nukkumaan mennessäkin.
Pahimmillaan uneni jäivät viiteen tuntiin yössä.
Olen noudattanut tuloksetta neuvoja, joita monelle unettomalle luetellaan: mene aina samaan aikaan nukkumaan, lisää liikuntaa, ota melatoniinia ja vähennä älylaitteiden käyttöä iltaisin.
Unilääkkeet auttoivat vaikeimpina aikoina, mutta ne haittasivat ajatteluani vielä seuraavana päivänäkin. Teen tietotyötä, joten minulla ei ole varaa siihen, että pääni on jatkuvasti sumussa.
Jos ei ole kokenut uniongelmia, ei voi ymmärtää kuinka halvaannuttavaa on, kun ei saa viikkokausiin nukutuksi. Siksi neuvot tuntuvat turhauttavilta.
Suvi Auvinen, 38
on kirjailija ja vastuullisuusasiantuntija, jonka Unitarinoita-äänikirja (Storytel) on ilmestynyt keväällä 2023.
Käytän Oura-sormusta, joka mittaa untani. Liiallisesta mittaamisesta voi seurata ongelma, jos alkaa sen vuoksi stressata.
Kokeilin myös eri äänisovellusten nukahtamiseen tarkoitettuja sisältöjä, kuten white noise -äänimattoja ja unimeditaatioita. White noise on niin sanottua valkoista kohinaa. Samalla huomasin, että unestani oli tullut suorittamista. Monet sisällöistä ovat lyhyitä ja stressasin sitä, milloin ääni loppuu ja entä jos en ole vielä siihen mennessä nukahtanut.
Minulla on jopa vuoden mittaisia hyviä jaksoja, jolloin nukahdan ja herään kahdeksan tunnin päästä virkeänä. Sitten on aikoja, jolloin nukun hädin tuskin kuusi tuntia yössä ja olen väsynyt päivisin.
Olen jutellut terapeuttini kanssa unesta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Hän on antanut minulle meditointiohjeita, joista olen saanut apua rauhoittumiseen.
Erilaiset lempeät ja pitkäkestoiset äänisisällöt ovat auttaneet siihen, etten tunne olevani yksin, kun pitäisi nukahtaa. Yritän korjata vuodenaikojen aiheuttamaa valon vaihtelua niin, että valon lisääntyessä keväällä käytän unimaskia ja pimennysverhoja ja syksyn tullen kirkasvalolamppua.
Viime aikoina olen nukkunut hyvin. Tiedostan kuitenkin, että tilanne voi muuttua koska tahansa.
Unta voi ja kannattaa tukea keinoilla, jotka tuntuvat toimivan, mutta sitä ei voi suorittaa. Olen hyväksynyt sen, että joskus nukkuminen on minulle vaikeaa, enkä voi täysin vaikuttaa siihen, miten nukun. Sen ymmärtäminen on ollut vapauttavaa.
Unettomuus on opettanut lempeyttä itseäni kohtaan. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme on tärkeää oppia päästämään irti kontrollista. On helpompaa hyväksyä sellaiset asiat, joita ei voi hallita.
Juttu on ilmestynyt aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 08/2023.
