Sydänalaa polttelee. Mahan suolahappo nousee ruokatorveen ja tuntuu ikävältä. Tämä korvennus on närästystä. Se on täysin normaalia ja tuttua useimmille meistä.

Kun närästystä on useammin kuin kahdesti viikossa yli puoli vuotta, puhutaan refluksitaudista. Siinä ruokatorven alasulkija ei toimi kunnolla. Oireet voivat olla hankalat.

– Refluksitaudissa voi olla röyhtäilyä, ilmavaivoja, turvottelua ja ummetusta, sanoo sisätautilääkäri Tiina Kojo Mehiläisestä

Polte tai happaman nesteen nousu suuhun on helppo tunnistaa närästykseksi. Aina oireet eivät ole näin selkeät. Ne voi sekoittaa muihin sairauksiin. Nieleminen voi tehdä kipeää tai kurkussa on palan tunne. Ääni voi käheytyä tai tulla yskää.

Refluksista kärsii länsi maissa joka viides. Yleensä se tulee aikuisena, mutta lapsikin voi sairastua.

Aikuisiän refluksi on eri kuin vauvojen refluksi, joka oirehtii pulautteluna. Vauvoilla ruokatorven ala sulkija ei ole kehittynyt. Vaiva korjaantuu iän myöntä eikä altista myöhemmälle refluksille. Aikuisilla tautia selittävät elintavat ja perimä.

– Tavallisimmat syyt ovat tupakointi ja rasvainen ruoka. Molemmat heikentävät sulkijalihaksen toimintaa.

Ylipaino lisää selvästi refluksia, koska vatsaontelon rasva painaa sulkijalihasta ylöspäin. Tautia voi olla laihoillakin. Stressi voimistaa oireita, koska se lisää hapon eritystä mahalaukussa. Ikäviä tuntemuksia myös aistii silloin herkemmin.

Refluksi voi pahentaa astmaoireita.

– Suolahapon nousu voi aiheuttaa astmakohtauksen. Jos happoa nousee usein, kohtauksia voi olla enemmän.

Kun oireita on vain välillä, itsehoitolääkkeet riittävät hoidoksi. Niitä voi ottaa kaksi viikkoa, lääkärin valvonnassa pidempäänkin.

Ensin on varmistettava, että oireet johtuvat refluksista.

– Diagnoosi perustuu potilaan kertomaan. Se varmistetaan tupla-annoksella haponsalpaajalääkettä. Jos olo helpottuu, kyse on refluksitaudista.

Satunnaista vaivaa hoidetaan antasideilla. Ne neutraloivat happoja. Hoitona käytetään myös sukralfaatteja, jotka tekevät limakalvolle suojaavan kalvon.

Vaikeaan refluksiin määrätään reseptilääkkeet. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireet saadaan yleensä kuriin sopivalla annoksella ja riittävän pitkällä kuurilla.

Pitkävaikutteiset lääkkeet hoitavat limakalvoa ja estävät hapon eritystä. Lääkettä voi myös ottaa ennaltaehkäisevästi, jos on aikeissa nauttia rasvaista ruokaa ja alkoholia.

Kotikonsteistakin voi olla apua.

– Maito tai piimä neutraloi mahahappoja. Myös hedelmäsuola, kuten Samarin, voi rauhoittaa oloa.

Vaikeassa taudissa leikkaushoitokin on mahdollinen. Siinä mahan porttia kiristetään, jolloin happo ei pääse ruokatorveen. Leikkaus on turvallinen mutta voi aiheuttaa nielemishäiriöitä tai ilmavaivoja. Nämä helpottavat usein ajan kanssa.

Tautiin voi liittyä palleatyrä, joka voidaan todeta mahalaukun tähystyksessä. Sitä harkitaan, jos oireet ovat vaikeat eikä lääkkeistä tai elintapamuutoksista ole apua. Esimerkiksi nieleminen sattuu.

Refluksitaudista voi seurata vaikea ruokatorvitulehdus tai Barretin ruokatorvi, jossa limakalvo vaurioituu. Tila lisää ruokatorvisyövän riskiä, ja sitä seurataan tähystyksillä.

Lähteet: Lääkärikirja (Duodecim, 2018) ja terve.fi

”Rintaani poltti niin, että luulin, että minulla on sydänvika. Kyse olikin närästyskohtauksesta. Se rauhoittui lääkehoidolla, mutta vaiva tuli jäädäkseen.

Kohtaus iski yleensä yöllä. En saanut nukutuksi, vaikka korotin päänalusta. Itsehoitolääkkeistä ei ollut apua, vaan tarvitsin vahvempia lääkkeitä. Diagnoosiksi kirjattiin refluksitauti.

Oireilu alkoi ja paheni stressitilanteissa. Joitakin vuosia sitten elin raskasta aikaa. Puolisoni sairastui vakavasti. Närästyksestä tuli jokapäiväistä. Kurkussa tuntui jatkuva palan tunne. Sain lähetteen mahalaukun tähystykseen. Mitään hälyttävää ei löytynyt. Oireet katosivat muutama viikko tähystyksestä, kun mieheni alkoi toipua.

Pahin tilanne oli toissa talvena. Olin reissussa ja söin tulista, hapokasta ruokaa sekä join tavallista enemmän alkoholia. Loman loppupuolella rintaani alkoi korventaa. Kipu paheni koko ajan. Lopulta en pystynyt syömään mitään, koska nieleminen sattui niin. Juominenkin oli tuskallista.

Kun palasin Suomeen, menin lääkäriin. Ruokatorveni oli tulehtunut. Sain tymäkän lääkekuurin. Jos tilanne ei parantuisi, minun pitäisi mennä uudestaan tähystykseen. Onneksi hoito tepsi.

Nykyisin käytän haponsalpaajia matkoilla ennaltaehkäisevästi. Otan pillerin joka aamu koko reissun ajan.

Olen varovainen sitrushedelmien, hapokkaiden ruokien ja alkoholin kanssa. Huolehdin, että vatsani toimii hyvin. Stressin määrään en voi työssäni vaikuttaa, mutta otan lääkettä heti, kun oireet ilmaantuvat. Näillä keinoilla pärjään kyllä.” Elina, 47

”Elina kuulostaa aika tyypilliseltä refluksipotilaalta. Rintaa voi joskus polttaa niin pahasti, että luulee, että polte on sydänperäistä.

Raskaassa elämäntilanteessa oireet voivat pahentua ja olla päivittäisiä. Ne katoavat usein, kun stressi laukeaa. Oireet lisääntyvät yleensä lomilla, kun syödään epäterveellisemmin ja käytetään enemmän alkoholia.

Mahaa ärsyttävät etenkin suklaa, sipuli, tomaatti, sitrushedelmät, rasva ja vahvat mausteet sekä happamat mehut, hiilihapolliset juomat ja alkoholi.

Elinan kannattaa jatkossakin käyttää haponsalpaajia ennaltaehkäisevästi ja vältellä ruokia, jotka aiheuttavat refluksia.

Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota ateriarytmiin. Kannattaa syödä usein ja pieniä annoksia. Ruokailun tulisi olla kiireetöntä. Pari kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa ei pitäisi enää syödä. Isot ateriat, ylensyönti ja hotkiminen lisäävät oireita.

Jos on ylipainoa, laihduttamisesta on apua. Kun vatsa oirehtii, kannattaa välttää kiristäviä vaatteita ja kumartelua. Liikuntaharrastukset eivät saisi aiheuttaa painetta vatsaonteloon. Näin voi käydä kuntosalilla mutta myös joogassa tai juoksulenkillä.

Sängynpään kohotusta voisi harkita uudestaan. Tyynyt eivät toimi. Sängyn jalkojen alle pitäisi panna 10–15 senttiä korkea puupala tai sijauspatjan alle kiilatyyny.

Elintapamuutokset helpottavat oireita, mutta itse tauti ei parane. Elinalle saattaa ilmaantua ajoittain rajujakin oireita. Silloin kannattaa mennä lääkäriin.

Tällaisia oireita ovat nielemiskipu tai -vaikeudet, tunne ruoan takertumisesta kurkkuun, oksentaminen nielemisen jälkeen tai selittämätön laihtuminen.”