Säännöllinen tanssi hoitaa muistisairauksia – siitä voi olla apua myös muihin kroonisiin sairauksiin
Tanssi tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Yhdelle se voi olla erinomaista aivotreeniä, toiselle keino hidastaa sairauden etenemistä ja kolmannelle matka oman syvimmän olemuksen äärelle.
Musiikki alkaa soida. Kehot alkavat hytkyä, jalat jammailla. Liike ja rytmi vievät mukanaan. Ympärillä alkaa näkyä hymyjä ja kuulua riemun kiljahduksia. Lattialla tanssitaan – ja tehdään samalla maailman parasta aivotreeniä.
Neurotieteilijä ja tanssija Hanna Poikonen on perehtynyt tanssin hyvinvointia lisääviin ominaisuuksiin. Hänen mukaansa lukuisat tutkimukset todistavat samaa asiaa: aivot rakastavat säännöllistä tanssimista, sillä se tarjoaa niille samaan aikaan sekä niiden tarvitsemia haasteita että rentoutumisen tuomaa nautintoa.
Kognitiivisia eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyviä haasteita tanssissa on runsaasti. Esimerkiksi askelkuvioiden miettiminen tai musiikin rytmin seuraaminen laittavat aivonystyrät töihin, mikä parantaa muun muassa keskittymistä, tarkkaavuutta ja muistia.
Tanssi tekee paljon hyvää myös fyysiselle keholle ja sitä kautta aivoille. Se on erinomaista kestävyysliikuntaa, joka lisää verenkiertoa koko kehossa. Hiki-treeni lisää myös hyvän olon hormonien määrää ja vähentää stressihormoni kortisolin eritystä.
Lisäksi tanssi kehittää koordinaatiokykyä ja notkeutta sekä parantaa dynaamista tasapainoa. Ikääntyessä niistä voi olla hyötyä esimerkiksi kaatumisten ehkäisyssä.
Aivoille hyvää tekevä vaikutus ei kuitenkaan selity pelkästään kognitiivisten haasteiden ja fyysisten tekijöiden kautta. Tanssiin liittyy vahvasti myös sosiaalinen vuorovaikutus ja kosketus, jotka ovat ihmislajin hyvinvoinnille tärkeitä asioita.
Tutkitusti tiedetään, että kun ihmiset tanssivat yhdessä, heidän aivonsa alkavat virittyä samalle taajuudelle. Se luo voimakkaan harmonian ja yhteisöllisyyden tunteen, jolloin myös empatian tunne muita kohtaan kasvaa.
”Toisin sanoen yhdessä tanssiminen herättää ihmisissä halun tehdä toisille hyvää”, Poikonen kertoo.
Tanssi lisää myös kehontuntemusta eli kykyä tulkita oman kehon viestejä. Esimerkiksi jatkuvassa kiireessä elävä ja tietotyötä tekevä ihminen ei välttämättä ehdi huomata niitä. Silloin hän saattaa tulkita vaikkapa jonkin kehonsa tuntemuksen yksinkertaisesti ahdistukseksi.
Tanssia säännöllisesti harrastava ihminen taas oppii huomaamaan ja ymmärtämään oman kehonsa viestejä herkemmin.
Yhtenä päivänä hän saattaa esimerkiksi huomata, että olo on ahdistunut, koska keho käy aivan ylikierroksilla ja tarvitsisi enemmän lepoa. Toisena päivänä hän taas voi huomata, että olo on väsynyt, koska hän ei ole päivän aikana ehtinyt juoda tarpeeksi ja olo on janoinen.
”Kehon viestien huomaaminen ja ymmärtäminen ovat olennaisen tärkeitä asioita oman hyvinvoinnin kannalta”, Poikonen toteaa.
”Kehon viestien ymmärtäminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.”
Säännöllisestä tanssiharrastuksesta voi olla hyötyä myös monien kroonisten sairauksien hidastamisessa tai hoidossa. Kaikkein eniten tanssimista on tutkittu Parkinsonin taudin yhteydessä. Parkinsonin tauti on liikehäiriösairaus, joka aiheuttaa haasteita kaikkeen liikkumiseen.
Tutkimuksissa havaittiin, että säännöllinen tanssiharrastus auttoi hidastamaan Parkinsonin taudin etenemistä. Tanssia harrastavilla potilailla lääkeannosta ei myöskään tarvinnut lisätä samaan tapaan kuin tanssimattomilla.
”Tutkimuksissa Parkinson-potilaat näyttivät hyötyvän erityisesti tangon opettelusta, sillä se sisältää paljon pikkutarkkoja liikkeitä ja suunnanmuutoksia.”
Tanssi voi kuntouttaa muistisairaiden aivoja. Tutkimuksissa on havaittu, että sen säännöllinen harrastaminen voi hidastaa aivojen valkean aineen rapistumista. Osalla muistisairaista se on jopa eheyttänyt valkeaa ainetta, jolloin aivojen toiminta on parantunut. Valkean aineen kautta viestit kulkevat aivoissa alueelta toiselle.
Muiden sairauksien hoidossa tanssia on tutkittu vähemmän, mutta siitä saattaa olla hyötyä myös muun muassa MS-taudin, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja eri syöpien hoidossa.
”Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien on havaittu hyötyvän erityisesti tanssin aerobista kuntoa nostavasta vaikutuksesta. Syövän yhteydessä tanssiharrastus taas on auttanut käsittelemään sairauden herättämiä vaikeita tunteita.”
Poikonen korostaa, että jokaisen on tärkeää löytää itselleen sopiva tanssilaji. Aivotreeniä kaipaavan on hyvä valita sellainen vaihtoehto, jossa aivot saavat kognitiivisia haasteita esimerkiksi askelkuvioiden opettelun muodossa. Kiireiselle ja stressaantuneelle voi sopia paremmin luova laji, jossa tanssi luodaan improvisoiden ja ilman sääntöjä.
Kroonisten sairauksien hoidossa tai vaikeiden tunteiden käsittelyssä taas on hyvä osallistua tanssiterapeutin ohjaamaan ryhmään, jossa harjoitukset ovat osallistujien tarpeisiin suunniteltuja.
Luova tanssi voi tarjota mahdollisuuden todelliseen itsetutkiskelumatkaan, jos sille haluaa lähteä.
Sen tietää Karoliina Valontaival, joka ohjaa 5Rytmiä-tanssia. Se on amerikkalaisen Gabrielle Rothin kehittämä matalan kynnyksen liikuntalaji ja kehollisen läsnäolon harjoitus. Siinä ei ole askelsarjoja tai koreografiaa, vaan jokainen luo omannäköistään liikettä improvisoiden musiikin rytmissä.
”Tällöin tanssi antaa raamit, joiden kautta omaa liikettä voi vapaasti lähteä tutkimaan. Kuka tahansa voi sen avulla löytää tanssijan itsestään.”
Nimensä tanssi on saanut viidestä eri rytmistä tai liikelaadusta, jotka tanssitaan jokaisen harjoituksen aikana. Englanniksi rytmien nimet ovat flowing, staccato, chaos, lyrical ja stillness, eli virtaus, terävyys, kaaos, lyyrisyys ja hiljaisuus. Yhdessä ne muodostavat ”aallon” eli eheän kokonaisuuden, joka muodostaa rakenteen koko harjoitukselle.
Aalto lähtee liikkeelle virtaavasta ja pehmeästä liikkeestä. Vähitellen liikkeen intensiteetti alkaa nousta ja vaihtuvien rytmien kautta tutkitaan selkeämpiä liikemuotoja. Samalla hikipisarat saattavat alkaa tulla pintaan.
Aallon keskivaiheilla kaaoksen rytmi johdattelee irtipäästämisen harjoittelemiseen. Harjoituksen loppupuolella rytmi houkuttelee tutkimaan keveyttä ja leikkisyyttä. Viimeiseksi hiljennytään.
”Neljä ensimmäistä rytmiä purkavat kehon fyysiset jännitteet pois. Sen jälkeen hiljentyminen löytyy aivan luonnostaan.”
Tanssi voi hidastaa aivojen rapistumista ja kuntouttaa niitä.
Valontaival kuvaa 5Rytmiä-tanssin vaikutuksia hyvin samantyylisiksi kuin meditaatiossa. Perinteiseen istumameditaatioon verrattuna se voi monille kuitenkin olla paljon helpompaa.
Perinteisessä istumameditaatiossa pyritään tarkkailemaan hyväksyvästi ja läsnäolevasti kaikkia ajatuksia ja tuntemuksia, joita harjoituksen aikana tulee. Pitkäaikainen istuminen voi kuitenkin saada mielen laukkaamaan entistä enemmän ja tehdä keskittymisestä vaikeaa.
5Rytmiä-tanssissa keho saa liikkua vapaasti. Kukin saa vapaasti ottaa vaikutteita musiikista, toisista tanssijoista tai vaikka ympärillä olevasta luonnosta tai tanssisalista. Liikkeen avulla voi ilmaista kaikkea sitä, mitä mieleen harjoituksen aikana nousee. Oikeaa tai väärää tapaa liikkua ei ole.
”Vapaa liike tuo läsnäolevaksi omaan kehoon ja sen tuntemuksiin. Riittää, että hengittää ja antaa asioiden vain tapahtua.”
Jokainen tanssikerta tuntui kuorivan yhden tiukan vaatimusten kerroksen pois.
Valontaival on saanut todistaa luovan tanssin ihmeitä tekevää voimaa monta kertaa. Usein ihmiset saapuvat hänen tanssisaliinsa työpäivän jälkeen hieman jännittyneinä ja kireinä. Tanssin aikana kontrolli alkaa vähitellen hellittää ja tilalle tulee ilo, rentous ja vapautuneisuus.
”Kerran eräs oppilaani sanoi tunnin jälkeen, että hänestä tuli jälleen kokonainen ihminen, täydellisen epätäydellinen. Juuri siitä tanssissa on kyse.”
Säännöllisen tanssiharrastuksen myötä monet myös luovat pysyvästi uudenlaisen suhteen omaan kehoonsa. Omaan sisäiseen liikkeeseen tutustuminen ilman arvostelluksi tulemisen pelkoa hajottaa vähitellen kehossa olevat pidäkkeet, kuten koululiikuntatraumat ja haitalliset uskomukset, jotka saattavat olla peräisin omasta menneisyydestä tai ympäröivästä yhteiskunnasta.
Valontaival on kokenut muutoksen myös itse vajaan kahdenkymmenen tanssivuotensa aikana. Nuorempana hän koki naisille tyypillisiä ulkonäköpaineita. Keho ei tuntunut olevan kaikkien kauneusvaatimusten mukainen.
Tanssiharjoitusten myötä hän alkoi aistia kehoaan sisältäpäin. Jokainen tanssikerta tuntui kuorivan yhden tiukan vaatimusten kerroksen pois. Lopulta alta löytyi liikkumisen ilo.
”Aloin arvostaa omaa kehoani enemmän. Samalla aloin suhtautua siihen paljon lempeämmin ja armollisemmin kuin aikaisemmin.”
Palaudu tanssin avulla
- Laita puhelin äänettömälle ja erilaiset digitaaliset ruudut pois näköpiiristäsi.
- Laita mieleistäsi musiikkia soimaan.
- Sulje silmäsi ja ala liikkua musiikin tahtiin. Anna kehosi liikkua täysin vapaasti.
- Kun tanssit, havainnoi kehosi viestejä ja tunteitasi.
- Tanssi niin kauan kuin haluat. Jo viiden minuutin tanssihetki auttaa palauttamaan kehoa ja mieltä.
Harjoitus auttaa aivoja siirtymään pois tarkkaavaisuuden neuroniverkostosta joutilaan tilan neuroniverkostoon. Joutilaassa tilassa ihminen pystyy kääntämään huomionsa sisäiseen maailmaansa ja kuuntelemaan sieltä tulevia viestejä.
Harjoituksen suunnitteli Hanna Poikonen.
Hanna Poikonen
on tanssija ja tanssin neurotieteen tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee senioritutkijana Sveitsin teknillisessä yliopistossa mutta asuu Barcelonassa Espanjassa.
Poikonen on kehittänyt WiseMotion-menetelmän, joka parantaa fyysisiä taitoja, itsetuntemusta ja sanatonta vuorovaikutusta liikkeen ja neurotieteen avulla. WiseMotion-kursseja ja -tapahtumia hän järjestää eri puolilla Eurooppaa.
Vapaa-ajallaan hän laittaa usein fiiliksen mukaan energisoivaa tai rauhoittavaa musiikkia soimaan ja antaa kehon lähteä liikkumaan vapaasti.
Karoliina Valontaival
on alkuperäiseltä koulutukseltaan kemian maisteri, joka ajatteli olevansa niin kömpelö, ettei pystyisi ikinä oppimaan tanssimaan. 5Rytmiä-tanssiin hän törmäsi sattumalta opiskelukaupungissaan Edinburghissa lähes 20 vuotta sitten. Harjoitus vei hänen sydämensä saman tien.
Myöhemmin hän kouluttautui itse 5Rytmiä-opettajaksi Yhdysvalloissa ja toi menetelmän Suomeen. Nykyään hän järjestää tunteja ja tapahtumia pääasiassa pääkaupunkiseudulla.
Valontaipaleen mielestä kaikki elämän asiat voi ilmaista tanssien. Tanssituntien lisäksi hän tanssii mielellään myös omassa olohuoneessaan ja metsässä.
