Näyttääkö elämä valoisalta vai synkältä? Psykologin vinkeillä kehität omaa optimismiasi ja opit suhtautumaan pessimistiseen läheiseen
Myönteinen ajattelu vaikuttaa hyvinvointiin. Optimismin voi palauttaa, jos katkeruus uhkaa, psykologi Maisa Lehtinen sanoo.
”Ah, mitä kaikkea kivaa tulevaisuus tuokaan tullessaan! Onpa kiva mennä juhliin, tapaan siellä varmasti jonkun mukavan ihmisen. Uusi työ tuntuu haastavalta, mutta ainakin pääsen oppimaan uutta.
Näin ajattelee optimisti.
Optimismi tarkoittaa valoisaa, toiveikasta ja joustavaa ajattelua tulevaisuudesta. Lisäksi siihen liittyy halu tehdä asioiden eteen jotakin konkreettisilla valinnoilla.
Pessimismissä tulevaisuus tuntuu enemmin kielteiseltä tai pelottavalta, pahimmillaan toivottomalta ja uhkaavalta.
Optimismi ei kuitenkaan ole ylipositiivisuutta, vaan optimisti on tietoinen haasteista ja elämän realiteeteista mutta osaa suunnata huomion mahdollisuuksiin eikä katastrofiskenaarioihin.
Optimismi voi auttaa haasteiden keskellä.
Optimismilla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Jokainen kohtaa väistämättä myös haasteita. Optimismi voi auttaa niiden keskellä, sillä se edistää mielen joustavaa palautumiskykyä eli resilienssiä. Se auttaa huomaamaan erilaisia luovia ratkaisuja tilanteisiin.
Myönteisesti ajattelevalla ihmisellä on siis käytössään monipuolisia selviytymiskeinoja. Haasteista palautuminen on siten nopeampaa.
Jos näkee tulevaisuuden edes hieman valoisana haastavienkin aikojen keskellä, saattaa myös ponnistella määrätietoisemmin toiveidensa ja tavoitteidensa eteen.
Historiaansa tai perimäänsä ei voi muuttaa, mutta uusia ajattelun ja toiminnan tapoja on mahdollista omaksua.
Optimismi on suhteellisen pysyvä yksilön ominaisuus, mutta tuskin kukaan on yksinomaan optimisti tai pessimisti.
Sen sijaan vaihteluväli optimismin ja pessimismin kaltaisessa ajattelussa on yksilöllinen. Kullakin meistä on ikään kuin oma psyykkinen mittakaavansa sille, millä tavalla ja missä tilanteissa ajatukset kulkevat myönteisen ja kielteisen ”päädyn” väliä.
Yksilölliseen vaihteluväliin taas vaikuttavat esimerkiksi perinnöllisyys, elämänkokemukset ja nykyinen elämäntilanne. Jonkun ajatukset kulkevat äärimmäisestä optimismista lievään pessimismiin, toisen miedosta optimismista mietoon pessimismiin, kolmannella korostuu pessimismi, neljännellä optimismi, ja niin edelleen.
Historiaansa tai perimäänsä ei voi muuttaa, mutta uusia ajattelun ja toiminnan tapoja on mahdollista omaksua. Erityisesti niitä kannattaa metsästää silloin, kun optimismin puutteen kielteiset seuraukset tuntuvat vaikeuttavan arkea.”
Toimi näin, kun lähellä on pessimisti
Älä lannistu, vaikka vierelläsi olisi kauhukuvia maalaileva pessimisti. Kielteiset tunteet voivat tarttua, joten on tärkeää vahvistaa vastapainoksi myönteisiä.
Kerro läheiselle omista tunteistasi, jos pessimismi vaikuttaa suhteeseenne.
Kuuntele myös toisen näkökulma, niin sinun on helpompi ymmärtää läheisen erilaista tapaa suhtautua asioihin.
Muista, että pessimismin taustalla saattaa olla esimerkiksi pettymyksiä. Se voi olla myös keino suojautua vastoinkäymisten pelolta.
Huomaa, että myös ylioptimismi saattaa johtua pettymyksistä. Ylioptimisti ei osaa pysähtyä muiden murheiden äärelle, mikä voi tuntua vähättelevältä.
Keskity oman myönteisen ajattelusi kehittämiseen huolimatta läheisiesi tavoista suhtautua asioihin.
Optimismi on myönteisiä ajatuksia tulevaisuudesta ja käytännön tekoja sellaisen edistämiseksi.
Haluatko lisätä omaa optimismiasi? Aloita näin
Listaa plussat, älä miinuksia.
Optimistisesti suuntautunut ihminen pystyy keskittymään vahvuuksiinsa heikkouksien sijaan ja menneisiin onnistumisiin epäonnistumisten sijaan. Näitä tietoisesti miettimällä voit vahvistaa optimistista ajatteluasi eli keskity siihen, mikä meni hyvin.
Kilauta kaverille.
Kysy läheisiltäsi, missä tilanteissa he ovat huomanneet sinun onnistuneen erityisen hyvin. Kokkasitko hyvän ruuan, sanoitko jotain kannustavaa? Ystävät, perheenjäsenet ja työkaverit saattavat muistaa tarkasti tilanteita, jotka olet itse unohtanut.
Tunnista rajasi.
Jos pessimismin taustalla on masennus, ahdistus tai uupumus ja synkät ajatukset pyörivät kehää, itseapu ei välttämättä riitä. Hae silloin ammattiapua. Sitä saa psykologeilta, psykoterapeuteilta tai mielenterveyteen erikoistuneilta sairaanhoitajilta.
Tehtävä
1. Tunnista ajattelumallisi
Jokaisella on itselle tyypillinen ajattelumalli, jonka kautta eri tilanteita tulkitsee usein huomaamattaan. Tavallisesti mukana on ajatusvääristymiä.
Tällaisia voivat olla katastrofiskenaario eli se, että kaikista pahin vaihtoehto toteutuu tai toistuva tulkinta siitä, että muut ihmiset suhtautuvat itseen vihamielisesti.
Nämä ovat esimerkkejä pessimistisestä tavasta ajatella ja suhtautua asioihin. Muutos lähtee nykyisten tapojen tiedostamisesta – vasta sitten niitä voi muuttaa.
Kirjoita paperille kolme mahdollisimman tarkkaa kuvausta omista ajatuksistasi arjen eri tilanteissa. Jatka lauseita:
1 Jos joku katsoo minuun päin kadulla vihaisesti, ajattelen että
2 Mikäli saan ehdotuksen vaikeasta mutta innostavasta työtehtävästä, mietin että
3 Jos menen juhliin, joista en tunne valmiiksi ketään, ajatukseni on
2. Haasta ne
Pessimistiset ajatusvääristymät voivat tuottaa turhia pelkoja, joiden vuoksi elämäänsä voi huomaamattaan kapeuttaa. Jos siis vaikkapa pelkäät, että muut eivät pidä sinusta, et ehkä ollenkaan tutustu uusiin ihmisiin.
Ajatukset ovat usein itsepintaisia mutta toisaalta ne eivät koskaan muutu, jos niitä ei edes yritä haastaa. Saatat huomata, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivät totuuksia.
Merkitse edellisestä harjoituksesta kohdat, joissa ajatuksesi olivat pessimistisiä. Kirjoita uudet, optimistisemmat ajatukset jokaiselle pessimistiselle tulkinnalle.
3. Täytä kalenteria
Myönteisiä ajatuksia tulevaisuudesta voi koettaa viritellä myös kalenterin avulla: kirjaa kalenteriisi seuraavaksi puoleksi vuodeksi jokaiselle kuukaudelle vähintään yksi kiva tekeminen, jonka toteuttamiseen sitoudut.
Juttu on julkaistu aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 13/2023.
