Natalia Kallio inspiroituu kumppanistaan Almasta: ”Kun näkee toisen menestyvän, saa itsekin varmuutta siitä, mitä haluaa tehdä”
Ihmisoikeusaktivisti Natalia Kallion lapsuus köyhässä perheessä vaihtui työhön maailmalla. Luokkahyppy on tuonut vapauden mutta herättänyt myös vaikeita tunteita.
Ihmisoikeusaktivisti Natalia Kallio, 27, kertoo minäkuvastaan, itsetunnostaan ja suhteestaan ulkonäköönsä Ihana juuri näin -juttusarjassa. Sarjassa haastatellaan ihmisiä, jotka tekevät somesta aidompaa.
”Kasvoin köyhässä perheessä äitini, mummoni ja tätieni ympäröimänä. Kun olin yläasteella, mummo muistutti minua siitä, että äitini teki ikäisenäni kolmea työtä.
Näin epäoikeudenmukaisuutta ja pohdin, miten saisin äänen kuuluviin. Oivalsin, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat: elämässä eteenpäin vievät onnekkuus ja etuoikeudet.
Minulla on aina ollut vahva oikeudentaju. Se on osa luonnettani mutta myös lähipiirini vahvojen naisten ansiota.
”Työ on vaikuttanut paljon minäkuvaani. Fokus ei pyöri omassa navassa vaan yhteiskunnallisissa muutoksissa.”
Pääsin heti lukion jälkeen kouluttajaksi sosiaalidemokraattien varhaisnuorisojärjestön Nuorten Kotkien kansainväliseen IFM-SEI-kattojärjestöön.
Se oli tärkeä hetki, sillä olen jo nuoresta asti halunnut ajaa itselleni merkityksellisiä arvoja. Samalla toteutui haaveeni siitä, että voisin tehdä töitä ulkomailla.
Työskentelen muun muassa Euroopan nuorisofoorumin hallituksessa. Keskeisiä teemoja ovat yhdenvertaisuus, luokkaerojen vähentäminen ja vähemmistöjen oikeudet.
Työ on vaikuttanut paljon minäkuvaani. Fokus ei pyöri omassa navassa vaan yhteiskunnallisissa muutoksissa.
”Olisin naiivi, jos väittäisin, etten ole hyötynyt pretty privilegestä, kauneuden tuomasta etuoikeudesta.”
Tiedostan, että sovin stereotyyppisiin kauneusihanteisiin. Olen valkoinen, vammaton ja ”oikean” kokoinen. En ole silti koskaan omaksunut nätin tytön roolia, eikä ulkonäkö ole keskeinen asia elämässäni.
Olen pienestä asti ihaillut Peppi Pitkätossua, Lady Gagaa ja Tarja Halosta, joiden persoonan keskiössä ovat tekemiset ja sanomiset. Olen itsekin oman tien kulkija.
Ulkonäköni on aina herättänyt huomiota. Nuoruudessani Järvenpäässä pukeuduin värikkäisiin kirppisvaatteisiin ja itse tekemiini koruihin.
Nykyisessä työssäni joudun välillä miettimään pukeutumistani. Olisinkin naiivi, jos väittäisin, etten ole hyötynyt pretty privilegestä, kauneuden tuomasta etuoikeudesta. Kaikki kauniit ihmiset hyötyvät kauneudestaan.
Ulkonäöllä on siis merkitystä, mutta itsetuntoni on perustunut rohkeuteen ja haluun muuttaa maailmaa.
”Huono-osaisen identiteetti määrittää minua yhä vahvasti.”
Olen tehnyt luokkahypyn, ja unelmani urasta on toteutunut. Palkka on tuonut taloudellista vapautta, mutta luokkahyppy on mahdollistanut ennen kaikkea sen, että voin tehdä itselleni mieleisiä, vastuullisia valintoja. Ostan yhä esimerkiksi vaatteeni pääosin käytettynä.
Huono-osaisen identiteetti määrittää minua yhä vahvasti. Tunnen joskus epävarmuutta ja häpeää esimerkiksi matkustelemisesta tai hankinnoista, joita luokkahyppy on minulle mahdollistanut. Silloin muistutan itseäni siitä, että olen taitava ja aivan yhtä oikeutettu olemaan tässä ammatissa kuin muutkin.
Suuri osa lähipiirini ihmisistä on itsekin nähnyt huono-osaisuutta. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kumppanini Alman kanssa olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta. Ihailemme ja inspiroimme toisiamme, saamme asioita aikaan. Kun näkee toisen menestyvän, saa itsekin varmuutta siitä, mitä haluaa tehdä.”
Natalia Kallio
on 27-vuotias ihmisoikeuskouluttaja ja -aktivisti sekä kirjailija. Hän asuu Helsingissä kumppaninsa laulaja Alman kanssa.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 14/2023.
