Rakastatko keittiöpsykologiaa ja persoonallisuustestejä? Tutkija kertoo, milloin analysointi menee liian pitkälle
Pseudopsykologian yleistyminen johtaa siihen, että jokainen voi olla itsen ja vähän naapurinkin keittiöpsykologi. Anne Haikola kertoo, miksi se on haitallista.
Yksi kertoo Tinder-profiilissa olevansa INFP ja etsivänsä siihen sopivaa kumppania. Toinen ilmoittaa työpaikalla olevansa erityisherkkä ja kaipaavansa silkkihansikkain kohtelua. Kolmas väittää kumppaninsa olevan narsisti tai kiintymyssuhdetyyliltään välttelevä ja päättää sen olevan parisuhdeongelmien syy.
Moni on oman elämänsä – ja hiukan muidenkin – psykologi tai terapeutti. Tietoa saadaan kirjoista, mediasta, sosiaalisesta mediasta ja ystäviltä. Self help on trendikästä.
Sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Anne Haikolan mukaan hyvä puoli on, se että tiedosta voi saada arkeensa työkaluja, joilla onnistuu selviytymään paremmin vastoinkäymisistä tai hankalista tilanteista. Näin kävi Haikolallekin viimeksi häämatkalla, joka ei raskauden vuoksi onnistunut suunnitellusti.
”Psykologisen ymmärryksen avulla osasin olla suhteellisen rauhassa omien tunteiden ja ajatusteni kanssa enkä tuominnut niitä. En myöskään olettanut, että elämä olisi aina kivaa. Tiesin, että vaikeudet pitää elää läpi ja ottaa vastaan mitä tulee.”
Anne Haikola
Työ: sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija
Asuu: Kontiolahdella
Perhe: aviomies ja koira
Haikolan mukaan tällainen psykologisen tiedon arkipäiväistyminen voi olla kuitenkin myös ongelmallista. Ilmiöllä on nimikin: psykologisoituminen.
Ensimmäinen ongelma ilmiöissä on, että tiedonjanoiset ihmiset eksyvät sameille lähteille.
Psykologian suosio saa aikaan myös pseudopsykologian yleistymisen. Pseudotiede on tieteelliseltä vaikuttavaa tietoa, joka ei täytä tieteen tunnusmerkkejä: siinä ei esimerkiksi ole viittauksia tieteelliseen vertaisarvioituun tutkimukseen ja yksittäisten tutkimustulosten pohjalta tehdään liian laveita tulkintoja.
Haikola haluaa psykologian tutkijana olla vastavoima pseudotieteelle. Anteeksiantoa käsittelevän väitöskirjatutkimuksensa ohella Haikola tekee Instagramiin ja blogiinsa postauksia, joissa hän pureutuu erilaisiin psykologiaan liittyviin ilmiöihin tutkijan kriittisellä katseella.
Haikolaa ärsyttää erityisesti pseudotieteelle yleinen ihmisten jaotteleminen ryhmiin, kuten esimerkiksi suositun Thomas Eriksonin kirjoissa.
”Sellainen on humpuukia. Ihmiset ovat aivan liian erilaisia, jotta heidät voisi sijoittaa niin selkeisiin ryhmiin. Mutta ihmiset haluavat yleistämistä ja helppoja vastauksia. Sen vuoksi viisi ihmistyyppiä ja persoonallisuustyyppiä uppoavat.”
Haikolan Myers–Briggs-persoonallisuustestiä käsittelevän Instagram-postauksen otsikko oli: Moni on ulkoistanut persoonallisuusanalyysinsä naapurin Pentille – ehkä myös sinä. Tekstissä Haikola avaa esimerkiksi Tinder-bioissa vilahtelevien kirjainlyhenteiden epätieteellisiä taustoja.
”Myers–Briggs perustuu psykiatri Carl Jungin ajatteluun, mutta sen kehittäjillä ei ole tutkijan koulutusta.”
”Kaikki reaktiot eivät kumpua jostain lapsuuden tapahtumasta ja äitisuhteesta, vaan selitys voi olla ihan vain alhainen verensokeri tai kuukautiset.”
Mikä ihmisiä tyypittelyssä kiehtoo? Vastaus: aivot rakastavat tehdä yksinkertaisia luokitteluja, koska se on tehokasta ja nopeaa.
”Me haluamme jakaa ihmiset esimerkiksi suomalaisiin ja ulkomaalaisiin ja ajatella, että he ovat tietynlaisia. Se ei ole kuitenkaan koko totuus ihmisistä, vaan esimerkiksi ympäristö vaikuttaa siihen, millaisia olemme”, Haikola sanoo.
Jokainen voi huomata ympäristön vaikutuksen omaan persoonaan esimerkiksi matkustaessa. Ujona itseään pitävästä suomalaisesta voikin kuoriutua avoin jutustelija, kun hän viettää tarpeeksi aikaa vaikka Isossa-Britanniassa.
Kaiken käyttäytymisen taustalla ei siis aina ole syväpsykologista syytä. Ulkoisen ympäristön lisäksi meihin vaikuttaa aina myös sisäinen.
”Kaikki reaktiot eivät kumpua jostain lapsuuden tapahtumasta ja äitisuhteesta, vaan selitys voi olla ihan vain alhainen verensokeri tai kuukautiset.”
Haikolakin on joutunut opettelemaan, ettei analysoi itseään liikaa.
”Jos analysointi vie arjesta enemmän kuin tuo siihen, pohdinta on hyvä katkaista.”
Haikola on oppinut, että hyviä keinoja ajatusten tuulettamiseen ovat luontoon lähteminen tai pianon soittaminen. Tehokas keino pään sisäisen vatvomisen katkaisuun on myös puhua muille.
”Ihmissuhteet ovat tärkeämpiä hyvinvoinnillemme kuin itseen keskittyminen.”
Psykologisoitumiselle läheinen ilmiö on psykiatrisaatio eli mielenterveyden diagnoosien tuleminen osaksi arkea.
Ennen terveinä pidetyt ihmiset hankkivat itselleen mielenterveyden diagnooseja ja jakelevat niitä mielellään myös muille jopa yksittäisten tilanteiden ja somen perusteella.
”Neuropsykiatriset diagnoosit koetaan nyt selitysvoimaisiksi, koska aivoperustaiset selitykset muutenkin jylläävät”, Haikola pohtii.
On trendikästä vedota aivojen rakenteeseen sen sijaan, että toteaisi ihmisten vain olevan erilaisia persoonan vuoksi.
”Jotkut ovat erityisherkkiä ja se on fakta, mutta käsitteen arkipäiväistyminen vesittää sitä. On hyvä muistaa, että olemme kaikki jollain tapaa herkkiä.”
Uusi työntekijä kertoo olevansa erityisherkkä ja vaatii, että hänen oikeuksistaan ja rajoistaan huolehditaan. Vaatimuksiin vastaaminen edellyttää kuitenkin muilta joustoa ja hankaloittaa heidän työtään. Yhden oikeudet menevät toisten edelle.
Haikola kertoo tämän esimerkkinä siitä, kuinka psykologisen ja psykiatrisen tiedon arkipäiväistyminen vahvistaa itseen ja omiin oikeuksiin keskittymisestä yhteisen hyvän sijaan.
”Jotkut ovat erityisherkkiä ja se on fakta, mutta käsitteen arkipäiväistyminen vesittää sitä. On hyvä muistaa, että olemme kaikki jollain tapaa herkkiä.”
Pseudotieteen arkipäiväistymisen vaikutuksesta moni alkaa yhä vahvemmin uskoa, että oma näkökulma muiden käytökseen on oikea. Se voi näkyä haitallisesti ihmissuhteissamme ja vaikeuttaa mielenterveyden ammattilaisten työtä.
Haikola kertoo esimerkin pariskunnasta, joka saapuu pariterapeutin vastaanotoille Tiktokista poimittujen vinkkien kanssa. Vinkkien avulla toinen selittää kumppanin käytöstä tai on jopa pyrkinyt muuttamaan häntä.
”Toista ei voi muuttaa. Ihmisten pitäisi myös saada kertoa itse itsestään, eikä pitäisi olettaa mitään toisen puolesta.”
Narsisimi ja adhd voivat taas muuttua puolustukseksi käytökselle, jossa ei huomioida muita. Esimerkiksi tapaamisen unohtamista ei pitäisi selittää adhd-diagnoosilla.
Tällaisen kehityksen taustalla Haikola pitää sitä, että psykologisen näkökulman korostuminen muiden tieteenalojen yli vahvistaa yksilökeskeisyyttä, koska psykologia selittää yksilöiden käytöstä.
Siksi Haikola toivoisi, että ihmiset yrittäisivät ymmärtää itseään myös vaikkapa teologian tai sosiologian näkökulmasta. Ennen kaikkea olisi hyvä kiinnostua itsen lisäksi muista ihmisistä.
Jos ihmiset ovat huolissaan vain omista rajoistaan ja näkevät muissa jatkuvasti persoonallisuushäiriöitä, joiden uhriksi he voivat joutua, on vaikea muodostaa syviä yhteyksiä ja yhteisöjä. Se on haitallista, sillä syvät yhteydet muihin ovat mielenterveydelle tärkeitä.
”Elämässä kaikkien täytyy tehdä kompromisseja, sillä olemme täällä toisiamme varten ja muiden huomioiminen on tärkeää.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11–12/2024.
