Kumpaa rakastetaan enemmän: lasta vai lemmikkiä? Tutkija paljastaa kiinnostavan havainnon lemmikin omistajan aivoista
Rakkaus on ihmiselle elintärkeää. Sekä psykologit että aivotutkijat ovat kartoittaneet rakkauden muotoja ja niiden merkitystä aivotutkimuksen valossa. Huojentavaa on, että rakastamista voi myös opetella.
Rakkaus on välittämistä, kumppanuutta, intohimoa ja unelmia tulevaisuudesta. Rakastuessa sydän läikkyy ja vatsanpohjassa kihelmöi. Syvillä tunteilla voi olla useita, erilaisia kohteita. Rakkautta voi kokea sekä läheisiä ihmisiä että muita kohteita kohtaan.
Tunne kiinnostaa niin aivotutkijoita kuin psykologejakin. Aalto-yliopistossa on kartoitettu rakkauden hermostollista luonnetta. Tutkimuksessa 55 henkilöä osallistui aivokuvantamiskokeeseen, jossa mitattiin rakkauden muotoihin liittyvää aivotoimintaa ja tarkasteltiin niitä aivotutkimuksen valossa.
”Tutkinnan kohteena oli kuusi lajia: romanttinen rakkaus, rakkaus omiin lapsiin, rakkaus ystäviin, myötätuntoinen rakkaus tuntemattomiin ihmisiin, rakkaus lemmikkeihin ja rakkaus luontoon”, kertoo tutkimusryhmää koordinoiva filosofi ja tutkija Pärttyli Rinne.
Tutkimustulokset saattavat auttaa hoitamaan mielenterveyden haasteita, kuten masennusta sekä kiintymys- ja ihmissuhdehäiriöitä.
Kun rakastaa läheisiään, aivoissa aktivoituvat kohdat, joita kutsutaan palkintojärjestelmäksi ja sosiaalisen tiedostamisen järjestelmäksi.
Palkintojärjestelmä on aivoissa oleva verkosto, joka säätelee muun muassa mielihyvää, motivaatiota ja oppimista. Sen avulla tunnemme, käsittelemme ja tulkitsemme toisten ihmisten ajatuksia, aikomuksia ja tunteita, kuten ihmisten välisiä rakkauden muotoja.
”Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään, miksi tunnemme vahvempaa kiintymystä läheisiä ihmisiä kuin tuntemattomia ihmisiä kohtaan, vaikka aivoprosessit ovat samankaltaisia kaikissa ihmissuhteissa”, Rinne kertoo.
Hänen mielestään oli yllättävää, että kaikki ihmissuhteisiin liittyvät rakkauden tyypit aktivoivat niin samankaltaisia aivoalueita. Erot ovat lähinnä toiminnan voimakkuudessa.
Tutkituista rakkauden lajeista aivokuvissa näkyi voimakkaimpana vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan. Hyvänä kakkosena tuli romanttinen rakkaus.
”Läheisemmät suhteet aktivoivat palkintojärjestelmää voimakkaammin, myötätuntoinen rakkaus tuntemattomia kohtaan heikoimmin.”
”On olemassa esimerkiksi särkyneen sydämen oireyhtymä, joka tarkoittaa puolison kuollessa tai erotilanteessa syntyviä sydänvaivoja.”Heli Heiskanen
Psykologiassa on päädytty samankaltaisin tuloksiin. Vaikka rakkauden eri muodot eivät pohjimmiltaan eroa toisistaan, niiden ilmenemismuodot voivat vaihdella.
”Rakkauden kokemisessa on paljon yksilöllisiä eroja, sillä siihen vaikuttavat muun muassa erityyppiset kiintymyssuhteet sekä temperamentit”, sanoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen, joka auttaa ihmisiä ihmissuhdeasioissa vastaanotollaan ja joka on kirjoittanut kirjan Uskalla rakastaa – Kohti aitoa tunneyhteyttä.
Rakastumista kuvataan osuvasti sanomalla, että pää menee sekaisin, aivot eivät toimi ja unet sekä ruokahalu voivat mennä. Ne ovat kehollisia tuntemuksia.
Heiskasen mukaan rakkaus tuntuu vahvasti kehossa ja sydämessä, vaikka emme aina kiinnitä siihen huomiota. Hänen mielestään kehotietoisuuden harjoittelu on hyödyllistä, sillä se kasvattaa itsetuntemusta ja voi auttaa tunteiden käsittelyssä.
Mitä läheisempi rakkauden kohde on, sitä vahvempi on tunteen vaikutus.
”Meitä kannustetaan ajatteluun, ja analysoimme usein tunteitamme vähän liikaakin. On olemassa esimerkiksi särkyneen sydämen oireyhtymä, joka tarkoittaa puolison kuollessa tai erotilanteessa syntyviä sydänvaivoja.”
Lisää rakkautta
Pyri suhtautumaan myötätunnolla kaikkiin ihmisiin.
Ota yhteyttä vanhaan ystävään.
Tutustu kaukaisempaan sukulaiseen.
Nauti lemmikkieläimen seurasta.
Tutki luontoa.
Tutustu taiteeseen.
Kokeile meditaatiota.
Pohdi suhdettasi korkeampaan voimaan.
Pyri syventämään rakkautta itseäsi kohtaan.
Rakkauden mukana tuleekin sen toinen puoli: pelot.
Heiskasen mukaan rakkaus voi herättää menettämisen pelkoa, huolia ja ahdistusta. Rakkauteen liittyy paljon odotuksia, ja siitä voi seurata pettymyksiä sekä epävarmuutta.
”Rakkaus herättää meissä haavoittuvuuden. Monet voivat pelätä antautua aitoon yhteyteen toisen ihmisen kanssa”, hän sanoo.
Rakkauden tunteen kokeminen helpottuu, kun sillä on kohde. Heiskasen mukaan olisi tärkeää tuntea elämässään rakkautta – jos ei toiseen ihmiseen, niin eläimeen tai luontoon.
Rakkauden kokemus avaa sydäntä ja silloin voi olla helpompi rakastaa myös jotain muuta. Esimerkiksi äitiys tai syvät tunteet lemmikkiä kohtaan voivat avata suuremman kyvyn tuntea rakkautta muita ihmisiä ja myös itseä kohtaan.
Rakkauden kokemuksen voi saada myös meditaation avulla.
”Meditaatiossa voi kokea korkeinta ja harmonisinta yhteyttä ja rakkautta. Se ei silti riitä ainoaksi rakkaudeksi, elämme kuitenkin ihmisten keskellä.”
Mutta kaikilla ei toiveista huolimatta ole esimerkiksi parisuhdetta tai perhettä. Silloin olisi hyvä olla läheisiä ystäviä. Aitoa yhteyttä on mahdollista kokea myös ohimenevissä kohtaamisissa.
”Ylipäänsä on hienoa, jos ihmisellä on monia välittämisen ja rakkauden kohteita, jolloin hän ei ole niin riippuvainen yhdestä ihmisestä.”
Romanttinen rakkaus ja vanhemman rakkaus lasta kohtaan näkyvät aivoissa voimakkaimpina. Myös psykologian näkökulmasta on se ymmärrettävää.
”Romanttisen rakkauden aiheuttama hormonimyrsky voi sekoittaa sekä kehon että mielen. Samoin lapsen syntyessä erityisesti äidin hormonit jylläävät hurjasti alkuhuumassa”, Heli Heiskanen sanoo.
Rakkaus tuo ihmisen elämään vahvaa merkityksellisyyttä, oli sen kohde mikä tahansa. Vauvan vanhemmaltaan saama rakkaus ja huolenpito ovat elinehto, mutta muut rakkauden muodot eivät ole täysin välttämättömiä.
Vaikka parisuhteen alkuun voi tyypillisesti kuulua epävarmuutta, usein pitkät parisuhteet muodostuvat hyvin ravitseviksi – sekä henkisesti että fyysisesti. Parisuhteen on todettu varsinkin miehillä pidentävän elinajanodotetta ja vaikuttavan myönteisesti terveyteen.
Ystävien välinen rakkaus on Heli Heiskasen mukaan usein romanttista ja äidillistä rakkautta rauhallisempaa ja tasapainoisempaa.
”Ystävien välinen yhteys ei ole niin kiinteä kuin parisuhteessa ja sitä voi itse säädellä. Ystävästä ei tunneta samanlaista vastuuta kuin lapsesta. Toisaalta ystävän ärsyttäviä piirteitä voi olla helpompi sietää, jos yhdessä ei olla koko ajan”, Heiskanen sanoo.
On kiinnostavaa, että jotkut kokoavat nykyään ystävistään oman valitun perheensä. Ystävyyssuhteet ovat siitä hienoja, että ne ovat aina vapaaehtoisia, toisin kuin vaikkapa perhesuhteet.
”Toki parisuhteenkin toinen osapuoli valitaan itse, mutta siinä pitää tulla valituksi molemmin puolin, ja panokset ovat suuremmat.”
Syvä ystävyys voi herättää myös pelkoja ja ahdistuksia, samalla tavalla kuin seurustelusuhde.
”Parhaimmillaan ystävyyssuhteet antavat kuitenkin todella merkityksellisiä välittämisen kokemuksia.”
Suhteet lemmikkeihin ovat yleensä vastavuoroisia; niitä saa rakastaa ja ne osoittavat rakkautta myös takaisin. Se on hyvä, sillä tärkeää ei ole ainoastaan rakkauden kohteena oleminen, vaan myös se, että saa antaa rakkautta.
Lemmikki koetaankin palkitsevana rakkauden kohteena. Se voi helpottaa yksinäisyyden kokemuksia. Lemmikistä välitetään, otetaan vastuuta ja siihen voi kokea syvää yhteyttä. Se voi olla monelle kuin perheenjäsen tai oma lapsi, Heiskanen kuvailee.
Vahvat tunteen lemmikkeihin näkyivät myös aivotutkimuksessa.
”Oli jännittävää huomata, että aivotoiminnan näkökulmasta lemmikinomistajilla rakkaus lemmikkeihin muistuttaa enemmän henkilöiden välistä rakkautta kuin osallistujilla, joilla ei ole omaa lemmikkiä”, Pärttyli Rinne huomauttaa.
”Rakkaus luontoon oli yksi kaikkein useimmin koettuja rakkauden lajeja.”Pärttyli Rinne
Myös luonto tai jumala voivat osittain korvata ihmisten välistä rakkautta.
”Ne voivat myös vahvistaa yhteyden avautumista toisiin ihmisiin. Voimakkaimpia merkityksellisyyden kokemuksia saamme kuitenkin yleensä ihmiskohtaamisista”, Heiskanen muistuttaa.
Jos ihminen uskoo jumalaan, se voi voittaa kaiken ja kattaa kaiken. Rakkaus jumalaan tarkoittaa silloin myös empatiaa ihmisiä, eläimiä ja luontoa kohtaan.
”Joillekin luonto voi olla oma temppeli”, Heiskanen sanoo.
Pärttyli Rinteen mukaan luonto aktivoi palkintojärjestelmän lisäksi aivoalueita, joihin aiemmissa tutkimuksissa on vaikuttanut myös maisemien katseleminen.
”Rakkaus luontoon oli yksi kaikkein useimmin koettuja rakkauden lajeja.”
Tuntemattomia kohtaan tunnettu rakkaus tuo mieleen buddhalaisen ajatuksen pyyteettömästä rakkaudesta kaikkia eläviä olentoja kohtaan.
Taustalla on Heiskasen mukaan sydämen avautuminen ja sydänlähtöinen universaali rakkaus. Se vahvistaa rakkautta myös muihin ihmisiin, koko ihmiskuntaan sekä pyrkimystä yhteiseen hyvään.
”Ilman rakkauden kokemusta ihminen näivettyy tunnetasolla. Rakkaus jotakin elävää olentoa kohtaan tuo merkityksellisyyden kokemuksia”, Heiskanen sanoo.
Kyky rakastaa tuntemattomia ihmisiä on maailman ja ihmiskunnan kannalta erittäin tärkeää. Heli Heiskasen mielestä se on länsimaissa usein liian harvinaista, kun keskitymme yksilöön, kilpailuun ja tehokkuuteen. Ne vähentävät helposti empatian kokemista.
Universaali rakkaus ja pehmeät välittämiseen ja hyvinvointiin liittyvät arvot voivat kuitenkin levitä etenkin herkimpien ihmisten avulla. Se ei näy pinnalla vielä kovin paljon, mutta Heiskasen mielestä ruohonjuuritasolla on yhä enemmän yhteisöllisyyttä, tiedostamista ja rakkaudellisuutta.
Pärttyli Rinteen mukaan aivotutkimuksen tulokset voivat auttaa selittämään, miksi uskonnollisissa ja filosofisissa perinteissä, kuten kristinuskossa tai buddhalaisuudessa, puhutaan toisiin kohdistuvasta hyväntahtoisuudesta lähimmäisenrakkautena tai rakastavana ystävällisyytenä.
”Omasta mielestäni universaali rakkaus tarkoittaa hyväntahtoista rakkautta, joka kohdistuu kaikkiin olentoihin. Tällaisen rakkauden tietoinen ja kriittinen jalostaminen olisi ihmiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin hedelmällistä”, Rinne sanoo.
Rakkautta ajateltaessa onkin tärkeä pohtia, kuka rakastaa sekä mitä ja missä yhteydessä rakastetaan.
Pärttyli Rinne
on filosofi, tutkija, kirjailija, käsikirjoittaja ja dramaturgi. Hänen työnsä liittyy niin tieteeseen, taiteeseen kuin akateemiseen filosofiaan. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti rakkauden käsitteen ja ilmiön laaja-alaiseen ymmärtämiseen.
Rinne toimii vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Neurotieteen laitoksen Brain and Mind Laboratory -yksikössä. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat meditaatio ja kuntosali.
Heli Heiskanen
on psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija, joka asuu osittain Kreikassa. Hän on kirjoittanut kirjat Herkkyyden voima – Opas omannäköiseen elämään (Origonova 2003), Uskalla rakastaa – Kohti aitoa tunneyhteyttä (2021) ja Erityisherkän lapsen kanssa (Minerva 2022).
Heiskanen pitää koulutuksia rakkaudesta, herkkyydestä, henkisestä kasvusta ja työhyvinvoinnista sekä retriittejä Kreikassa. Hän pitää myös intuitiivisen hoitamisen koulutusta sekä psykologin etävastaanottoa nuorille, aikuisille ja pareille.
heliheiskanen.fi
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2025.
