Stressaako? Psykologi kertoo uuden keinon, jolla hallitset stressiä – tätä et ole ehkä vielä kokeillut

”Näin pääset eroon stressistä – 10 vinkkiä! Kuulostaako tutulta? Oikeastaan stressistä ei kuulu päästä eroon. Parempi kysymys on, kuinka tulla toimeen sen kanssa eli miten välttää stressiin liittyvä menneen ja tulevan märehtiminen. Siitä muodostuu helposti haitallinen kehä.

Vinkit antaa Janna Meunier. Hän on psykologi, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija

Stressistä tulee mielen pysyvä jumi, jos siitä yrittää päästä eroon tavoilla, jotka eivät toimi. Lyhyellä aikavälillä ne kenties helpottavat stressiä mutta pidemmän päälle vain voimistavat sitä. Kun siirrät kiireisen mutta inhottavan velvollisuuden huomiselle ja taas huomiselle, ahdistus vähenee hetkellisesti mutta stressi ei poistu.

Stressaantuneena ajatukset kiertävät helposti kehää. Murehtiessa ihminen kuitenkin elää aivojen näkökulmasta uudelleen ja uudelleen läpi hetken, jolloin asiat menevät pieleen. Mielikuva kauheista epäonnistumisesta pitää yllä kehon ja mielen jännitystilaa ja synnyttää helposti vain lisää stressiä.

Haitallista ei ole hetkellinen stressi vaan nimenomaan stressin jääminen päälle jatkuvana murehtimisena.

Usein sanotaan, että vaikeista asioista kannattaa puhua. Se on kuitenkin totta vain tiettyyn pisteeseen asti. Samojen pelkojen ja uhkien pyörittely ilman ratkaisuja ei ole hyödyllistä.

Ajatusten kieltäminen ei psykologian näkökulmasta onnistu, mutta voit oppia tulemaan toimeen niiden kanssa. Jos keskellä työhommia iskee epätoivoinen olo, sano stressaavalle ajatukselle, että kiitos kun tulit paikalle mutta minulla on nyt työ kesken.

Näin pääset hieman etäämmälle omista ajatuksistasi ja voit huomata, ettei stressaava olo ole kaikenkattava totuus tilanteesta, vaikka se siltä tuntuisikin.

Toisaalta kaikki stressi ei ole pahasta. Se on elimistön tapa valmistautua mihin tahansa toimintaan. Esimerkiksi urheilijan elimistön valmiustila väistämättä kohoaa ennen suoritusta.

Mieti, minkä merkityksen annat stressille: käykö stressin hetkellä koskaan mielessä, että jes, kohta pääsen yrittämään parhaani? Vai onko ajatus aina ennemminkin se, että apua, ei tästä tule mitään?

Stressiin toki liittyy aina myös ympäristö. Joskus tilanne töissä tai kotona vain on äärimmäisen kuormittava. Olosuhteille ei välttämättä voi ainakaan heti mitään. Joskus töitä on yksinkertaisesti liikaa, eikä omaishoitajan tehtävistä voi erota. Suhtautumistaan stressiin ja sitä voimistavaan murehtimisen kehään voi silti vähintään pohtia.”

3 askelta rajaamiseen

1. Mihin voit vaikuttaa?

Kun mielessäsi pyörivät samat stressaavat uhkakuvat, murehtiminen tuskin tuottaa uusia näkökulmia tai toimintasuunnitelmaa. Kysy itseltäsi, mihin huolen osa-alueeseen sinun on mahdollista vaikuttaa ja miten ja tee se.

2. Mitä mielessäsi pyörii?

Mieli ymmärtää todennäköisyyksiä väärin: vastoinkäymisen toteutuminen tuntuu usein paljon todennäköisemmältä kuin niistä selviytyminen. Harjoittele huolten tunnistamista pelkiksi ajatuksiksi nimeämällä ajatuksiasi.

3. Mihin tämä sinut vie?

Pohdi mahdollisimman tarkkaan, millaista elämästäsi tulee, jos ”tottelet” huoliasi tai pyörität niitä alati mielessäsi. Elämäsi saattaa esimerkiksi kovasti kapeutua, jos koetat torjua pelkojasi niiden aiheita tiukasti välttelemällä.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 03/2024.