Haluatko paremman ryhdin? Kiropraktikko kertoo, kannattaako huolestua, jos toinen olkapää on alempana
Aikoinaan hyvää ryhtiä harjoiteltiin kirja pään päällä. Nykyään jotkut kärsivät jopa ryhtiahdistuksesta – turhaan. Jos asento on pakotettu, siinä ei ole hyvä olla. Jo muutama muutos edistää luonnollista ryhtiä ja vaikuttaa hyvinvointiisi.
Paljon istuva hyötyy säännöllisistä vastaliikkeistä
Voi ei! Taas tuli istuttua koko päivä ja kyyhötettyä kännykänkin kanssa selkä pyöreänä. Hartiat ovat valahtaneet eteen ja ryhti on aivan kumarassa. Pitäisikö tehdä ryhtiremontti? Pitkä istuminen altistaa istumatyön aiheuttamalle ryhtiongelmalle, joka näkyy usein selän pyöristymisenä ja hartioiden jännityksenä.
Ongelma on tuttu Jani Mikkoselle, joka on neurologiseen kuntoutukseen erikoistunut kiropraktikko. Paljon istuvien ja ruutuja tuijottavien selkä väsyy ja pyöristyy usein päivän aikana, jolloin asento ei ole enää kovin mukava.
”Jos selkä väsyy liian pitkään istumisesta, suosittelen pitämään enemmän taukoja ja tarpeen mukaan tekemään rintakehää ja hengitystä avaavia vastaliikkeitä.”
Hyvää vastaliikettä etukumaralle asennolle saat esimerkiksi nousemalla seisomaan ja sisäänhengityksellä kurottamalla kädet ylös ja nousemalla varpaille. Uloshengityksellä kädet ja kantapäät tuodaan alas. Nämä venyttely- ja hengitysharjoitukset ovat tehokas tapa aloittaa ryhdin parantaminen liikkeillä.
Jos haluat, rintakehää voi avata myös tuolilla istuen ja kurottamalla käsiä ylös. Jo muutaman minuutin vastaliikkeiden tekeminen saa jännityksen vähenemään ja piristää oloasi huomattavasti.
Lisäksi istuessa kannattaa kiinnittää huomiota leuan asentoon, sillä kevyt nyökkäysliike toimii hyvänä ryhtiharjoituksena kaulan lihaksille. Päätettä katsoessa leuka työntyy usein hieman eteenpäin. Kun tietoisesti pyrit tekemään kevyttä nyökkäysliikettä, kaulan syvät lihakset aktivoituvat. Silloin pään kannattelu helpottuu ja pinnalliset niskalihakset joutuvat vähemmän töihin.
Hyvässä ryhdissä asento on luonnollinen
Asennon pyöristyminen päivän aikana ei vielä tarkoita, että ryhti olisi jatkuvasti huono. Käsitys hyvästä ryhdistä on viime vuosikymmeninä muuttunut paljon. Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhtä oikeaa hyvää ryhtiä ei ole.
Terveystieteissä hyvä ryhti määritellään miellyttävänä ja yksilöllisenä pystyasentona, jossa on helppo olla ja liikkua.
”Ryhti myös muuttuu ja vaihtelee koko ajan, sillä se koostuu pienistä liikkeistä ja asennoista. Se ei ole kenelläkään koko ajan samanlainen.”
Vaikka aikaisemmin ihanteena saattoi olla sotilaallisen suora ryhti, nykyään sen tavoittelua ei enää suositella kenellekään. Jos ryhti on pakotettu tai väkinäinen, siinä ei ole hyvä olla.
”Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta turha jännittäminen on aina huono asia. Aiemmin ei vielä ymmärretty, että luonnollinen ja rento kehon asento tukevat toimintakykyä parhaiten.”
Mukavalta tuntuvassa suorassa asennossa hengitys ja ääni kulkevat vapaammin. Tätä rentouttavaa ryhtiasentoa on helppo ylläpitää. Se voi myös helpottaa kommunikointia toisten kanssa ja antaa ihmisestä energisen vaikutelman.
Ryhti vaikuttaa myös epäsuorasti kehon toimintoihin, kuten ruuansulatukseen. Käytännössä sen vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida.
”Kauniina ja aurinkoisena päivänä ihmiset ovat tavallista elävämpiä. Osittain se johtuu siitä, että olemus on auki uusille asioille.”
Hyvä lihaskunto luo pohjan hyvälle ryhdille
Kaikkein eniten kehon asentoon vaikuttaa lihasten kunto. Jos syvät asentoa tukevat lihakset aktivoituvat oikein, on helppo kannatella itseään luonnollisessa ja miellyttävässä asennossa. Jos taas lihakset ovat heikot, kehon asennon kannattelu on työläämpää.
Käytännössä hyvää ryhtiä luodaan jatkuvasti arjessa huolehtimalla säännöllisestä ja monipuolisesta liikunnasta, johon kuuluu myös lihaskuntoharjoittelua. Sen lisäksi päivän aikana on hyvä tehdä tarpeen mukaan vastaliikkeitä, kun keho alkaa niitä kaivata.
Monella on myös kokemus, että mieli maassa ryhti romahtaa. Se on aivan totta, sillä mieliala ja vireystila vaikuttavat ryhdin hienosäätöön.
Kun on paljon huolia tai murheita, keholla on taipumus mennä hieman kasaan. Lysyasento toimii eräänlaisena suojareaktiona.
”Se kertoo, että sillä hetkellä ihminen ei halua enää joutua tilanteisiin, joissa tulisi uusia haasteita vastaan.”
Kun koet olosi mukavaksi, rennoksi ja turvalliseksi, asentosi yleensä luonnollisesti avautuu hieman. Se viestittää ulospäin, että olet avoin vastaanottamaan uusia kokemuksia ja sinusta on mukavaa olla muiden ihmisten seurassa.
”Kaikki ovat varmasti huomanneet, että kauniina ja aurinkoisena päivänä ihmiset ovat tavallista elävämpiä. Osittain se johtuu siitä, että olemus on auki uusille asioille.”
Epäsymmetrisyys on luonnollista
Jokainen keho on erilainen, ja siksi myös asennoissa on paljon luonnollisia variaatioita.
- Kaikilla on jonkinlaisia asennonpoikkeamia, joita välillä kutsutaan ryhtivirheiksi. Käytännössä kenellekään ei ole täysin ihanteellista ryhtiä tai symmetristä kehoa.
- Asentopoikkeamat eivät yleensä aiheuta kipua tai muuta terveydellistä haittaa. Tavallisesti niitä ei tarvitse yrittää myöskään korjata. Käytännössä se olisi usein mahdotonta.
- Älä huolestu, jos toinen olkapääsi on ylempänä kuin toinen, lantiosi hieman kiertynyt tai pääsi työntynyt eteenpäin. Ne kuuluvat ryhdin luonnollisiin variaatioihin ja tekevät juuri sinusta yksilöllisen.
Monet kokevat ryhdistään ahdistusta
Vastaanotollaan Jani Mikkonen törmää säännöllisesti erikoiseen ilmiöön: monet kokevat jonkinasteista ryhtiahdistusta.
Usein he ovat ihmisiä, jotka jo liikkuvat paljon ja ovat hyvässä fyysisessä kunnossa. Siitä huolimatta he kokevat itse aiheuttaneensa tuki- ja liikuntaelinten vaivansa, koska heidän asentonsa ei ole aivan suora.
”Minusta heidän asentonsa näyttää lähes aina aivan normaalilta. Yleensä vaivan taustalta löytyy jokin aivan muu syy kuin huono ryhti.”
Ryhtiahdistuksen Mikkonen arvelee johtuvan vanhoista käsityksistä ja esimerkiksi liikunnanopettajien neuvoista, joiden mukaan ryhdin pitäisi olla mahdollisimman suora.
Myöskään kipututkimuksissa suoran asennon ei ole todettu vähentävän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja. Suoraryhtinen voi siis hyvin kärsiä pitkittyneistä tuki- ja liikuntaelimistön kivuista.
”Kokemukseni mukaan ryhti on vain hyvin pieni pitkittyneen kivun osatekijä.”
Joskus itsensä huonoryhtiseksi kokevat saattavat etsiä apua esimerkiksi ryhtikursseilta tai -liiveistä. Ryhtikursseja Mikkonen suosittelee varauksella, ryhtiliivejä ei ollenkaan.
”Ryhtikurssi voi tuoda vähäksi aikaa helpotusta, jos sille osallistuminen lisää liikkumista. Vähäisen liikkumisen on havaittu lisäävän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja”, Mikkonen sanoo.
Ryhtiliivejä markkinoidaan apuvälineenä, joka ohjaa asentoa suoremmaksi. Tutkimuksissa niistä ei ole kuitenkaan havaittu olevan apua esimerkiksi selkäkipujen hoidossa tai ennaltaehkäisyssä. Pikemminkin niistä voi haittaa, jos ne lisäävät lihasjännitystä.
”Ryhtiliivit muuttavat kehon luonnollista asentoa pakottamalla. Se ei ole koskaan hyvä asia.”
”Vastaanotollani näen usein ikääntyneitä ihmisiä, jotka ovat hieman kumarasta ryhdistään huolimatta eloisia ja toimintakykyisiä.”
Ikääntyessä ryhti heikkenee lähes kaikilla
Ikääntymisen myötä keho ajautuu entistä enemmän kumaraan lähes kaikilla. Se johtuu lihaskunnon, tasapainon ja motoristen toimintojen pikkuhiljaa tapahtuvasta heikkenemisestä.
Kehon vanhenemista ja toimintakyvyn heikkenemistä voi onneksi jonkin verran hidastaa elintavoillaan. Mikkonen suosittelee pitämään yleisterveydestään hyvää huolta ja tekemään säännöllisesti monipuolista lihaskuntotreeniä, jotta keho pysyisi hyvässä kunnossa.
Ryhdin muuttumiseen kannattaa samalla suhtautua hyväksyvästi. On luonnollista, että vanhana keho ei ole enää yhtä suorituskykyinen kuin aikaisemmin.
”Vastaanotollani näen usein ikääntyneitä ihmisiä, jotka ovat hieman kumarasta ryhdistään huolimatta eloisia ja toimintakykyisiä.”
Hyvä elämä on parasta ryhtitreeniä
Koska hyvä ryhti on monen eri asian kokonaisuus, selkeitä yksittäisiä ryhdinparannusohjeita on vaikea antaa. Mikkosen mielestä parasta ryhtitreeniä onkin hyvä elämä, jossa on aikaa tehdä asioista, joista nauttii ja iloitsee.
”Ryhdin kannalta on tärkeää, että kehossaan on mahdollisimman hyvä olla. Tietenkin on myös hyvä, jos liikkuu mahdollisimman vaihtelevasti.”
Mikään tietty harjoitus tai laji ei pysty takaamaan hyvää ryhtiä. Esimerkiksi puutarhanhoito, jooga, pilates, tanssiminen, kuntosaliharjoittelu ja lenkkeily voivat auttaa parantamaan ryhtiä, mutta vain jos ne tuottavat samalla myös iloa.
”Paperilla pilates saattaa näyttää ryhdin kannalta erittäin hyvältä lajilta. Jos kuitenkin pitää enemmän lenkkeilystä, se voi auttaa ylläpitämään hyvää asentoa paljon paremmin.”
Jani Mikkonen
on neurologiseen kuntoutukseen erikoistunut kiropraktikko ja filosofian tohtori.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2025.
