Puriko punkki? Pienen kikan avulla tiedät, pitääkö mennä lääkäriin

Aiemmin punkkeja eli puutiaisia esiintyi lähinnä rannikkoseudulla ja saaristossa. Ilmastonmuutoksen myötä ne ovat levinneet lähes koko Suomeen. Siksi yhä useampi sairastuu punkkien aiheuttamiin tauteihin eli borrelioosiin tai puutiaisaivotulehdukseen.

Suomessa on kahta eri puutiaislajia. Niistä taigapuutiainen viihtyy myös pohjoisemmassa, kun taas puutiainen on eteläisempi ja rannikkoseutujen laji. Molemmat lajit voivat kantaa puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta tai borrelioosin aiheuttavaa borrelia burgdorferi -bakteeria.

Suurin osa punkeista ei kanna tautia. Riskialueillakin vain 1–2 prosenttia punkeista kantaa TBE-virusta, borreliaa 20–25 prosenttia.

Asiantuntijana THL:n infektio- ja rokoteasiantuntija Henna Mäkelä

Miten tartunnoilta voi suojautua?

Borrelia- ja TBE-tartunnat lisääntyivät selkeästi korona-aikana, kun ihmisiä kannustettiin liikkumaan enemmän luonnossa. Tartuntoja rekisteröidäänkin eniten elo–syyskuussa.

Punkit viihtyvät heinikoissa tai pusikoissa. Iho on hyvä suojata pitkillä hihoilla ja lahkeilla. Pujota paidan helma housuihin ja jalat saappaisiin sekä vedä sukan varret lahkeiden päälle. Näin punkille ei jää juurikaan ihopinta-alaa, johon tarttua.

Jos punkki on päässyt kiinnittymään ihoon, lapsilla se löytyy usein päänahasta, aikuisilla nivusista tai taipeista. Punkit hakeutuvat mieluiten paikkoihin, jossa iho on ohutta.

Miksi punkkisyyni on tärkeä?

Jos punkin saa irti alle 24 tuntia sen tarttumisesta, riski saada borrelioosi on hyvin pieni. Punkin voi irrottaa pinsettien lisäksi vaikka kynsillä – tärkeintä on olla nopea.

TBE-virus sijaitsee punkin suuosassa ja se tarttuu minuuteissa. Siltä suojaa vain rokote. Rokote ei kuitenkaan suojaa borrelioosilta, joten syyni kannattaa tehdä joka tapauksessa. Rokote ei myöskään estä punkkeja tarttumasta. Sama punkki voi tartuttaa sekä TBE-virusta että borreliaa.

Entä irrottamisen jälkeen?

Kun punkin on huomannut ja irrottanut iholta, päivämäärä kannattaa merkata kalenteriin. Jos puremasta sattuu tulemaan oireita, tiedetään, missä ja milloin punkki on tarttunut. Tieto auttaa oireiden ja mahdollisen sairauden hoitamisessa. Se auttaa myös viranomaisia määrittämään riskialueita.

Laajeneva ihottuma on yksi oireista yli puolessa borreliatapauksissa. Ihottuma kannattaa rajata heti alkuun kuulakärkikynällä. Jos se alkaa levitä piirrettyjen rajojen yli, on syytä hakeutua lääkäriin. Kaikille tartunnan saaneille ihottumaa ei tule.

Kuinka usein TBE-rokote uusitaan?

Perusrokotesarja sisältää kaikille kolme rokotusta. Toinen annos annetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen, kolmas 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Suoja voidaan rakentaa myös nopeammin. Silloin toinen annos annetaan kahden viikon kuluttua ensimmäisestä, kolmas annos samalla tavalla kuin perussarjassa.

Ensimmäinen tehoste annetaan kolmen vuoden kuluttua viimeisestä perusrokotusannoksesta. Seuraavien tehosteiden tiheys riippuu rokotettavan iästä.

Osa rokotuspisteistä suosittelee tehostetta alle 50-vuotiaille viiden vuoden välein. THL:n monimuotoiseen tutkimustietoon perustuvan suosituksen mukaan 10 vuoden väli on kuitenkin riittävä. Tehosteen kaikki kustantavat itse.

Mistä tietää saaneensa tartunnan?

Borrelia aiheuttaa borrelioosin. Se on infektiotauti, jota hoidetaan antibiooteilla. Taudin varhaisessa vaiheessa voi ihottuman lisäksi esiintyä flunssan kaltaisia yleisoireita.

Puutiaisaivotulehdus on yleensä kaksivaiheinen: ensin nousee lievä kuume, osalla kuume nousee ja tulee päänsärkyä parin viikon päästä. Joskus TBE voi aiheuttaa vakavampia ja jopa pysyviä keskushermosto-oireita.

Suurin osa sekä borrelia- että TBE-tartunnoista on oireettomia tai niistä selviää lievillä oireilla. Suomessa borreliatartuntoja oli viime vuonna noin 9 500, TBE-tapauksia 194.