Vaadittiin monta muutosta elämäntapoihin ja uusi parisuhde, jotta Piritta Hagman löysi väsymyksen tilalle energiaa ja iloa. Esivaihdevuosia elävässä kropassa asustaakin aika nuori mieli.
Valkoisessa paidassa iloinen nalle purjehtii laineilla. Teinipojalta lainattu paita kuvastaa parhaiten Piritta Hagmanin, 45, mielialaa. Nopea puhe pulppuaa ja leveä hymy kiirii silmäkulmiin asti.
”Heräsin pirteänä seitsemältä ja löysin paidan poikani kirppiskasasta.”
Päivän ensitunteina Piritta on ehtinyt pyykätä pari koneellista ja ottaa vastaan asiakkaan äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttina. Virkeä olo on erityisen tervetullut, sillä se ei ole itsestäänselvyys.
”Vielä muutama vuosi sitten minua väsytti säännöllisesti, usein aamusta asti. Mikään määrä unta ei tuntunut riittävän ja pää oli aamusta alkaen sumea.”
Kuormittaviin vuosiin on mahtunut avioero, muuttoja ja yrittäjän arkea. Vuonna 2018 päättyi pitkä liitto jääkiekkoilija Niklas Hagmanin kanssa.
Eron jälkeen pari päätti, että heidän kolme lastaan asuvat yhdessä kodissa Helsingissä ja vanhemmat asuvat siellä vuoroviikoin. Pirittan toinen koti on Helsingin kantakaupungissa.
Piritta ehti jo ostaa omakotitalon synnyinkaupungistaan Porista, mutta lopulta kaikkien hyvinvoinnin kannalta tuntui paremmalta jäädä pääkaupunkiin. Nyt talo Porissa on vuokralla ja taloudellinen risti.
”En palautunut erovuosien aikana arjessa kunnolla. Oura-sormuksen mukaan syvää unta kertyi vain viisi prosenttia yössä, ja sen tunsi.”
Vaadittiin paljon aikaa ja suuria muutoksia ennen kuin väsymys vaihtui elämäniloon.
jännityspäänsäryt ovat vaivanneet Pirittaa koko aikuisiän. Lapsena hänellä oli migreeniä, aikuisena hartialinjan ja niskan jännitystä.
Muutama vuosi sitten Piritta alkoi kuulostella kehoaan tarkemmin. Väsymyksen saattoi laittaa raskaiden aikojen piikkiin, mutta oireita oli muitakin.
”Kieleni on aina tuntunut vähän kömpelöltä, ja olen ollut lapsesta narskuttelija. Lisäksi nenän kautta hengittäminen on minulle vaikeaa. En tiennyt, mistä kaikki ongelmat johtuivat.”
Koska Piritta on ammatiltaan äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutti, oireet alkoivat kuulostaa tutuilta. Olisiko hänellä hoitamatta jäänyt kireä kielijänne kuten monilla vauvana?
Kielijännevaivat voivat aiheuttaa muun muassa nukkumista suu auki, ja niin Piritta on siskon mukaan tehnyt lapsesta asti. Pirittalla on myös ollut siitä johtuvia toistuvia ientulehduksia. Entinen puoliso yllätti kertomalla, että Pirittalla on ollut uniapneaan viittaavia hengityskatkoksia.
Piritta itsekin oli huomannut hengitysvaikeutensa. Hän oppi, että kun kielijänne on kireä, kieli ei lepää rennosti kitalaessa kuten sen pitäisi. Kielen kuuluisi lepotilassa olla kiinni suulaessa.
Pirittalla oli ollut myös toispuoleista nenän tukkoisuutta. Toispuoleinen hengitys helpottui, kun Pirittan nenän väliseinämä korjattiin leikkauksessa. Muut kivut ja oireet jatkuivat.
”Vähitellen ongelmat alkoivat avautua. Tarvittiin silti ammattilainen kertomaan, että aikuisellekin voidaan tehdä kielijänneleikkaus.”
Kielijänteisiin perehtynyt lääkäri näki heti, mistä Pirittan vaivat johtuivat: kielijänteen kireydestä. Piritta päätyi leikkaukseen. Se oli nopea ja helppo ja toi avun heti. Tulosten pitäisi olla pysyviä.
”Päänsäryt vähenivät ja unen laatu parani välittömästi. En toki tiedä, mikä kaikki uneen vaikutti. Elämässä moni muukin asia alkoi helpottaa.”
”Hetkittäin olen muistanut, miltä tuntui olla 22-vuotias ja lapseton. Silloin ei ollut aikuisuuden velvollisuuksia eikä vastuuta lapsiperheestä ja kotitöistä.”
paljon hyvää on kuulunut Pirittan elämään viime vuosina. Hän on seurustellut jo kaksi vuotta koripallovalmentaja Lassi Tuovin, 37, kanssa. Viime vuosi oli etäsuhteilua, sillä Lasse työskenteli Italian Bolognassa. Se ei Pirittasta tuntunut hankalalta.
”Vuosi on ollut uskomattoman hieno kokemus. Sitä paitsi olemme asuneet vain muutaman lentotunnin päässä toisistamme.”
Piritta on viettänyt Bolognassa joka kuukausi viikon lähinnä lomaillen. Ennen reissuja hän tekee pitkiä työpäiviä, ja Italia-viikko asettuu isän lastenhoitovuorolle.
”Viikko Italiassa on ollut henkireikäni. Rakastan työtäni ja arkea lasten kanssa, mutta Italiassa olen saanut takaisin tilaa ja luovuutta.”
Bolognassa Piritta on katsonut Netflixiä ja kuljeskellut kaupungilla podcasteja ja äänikirjoja kuunnellen. Välillä hän on istahtanut cappuccinon ääreen ohikulkijoita katselemaan.
”Italiassa olen tutkinut maailmaa uudesta kulmasta. Hetkittäin olen muistanut, miltä tuntui olla 22-vuotias ja lapseton. Silloin ei ollut aikuisuuden velvollisuuksia eikä vastuuta lapsiperheestä ja kotitöistä.”
Nuoruuden hyvistä puolista muistuttaa myös Pirittan ja Lassin suhde.
”Olemme Lassin kanssa molemmat intohimoihmisiä, seikkailijaluonteita ja heittäytyjiä. Saatamme aamulla lähteä kahville, päädymme näkemään ystäviä ja päivälliselle ja illalla vielä lasilliselle. Yhdessä viettämämme aika vain soljuu eteenpäin, ja viihdymme toistemme kanssa.”
Piritta arvostaa Lassin intohimoa työtään kohtaan – ja sitä, että tämä jaksaa selittää yksityiskohtaisia kuvioita koripallosta. Piritta on samanlainen: kun hän innostuu, hän puhuu unelmatyöstään paljon eli lähes koko ajan.
”Minulle on hirveän tärkeää tulla kuulluksi. Myös se on tärkeää, että toinen inspiroi omalla tekemisellään. Lassi kannustaa minua ja sanoo minulle aina, että pystyt kyllä ja uskallat sanoa asioille kyllä.”
Innostuneisuuden ja spontaanien vapaahetkien lisäksi suhteessa parasta on kuitenkin jokin, jonka Piritta uskoo kantavan eläkepäiviin asti.
”Suhteessamme hienointa on kumppanuusystävyys. Haaveilen parhaasta ystävästä, jonka kanssa viihdyn vielä harmaahapsisena mummonakin. Lassin kanssa arjessa on paljon uutta keveyttä, mutta lisäksi tasapainoa ja rauhaa.”
Tulevana syksynä suhteeseen tulee lisää seikkailua, sillä nyt Lassi valmentaa Yokohama B-Corsairs -joukkuetta. Välimatka parin välillä kasvaa: aikaero Japaniin on kuusi tuntia.
Piritta on muutoksesta innoissaan.
”Olen aina haaveillut Japanin näkemisestä. Nyt pääsen kokemaan sen vielä syvemmin kuin osasin unelmoidakaan. En malta odottaa!”
mieli on parikymppisen, mutta keho kertoo, että mittarissa on 45 vuotta. Piritta huomasi esivaihdevuosien alkaneen pari vuotta sitten, kun hänellä oli ensimmäistä kertaa elämässään PMS-oireita. Vähän aikaa häneltä kesti hoksata, että voimakkaat mielialan vaihtelut ajoittuivat aina kuukautiskierron loppuun.
Yhden päivän Piritta muistaa erityisen hyvin. Hän ajoi kotiin hevostallilta, tunsi olevansa maailman huonoin ratsastaja ja ajatteli lopettaa koko harrastuksen. Hän istui auton ratissa ja itki vuolaasti.
”Maailma kaatui pieniin asioihin enkä tunnistanut itseäni. Reaktioni olivat aivan övereitä.”
Piritta kertoo vaihdevuosista avoimesti, sillä tieto lisää ymmärrystä.
”Moni oireilee eniten vaihdevuosien sijaan esivaihdevuosina eli 40-45-vuotiaana. Monilla lievemmät oireet alkavat vielä jopa paljon aikaisemmin, 35 vuoden jälkeen”, hän sanoo.
”Varsinaisissa vaihdevuosissa on selkeitä fyysisiä oireita, kuten limakalvojen kuivumista, mutta esivaihdevuosien oirekuvasto on hankalampi. Mieliala vaihtelee eivätkä keho ja mieli tunnu omilta.”
Pirittaa harmittaa se, ettei esivaihdevuosista puhuta tarpeeksi eikä niitä hoideta riittävästi.
”Esivaihdevuosien oireet sekoitetaan usein masennukseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan tai mataliin ferritiiniarvoihin, koska oireiden kirjo on kaikissa samantyyppinen. Esivaihdevuosien oireisiin saatetaan määrätä masennuslääkkeitä.”
Piritta uskoo, että puhetta vaihdevuosista on ollut aiemmin vähän, koska aiheeseen on liittynyt paljon tabuja ja tunnelatausta. Naisten terveyttä ei myöskään ole tutkittu yhtä paljon kuin miesten.
”Naisten oireet leimataan usein terveystrendeiksi, hömpötykseksi tai liioitteluksi, ja sitten ne sivuutetaan.”
”Olen todella terapiamyönteinen ja testannut kaikkea mahdollista ammatillisen oppimisenkin vuoksi.”
Itsestä huolehtiminen kokonaisvaltaisesti on Pirittalle luontaista. Hän on huomannut, että kun keho oireilee hormonaalista muutosta, itsestä pitää huolehtia vielä entistä paremmin.
Arkirutiinien lisäksi Piritta käy paljon erilaisissa hoidoissa, kuten osteopaatilla.
”Toivoisin, ettei kukaan kokisi avun pyytämistä heikkoudeksi. Olen todella terapiamyönteinen ja testannut kaikkea mahdollista ammatillisen oppimisenkin vuoksi.”
Viimeksi Piritta on käynyt EDMR-silmänliiketerapiassa. Siinä pureudutaan menneisyyden kokemuksiin, jotka aiheuttavat kehollisia reaktioita ja jännitystä. Terapia on ollut tehokasta ja toimivaa.
”Olen harjoittanut mindfulnessia ja käynyt psykoterapiani. Supervoimani on se, että pystyn analysoimaan asian kuin asian atomeiksi”, hän sanoo.
”Se on johtanut siihen, että pystyn sivuuttamaan kehon viestit. Olen ollut taitava katoamaan kivulta mieleni sopukoihin, mikä on auttanut työelämässä. Olen opetellut vuosia yhteyden palauttamista kehooni.”
Piritta tietää kokemuksesta, että esivaihdevuosioireita voi helpottaa arkirutiineilla, kuten liikunta- ja ruokailutottumuksilla. On pitänyt todeta, että vuosikymmeniä toimineet jutut eivät enää pelitä.
Piritta on esimerkiksi alkanut tehdä lihaskuntoharjoittelua. Hän treenaa kuntosalilla personal trainerin kanssa kaksi kertaa viikossa.
”Aloin tuntea kehossa, että lihasmassa väheni. Niin ei saa tässä iässä tapahtua, jos haluaa olla toimintakykyinen vanhuudessa.”
Piritta muistuttaa, että vaihdevuosina naisen kehon lihasmassa vähenee ja rasva alkaa varastoitua viskeraali- eli sisäelinrasvaksi. Piritta on luontaisesti hoikka, joten pelko lihasmassan rapisemisesta tuntuu todelliselta.
”Enää en jää salilla mukavuusalueelle ja heilu vain kahden kilon painojen kanssa. Nostelen jo ihan kunnon painoja”, hän kehaisee ja naurahtaa.
Piritta on muuttanut myös ruokavaliotaan.
”Olen aina ollut pieniruokainen, mutta nyt huolehdin, että en juo pelkästään aamukahvia ja syö vasta lounasta. Syön riittävästi proteiinia ja kuitua.”
Pienten ja suurempienkin muutosten ansiosta Pirittan olo on parempi kuin pitkään aikaan – tai ehkä koskaan.
”Elän elämäni parasta aikaa sitten vauvavuosien.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2024.
