Vera Grönroosin ja Titta Ratisen lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitukset vanhempien somepäivitysten perusteella. Vera ajattelee ilmoituksen syyksi erilaisen vanhemmuuden, Titta bikini fitnessin ja yksinhuoltajuuden.
Lastensuojeluilmoituksista on tullut uhkailun väline sosiaalisessa mediassa. Asiantuntija kertoo tässä jutussa, mitä ajattelee somen perusteella tehdyistä lastensuojeluilmoituksista.
Kirje oli pitkä. ”Äiti ei ymmärrä omaa parastaan, keskittyy liialliseen treenaamiseen ja liian vähäiseen syömiseen.” Se oli jo toinen kerta, kun Titta Ratisesta, 29, tehtiin lastensuojeluilmoitus sosiaalisen median julkaisun perusteella.
Titta oli tuolloin syyskuussa 2023 juuri osallistunut bikini fitnessin SM-kisoihin ja ollut kisadieetillä juhannuksesta asti. Kaikesta tästä hän oli tehnyt sisältöä 17 000 seuraajan Instagram-tililleen ja reilun 5000 seuraajan Tiktok-tililleen. Se oli saanut seuraajan huolestumaan.
Ensimmäinen lastensuojeluilmoitus oli tehty reilu vuotta aiemmin. Silloin syynä olivat bikinikuvat.
”Olimme sinä kesänä alle vuoden ikäisen esikoiseni kanssa paljon rannalla ja laitoin Instagramiin kuvia, joissa näkyi myös tyttöni. Ilmoituksessa oltiin huolissaan siitä, millaisessa ympäristössä lapsi kasvaa, kun äidillä on niin seksuaalisia kuvia”, Titta muistelee.
Ensimmäisen ilmoituksen tultua Titta oli lähinnä yllättynyt siitä, että joku häiriintyi bikinikuvasta niin paljon.
”Kun sitten sain toisen ilmoituksen, tuli syyllinen olo. Aloin epäillä, olinko tehnyt väärin käyttämällä aikaani kisadieettiin.”
Kuka?
Titta Ratinen on 29-vuotias kahden lapsen yksinhuoltaja Helsingistä.
Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja ja harrastaa vapaa-ajallaan bikini fitnessiä ja kilpailee lajissa.
Hänellä on @tittaratinen-Instagram-tilillään yli 17 000 seuraajaa.
Titta ei ole ainoa, josta on tehty sosiaalisen median perusteella lastensuojeluilmoitus. Esimerkiksi somevaikuttaja Miisa Nuorgam on kertonut Someäidit-ohjelmassa, että hänen lapsestaan tehtiin lastensuojeluilmoitus Instagram-julkaisun perusteella. Julkaisussa Miisa kertoi lähteneensä viikonlopuksi hotelliin yöksi. Ilmoituksen tehnyt henkilö oli käsittänyt, että lapsi oli jätetty siksi aikaa yksin kotiin, vaikkei näin ollut.
Myös Titasta tehdyssä lastensuojeluilmoituksessa ihmeteltiin, missä lapsi oli ollut silloin, kun Titta oli ollut SM-kisoissa.
Kilpailun jälkeen Titta oli ollut juhlimassa miesystävänsä kanssa ravintolassa. Hän kuvasi Instagramiin videon, jossa näkyi illallinen ja viinilasi.
Äiti keskittyy alkoholin käyttöön miesystävän kanssa, lastensuojeluilmoituksessa luki.
Myös Vera Grönroos, 31, on huomannut, että perhe-elämään liittyvillä somepäivityksillä voi olla yllättäviä seurauksia.
Perhe oli alkuvuodesta 2024 lomailemassa Lapissa, kun Veran puoliso sai hämmentävän puhelun: heidän silloin 2- ja 5-vuotiaista lapsistaan oli tehty lastensuojeluilmoitus.
Kuka?
Vera Grönroos on 31-vuotias kahden lapsen äiti Lahdesta.
Hän on kouluttautunut doulaksi ja puhuu sosiaalisessa mediassa hyvinvoinnista ja lempeästä elämäntavasta.
Hänellä on @verannalla-Instagram-tilillään lähes 9 000 seuraajaa.
Ilmoitus koski Instagram-julkaisua, jonka Vera oli tehnyt päivää tai kahta aiemmin. Videolla perhe käy nuorimmaisen kanssa savusaunan jälkeen avannossa.
Ensimmäinen tunne soiton tultua oli hämmennys.
”Asumme järvenrannalla, ja meillä on sekä savusauna että perinteinen puusauna. Viikoittainen saunominen on koko perheen juttu.”
Oletko varma, että resursseja kuuluu käyttää tähän?, Veran puoliso ihmetteli lastensuojeluviranomaiselle, joka ymmärsi turhautumisen mutta kertoi vain tekevänsä työtään. Jokainen ilmoitus on käytävä virallisesti läpi.
”Oli hienoa huomata, että ilmoitusten suhteen toimitaan näinkin nopeasti. Samaan aikaan turhautti ja mietitytti, vievätkö tällaiset ilmoitukset aikaa aiheellisilta ilmoituksilta”, Vera ajatteli tuolloin.
Lue myös: Sosiaalityöntekijä muutti Mian elämän suunnan
”Lastensuojelussa ei ole kyse siitä, että tullaan ja viedään lapsi pois. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on viimeinen keino.”Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Tiina Lehto-Lundén
Toisten elämää on entistä helpompi seurata, kiitos sosiaalisen median. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Tiina Lehto-Lundén tunnistaa hyvin sen, että monen elämästä on tullut somen takia julkisempaa ja se mahdollistaa monenlaisten tulkintojen tekemisen muiden elämästä.
Lastensuojeluilmoituksesta eli lasusta on tullut sosiaalisessa mediassa myös uhkailun väline. Se on Lehto-Lundénin mielestä surullista.
”Se kertoo siitä kielteisestä leimasta, joka lastensuojeluun liitetään. Lastensuojelun tarkoitus on tarjota tukea ja apua, jos tilanne niin vaatii. Ei suinkaan olla pelon väline.”
Juuri näistä syistä Lehto-Lundén ymmärtää, että lastensuojeluilmoituksen saaminen voi olla vanhemmista pelottavaa.
”Lastensuojelussa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että tullaan ja viedään lapsi pois. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on viimeinen keino. Ilmoituksen selvittämiseksi voi riittää puhelinsoitto, jonka aikana asia tulee käsiteltyä.”
Onko perättömien tai kiusallaan tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntynyt?
”On vaikea saada dataa, kuinka paljon perättömiä lastensuojeluilmoituksia tehdään sosiaalisen median perusteella tahallaan tai kiusallaan”, Lehto-Lundén sanoo.
Hän kuitenkin arvelee, että kyse on marginaalisesta ilmiöstä, kun tutkitaan kaikkia vuosittain tehtyjä lastensuojeluilmoituksia. Ne eivät siis varsinaisesti ruuhkauta tai kuormita lastensuojelua.
Lastensuojeluilmoitusten tilastot paljastavat kaksi asiaa: lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt selvästi kymmenessä vuodessa ja ilmoituksia tehdään useammasta lapsesta kuin ennen. Eniten on lisääntynyt nuorista tehdyt ilmoitukset.
Esimerkiksi vuonna 2023 ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Myös ilmoitusten määrä kasvoi 15 prosentilla.
Syitä lastensuojeluilmoitusten lisääntyneeseen määrään on monia, mutta eniten vaikuttavat yhteiskunnalliset ongelmat.
”Esimerkiksi päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Se näkyy teini-ikäisistä tehdyissä ilmoituksissakin.”
Kun ensimmäinen puhelu lastensuojelusta oli tullut, Vera alkoi pohtia, oliko ilmoituksessa jotakin perää. Oliko hän huono äiti?
Lastensuojelun viranomaisten kanssa sovittiin soittoaika, jolloin molemmat vanhemmat olisivat keskustelussa läsnä.
”Meille soitti aivan ihana, sympaattinen työpari. He antoivat meille tilaa kertoa huolistamme ja ajatuksistamme. Lastensuojeluviranomainen alkoi muistella omaa lapsuuttaan ja onnitteli siitä, että meillä saunominen ja uiminen on perheen yhteinen juttu.”
Puhelu päättyi hyvissä tunnelmissa. Verasta tuntui, että hän oli tullut tunteidensa kanssa kuulluksi. Myöhemmin hän alkoi pohtia, millä mielellä ilmoitus oli tehty. Ehkä taustalla olikin aito huoli eikä sittenkään kiusanteko. Ehkä ilmoituksen tekijä oli toiminut tunteen viemänä.
”Mietin, miksi joku ajattelee, että kylmän veden kosketus vanhemman sylissä on lapselle vaarallista.”
”Mutta somessa tunteita herää laidasta laitaan. Ehkä ilmoituksen taustalla on ollut ajatus siitä, että joku harjoittaa vanhemmuutta eri tavalla kuin itse.”
Vartin puhelu oli lyhyt, mutta Vera jäi pohtimaan, olisiko sitäkään tarvittu, jos ilmoituksen tekijä olisi hetkeksi pysähtynyt julkaisun herättämän tunteen äärelle ja pohtinut, oliko taustalla aito huoli vai tunnereaktio.
Aika ajoin Vera saa myös somessa viestejä, joissa kysellään, eivätkö he pelkää punkkeja, kun lapset saavat kirmata paljain jaloin heinikossa. Sekin kertoo Veran mielestä siitä, miten erilaisissa kuplissa ja todellisuuksissa ihmiset elävät – eikä se ole välttämättä huono asia. Toisenlaiset tavat elää voivat avartaa omaa ajatusmaailmaa, jos vain on sille avoin.
Toisaalta sosiaalisessa mediassa korostuu vastakkainasettelu.
”Vanhemmuus on täynnä epävarmuutta. Siihen liittyy nykyään hirveä määrä tuskaa siitä, onko hyvä vanhempi, ja some vain lisää sitä.”
Hän ei ole pahoillaan tai katkera siitä, että heistä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Sen myötä hänellä kasvoi luottamus omaan tapaansa olla vanhempi.
”Lastensuojeluviranomaisilta saimme vahvistusta sille, että meillä menee hyvin. Ylipäätään meidän pitäisi enemmän viestiä toisillemme, että hyvin sä vedät.”
Ennen kuin tekee varsinaisen lastensuojeluilmoituksen voi olla yhteydessä lastensuojeluun nimettömänä ja kysyä neuvoa.
Tiina Lehto-Lundén korostaa, että on tärkeää, että ilmoituksia tehdään, niitä voi tehdä nimettömänä ja vaikka jo pienestäkin huolesta.
”On parempi puuttua kuin olla puuttumatta. Lastensuojeluviranomaisten näkökulmasta harvoin on täysin turhia ilmoituksia”, Lehto-Lundén pohtii.
Hän ymmärtää, että ilmoittajan anonyymiys voi hankaloittaa tilannetta silloin, jos esimerkiksi lastensuojeluilmoituksia käytetään maalittamisen välineenä ja asiasta tehdään rikosilmoitus. Silloin tekijän löytäminen on vaikeaa.
”Tämä on kuitenkin marginaalinen ilmiö. Oikeus anonymiteettiin on hyvä säilyttää, sillä kaikista pelottavin skenaario on se, että ilmoituksia jäisi tekemättä ja aito lasten hätä huomaamatta.”
Kun Titan lapsesta tehtiin ensimmäinen lastensuojeluilmoitus, viranomaiset tulivat kotikäynnille ja totesivat, että lapsella oli kaikki hyvin.
Toisella kertaa Titasta tehtiin lukuisia ilmoituksia. Hän arvelee, että niiden tekijänä oli joku hänen lähipiiristään. Vaikka ilmoitukset oli tehty anonyymisti, ne sisälsivät asioita, jotka eivät olleet laajasti tiedossa.
”Niissä muun muassa väitettiin, etten ollut tarpeeksi kypsä äidiksi.”
Tiina Lehto-Lundén kertoo, että somepäivityksistä tehtyjä lastensuojeluilmoituksia yleisempää on, että lasten vanhemmat tekevät toisistaan lastensuojeluilmoituksia.
”Kriisiytyneet erotilanteet, joissa tehdään toisesta lastensuojeluilmoituksia, ovat tietyllä tapaa yksi kiusanteon muoto. Aina ilmoitukset eivät ole perättömiä. Niitäkin tarkastellaan tapauskohtaisesti.”
Titan perheelle aloitettiin toisen ilmoituksen jälkeen puolen vuoden arviointijakso, jonka aikana tutkittiin, tarvitseeko perhe lastensuojelun apua.
Titta on miettinyt, vaikuttiko päätökseen se, että hän on yksinhuoltaja ilman minkäänlaista tukiverkkoa.
”Itselläni oli olo, että kaikki on hyvin. Myös päiväkoti antoi lastensuojeluun pelkästään myönteistä palautetta siitä, että tyttäreni on reipas ja taitava.”
Kuuden kuukauden aikana perhetyöntekijä kävi Titan kotona kerran viikossa tai joka toinen viikko, ja seurasi arkea pari kolme tuntia.
Titalle kokemuksesta jäi myönteinen olo.
”Yllätyin, koska lastensuojelusta on kuullut kaikenlaista. Mutta kaikki oli hyvin asiallista, minua ymmärrettiin ja pystyin olemaan heidän läsnäollessaan rennosti oma itseni.”
Lastensuojelu tarjosi tukitoimia, joita Titta on ottanut vastaan. Lapselle nimettiin oma sosiaalityöntekijä, johon Titta voi olla tarpeen tullen yhteydessä. Lisäksi Titta on saanut lasten kanssa apua tukiperheeltä. Hän myös palkkaa tarvittaessa lastenhoitajan.
Toisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen Titta päätti, että hän poistuu sosiaalisesta mediasta puoleksi vuodeksi. Päätöstä vahvisti positiivinen raskaustesti. Nyt voisi olla hyvä hetki olla ihan hiljaa, hän ajatteli.
”Tavallaan se teki hyvää. Sain olla rauhassa.”
Hän myös päätti olla menemättä Ruotsissa pidettäviin bikini fitness -kisoihin lastensuojeluilmoituksen takia.
Jälkikäteen se on kaduttanut. Se olisi ollut kokemus, joka ei välttämättä toistu.
”Mielestäni kummatkin somesisältöni perusteella tehdyt lastensuojeluilmoitukset olivat täysin turhia. Kukaan ei voi somen perusteella nähdä, miten toinen elää elämää ja arkea lapsen kanssa.”
”Kisavalmisteluni eivät ole vaikuttaneet lapseen. Silloin kun olin dieetillä, lapsi söi normaalia kotiruokaa ja hänellä oli karkkipäivät. Lapsen synttäreillä söin itsekin kakkua.”
Sometauon jälkeen Titta on vähentänyt päivitysten tekemistä sosiaaliseen mediaan. Kaikesta huolimatta hän kokee, että sosiaalisessa mediassa on myös hyvää. Siellä on samanhenkisiä ihmisiä ja treenaamiseen liittyvää sisältöä. Jatkossa hän aikoo näyttää siellä vähemmän lapsiaan ja keskittyä enemmän treenisisältöön.
”Fitness-harrastusta en jätä. Sain juuri toisen lapsen, mutta odotan jo, että pääsen kunnolla treenaamaan valmentajan kanssa.”
Titta arvelee, että yksinhuoltajuus on vaikuttanut ilmoitusten tekoon.
”Uskoisin, että mies, joka hoitaa lapsen yksin saa ennemminkin hehkutusta ja ihailua. Kun taas vastaavasti yksinhuoltajaäiti on lähinnä säälittävä. Tiktokissa olen saanut kommentteja, että olen huijannut itseni raskaaksi. Tiktokissa on värikkäämpää, ja siksi olen myös rajoittanut sen käyttöä.”
Myös Vera Grönroos tunnistaa vanhemmuuden herättävän sosiaalisessa mediassa tunteita, varsinkin jos sitä toteuttaa valtavirrasta poikkeavasti.
”Olen synnyttänyt kuopuksen kotona kätilöiden avustamana. Tiedän useita, jotka ovat saaneet kotisynnytyksestä lastensuojeluilmoituksen. Minulle ei käynyt niin.”
Verakaan ei aio jättää sosiaalista mediaa, mutta kokemus sai hänet ymmärtämään, miten sinisilmäisesti hän on siihen suhtautunut.
”Ilmoituksen saatuamme tein tiettyjä rajauksia ja olen tarkempi sen suhteen, mistä kerron julkisesti. Pitkän aikaa lasten kasvot pysyivät poissa ja lasten kasvaessa tämä on varmasti normi.”
Vera pitää Instagram-tilinsä ympärille rakentunutta yhteisöä tärkeänä.
”Vanhemmuus on nykyään yksinäisempää kuin koskaan. Ennen vanhemmuus tapahtui laumoissa. Jos edes murto-osa entisajan vanhemmuuden jakamisen kokemuksesta tapahtuu nyt somessa, on se siinä tapauksessa hyvä asia.”
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Oletko sinä törmännyt kiusalla tehtyihin tai perättömiin lastensuojeluilmoituksiin? Voit kommentoida alle tai kertoa ajatuksista nimettömästi tällä lomakkeella.
Juttua muokattu 12.12.: tarkennettu, että oma sosiaalityöntekijä nimettiin lapselle, ei äidille.
