Pientä huimausta ja vähän hassu olo. Näin Pia Penttala kuvaili aamuisia tuntemuksiaan isälleen syksyllä 2019 ollessaan vanhempiensa mökillä.

Isä lykkäsi tyttärelleen varmuuden vuoksi verenpainemittarinsa. Hetken päästä se piippasi tuloksensa: Pian yläpaine oli 238. Normaalin raja on 130.

– Vanhempani olivat kutsumassa mökille saman tien Medi-Heliä. Ihmettelin, mitä he hössöttävät. Minuahan vain vähän huimasi, Pia, 50, kertoo. Hänet tunnetaan lastensuojelualan ammattilaisena televisio-ohjelmasta Supernanny Suomi.

Pia soitti paikalliseen sairaalaan ja kertoi mittaustuloksestaan. Vastaanotolle oli lähdettävä saman tien. Henkilökunta ei ollut uskoa silmiään, kun hän käveli paikalle hyvävoimaisena huulipunat kohdillaan ja hameenhelmat heiluen.

Korkean lukeman syyksi paljastui verenpainetauti. Diagnoosi oli Pialle yllätys, vaikka sairautta on ollut suvussa. Siitä tietoisena hän on liikkunut paljon ja yrittänyt syödä terveellisesti. Hän ei tupakoi eikä käytä alkoholia.

Sairaus ei antanut itsestään kuin vaivoin havaittavia merkkejä, mikä säikäytti Pian.

– Pelkäsin, että korkea verenpaine aiheuttaa vakavan sairauskohtauksen, kuten ison verisuonen puhkeamisen. Tajusin, että en voi jatkaa entiseen malliin. Hyvästä kunnostani huolimatta minulla on ollut ylipainoa koko aikuis­iän.

Onneksi verikokeet näyttivät priimaa. Verenpainelääkitys aloitettiin heti, mutta laihduttava oli, jotta sairaus saataisiin kuriin.

Pia oli kokeillut elämänsä aikana kaikkia mahdollisia dieettejä kaalikeittokuurista Painonvartijoihin. Mikään ei ollut auttanut. Oli keksittävä uusi keino.

On pakkasaamu helmikuussa 2020. Pia ja hänen miehensä pakkautuvat autoonsa ja lähtevät kotoaan Nummelasta kohti helsinkiläistä yksityissairaalaa. Pia on päättänyt mennä lihavuusleikkaukseen, ja sitä varten on tehtävä esitutkimuksia.

Matkalla hän tajuaa, ettei ehkä haluakaan puolisoaan käynnille mukaan.

– Vaikka olemme olleet 30 vuotta yhdessä, prosessin aloittaminen tuntui hyvin henkilökohtaiselta. Jälkeenpäin ymmärsin, että koin häpeää siitä, että olin laiminlyönyt itseäni. Ajattelin, että koska ylipainoni on itse aiheutettua, minun on korjattava se yksin.

Perillä Pia yrittää hätistellä miestään kaupungille. Tämä katsoo puolisoaan tyynesti ja sanoo: "Tämä on meidän yhteinen juttumme".

Onneksi mieheni tunnisti häpeäni paremmin kuin minä itse.

Vaa’alle meno aviomiehen ja hoitajan nähden tuntuu Piasta vaikealta, vaikka hän tietää, ettei lukema muuta kummankaan suhtautumista häneen. Seuraavat päivät hän viettää metsässä ja kävelee. Itkee ja prosessoi tilannettaan.

– Se oli jonkinlaista puhdistautumista.

Ylipainoa oli kertynyt kolmen raskauden jälkeen, vaikka Pia harrasti ratsastusta, laskettelua ja golfia. Hän kärsi hormonitasapainon heittelystä ja hitaasta aineenvaihdunnasta, johon elintavoilla oli osuutensa: Pia söi liian harvoin.

– Enkä ole ollut mikään pizzan päälle sylkijä.

Keskustelu vanhimman pojan Kallen kanssa sai Pian harkitsemaan laihdutusleikkausta. Kalle työskentelee ­personal trainerina ja tuntee ravitsemustiedon salat sekä äitinsä.

– Poikani sanoi minulle suoraan, että äiti, sinä et pysty elintapamuutokseen ilman apua.

Liikuntaa Pia harrasti jo niin paljon, ettei sitä voinut lisätä ilman, että se häiritsisi työntekoa. Laihdutusyritykset oli nähty.

Pia löysi netistä yksityisen sairaalan, joka sai hänet luottavaiselle mielelle. Julkinenkin puoli olisi käynyt, mutta työkalenteri ei taipunut pitkään prosessiin. Pia pyörittää kahta lasten perhekotia, tekee psykoterapeutin töitä ja kuvaa televisiosarjaansa.

– Eniten odotin, että voin jättää pois verenpainelääkkeet ja pääsen sairauskohtauksen pelostani.

Ennen lopullista päätöstä Pia tarvitsi kuitenkin lisää miettimisaikaa. Alkuvuodesta 2020 hän lähti miehensä kanssa perinteiselle talvilomamatkalle ­Thaimaahan.

Sitä ennen Pia oli saanut uuden verenpainelääkityksen ja pienen annoksen tyroksiinia kilpirauhasen tukemiseen sekä heikon aineenvaihdunnan avuksi. Lääkitys tehosi nopeasti.

Aiempina vuosina Pia oli tarvinnut pitkän lennon jälkeen pari päivää palautumiseen turvotuksen takia. Tällä kertaa hän olisi voinut marssia lentoasemalta suoraan golf­kentälle.

Lihavuusleikkaus alkoi houkuttaa Piaa yhä enemmän. Sitten tuli päivä, jolloin hän soitti hotellihuoneestaan sairaalaan ja varasi ajan.

Leikkausaika sovitaan viiden viikon päähän ensitapaamisesta. Leikkausta vauhdittavat Pian hyvä peruskunto ja normaalit veriarvot.

Kynnys puhua lihavuusleikkauksesta muille on korkea. Pia kertoo tilanteestaan vain vanhemmilleen, läheisille ystävilleen ja joillekin työkavereilleen.

Työkavereiden tuki ja hyvät kysymykset auttavat Piaa jäsentämään muutosta. Kyllä, hän voi tulevaisuudessakin mennä ravintolaan syömään. Pitää vain syödä paljon vähemmän kuin ennen, sillä vatsalaukku on jatkossa appelsiinin kokoinen. Ja kyllä, tuloksen ja elintapamuutoksen voi myös sössiä.

– Muutos on elinikäinen prosessi. Mutta jossakin vaiheessa muutos tulee normaaliksi. Tämä ei ole luopumista vaan uudenlaista elämää.

Pia valmistautuu leikkaukseen fyysisesti syömällä kolmen viikon ajan vain kevyitä ateriankorvikkeita. Mielen ammattilaisena Pia tietää, että iso muutos voi heilauttaa ajatuksia ja elämää moniin eri suuntiin. Niistä asioista hän puhuu miehensä ja sairaalan ammattilaisten kanssa.

– En silti nähnyt silloin kokonaisuutta. Näin vain verisuoneni, ikäni ja haluni olla hyvässä kunnossa vielä 90-vuotiaana. Ulkonäön muuttuminen oli minulle ­toissijaista.

Sitten päähän pälkähtää ajatus: mitä jos laihdun ja minusta tulee itsekäs bitch?

Ajatus säikäyttää Pian, ja hän puhuu peloistaan läheisilleen. Ystävä toteaa Pian olleen nuorena hoikka ja aina heikoimpien puolella. Mihin se piirre hänestä katoaisi tulevaisuudessakaan?

Pia kuitenkin pyytää miestään antamaan palautetta, jos hän alkaisi muuttua. Hän on nähnyt tilanteita, joissa puolison laihtuminen on tuonut mukanaan muita isoja muutoksia, kuten avioeron.

Aina muutokset eivät ole pahasta.

– Joku voi alitajuisesti ajatella, ettei ylipainon vuoksi ansaitse hyvää parisuhdetta. Kun tilanne muuttuu, omat toiveet saavat lisää tilaa.

Pian elämän kivijalat ovat läheinen parisuhde ja perhe.

Operaatio tehdään tähystämällä. Tunnin kestävässä lihavuusleikkauksessa pienennetään mahalaukun kokoa. Pia töpsöttelee omin voimin vessaan tunnin päästä leikkauksen päättymisestä. Se ei kuulemma ole ihan tavanomaista.

Sairauslomaa Pia saa kolme viikkoa. Särkylääkkeitä hän syö vain muutaman päivän, sillä hänen kivunsietokykynsä on hyvä. Kävelemisen hän aloittaa heti, aluksi etukumarassa. Toipuminen on nopeaa.

Kahden desilitran juomiseen menee aluksi 15–20 minuuttia. Mehuja seuraavat soseet. Kuukauden päästä Pia syö jo kiinteää ruokaa. Ensimmäinen haarukallinen uunilohta ja perunamuusia maistuu taivaalliselta.

Pian on huolehdittava loppuelämän ajan, etteivät aterioiden välit veny kolmea tuntia pidemmiksi. Lihavuusleikkauksen jälkeen on syötävä pieniä aterioita usein. Aluksi se tuntuu vaikealta.

– Otin suorittajavaihteen käyttöön ja päätin, että opettelen uuden elämäntavan vaikka väkisin.

Jos hän syö liian nopeasti, seurauksena on vatsakivut.

– Olen tyytyväinen kipuun, koska se opettaa minua. En ole vielä vahvoilla.

Pian paino putoaa leikkauksen jälkeen parissa kuukaudessa reilut kymmenen kiloa. Toukokuussa hän ostaa maastopyörän, jolla hän ajaa kotipaikkansa Nummelan harjuja ristiin rastiin.

– Silloin ymmärsin, että jaksan käyttää omaa kroppaani entistä paremmin. Ei minulle tuo iloa kahta kokoa pienemmät Guccin farkut vaan kehon liikkuvuus.

Välillä vauhdikas nainen unohtaa, että hänet on leikattu. Lääkäri toppuuttelee Piaa ja muistuttaa, että kehon toipuminen leikkauksesta kestää ainakin vuoden.

– Opettelen vaalimaan itseäni.

Vuosi on kulunut leikkauksesta, ja Pia on laihtunut 27 kiloa. Ennen toimenpidettä hänen kokonsa oli 46–48, nykyisin se on 38. Mutta edelleen hän pyytää kaupassa sovitettavaksi koon 44 vaatteita.

– Alan vasta pikkuhiljaa ymmärtää, miten paljon olen pienentynyt. Minua huolestuttaa, tulenko laihtuessani itselleni vieraaksi. Minulla on aina ollut pehmeä syli.

Uusi ulkomuoto on tuonut lämminhenkistä palautetta. Hoikistumisen hehkutus on Piasta kiusallista. Kommentti ’et ole muuttunut, vaikka olet muuttunut’, tuntui hyvältä.

Pia uskoo, että ilman leikkausta muutos ei olisi ollut mahdollinen.

Pia aloittaa pian lihaskuntotreenit poikansa Kallen ohjauksessa. Tavoitepaino on kahdeksan kilon päässä. Hyvistä elintavoista täytyy pitää kiinni loppu­elämän.

Parhaan kannustimen Pia sai jälkitarkastuksessa, kun hänen verenpainelääkityksensä vähennettiin minimiin.

– Siinä meinasi itku päästä. Että vitsi, tämä tapahtui oikeasti.