Pettämisen taustalla saattaa olla monia syitä, mutta yhdistävä tekijäkin löytyy.

”Pettäminen liittyy lähes aina tarpeeseemme tulla nähdyksi”, sanoo Väestö­liiton Terapiapalveluiden terapeutti ja ero­seminaarien vetäjä Viivi Niinikangas.

Jos pari ei kohtaa sängyssä, on siinäkin kyse siitä, että oma seksuaalisuus ei tule nähdyksi niin kuin toivoisi. Jotkut pettävät jännityksen vuoksi. Kun suhteesta suurin kiihko on kadonnut, osa etsii sitä muualta. Uskottomuuteen voi johtaa vahva seksuaalivietti tai tarve rakastua useaan ihmiseen kerrallaan.

”Silloin kannattaa pohtia, onko monogaaminen suhde itselle se oikea suhteen muoto.”

Toistuvasti pettävän taustalla on usein epävarmuutta. Hän hakee yhä uudelleen huomiota ja osoitusta siitä, että on viehättävä muiden silmissä. Kyse voi olla addiktiosta, jos seksin haku on pakonomaista ja häiritsee elämää.

Kyse voi olla myös identiteettikriisistä. Silloin ihminen on Niinikankaan mukaan altis ihastumaan.

”Yhtäkkiä joku ymmärtää itseä paremmin kuin muut ja pystyt olemaan ensimmäistä kertaa elämässäsi täysin rehellinen. Tällaiset tapaukset selittävät sen, miksi jotkut pystyvät vaihtamaan suhdetta lennossa.”

Tosiasiassa identiteettikriisiä läpikäyvä näkee toisessa peilikuvan itsestään ja tulee nähdyksi myös niiltä osin, mitä ei ole pystynyt aiemmin paljastamaan. Se voi tuntua suurelta rakkaudelta ja sitä ollakin. Silti omaa kriisiä uusi suhde ei ratkaise, vaan käsittely siirtyy vain suhteesta seuraavaan.

Toisinaan uskottomuus voi kertoa rohkeuden puutteesta tai kyvyttömyydestä ottaa ikäviä asioita puheeksi. Sen sijaan, että sanoisi haluavansa erota, pettävä ajaakin suhteen tilaan, jossa toinen lopulta ehdottaa eroa.

Oli syy mikä hyvänsä, uskottomuus kertoo aina suhteesta ja ihmisestä itsestään. Sen viestiä kannattaa tutkia.

Pettämisestä seuraa monenlaisia tunteita, joista viha on yksi, Viivi Niinikangas sanoo. Vihaa voivat tuntea molemmat osapuolet.

Petetyksi tuleminen osuu kipeisiin kohtiin, koska se muistuttaa aiemmista hylätyksi tulemisen ja riittämättömyyden tunteista ja häpeästä.

”Pettämisestä seuraa ajatus, että minussa on jotain vikaa, hän on löytänyt paremman ja hylkää minut. Petetty tuntee arvottomuutta, koska toinen on toiminut välittämättä hänen tunteistaan.”

Uskottomuus tuo parin makuuhuoneeseen kolmannen osapuolen. Petetty ei voi olla pohtimatta, millainen tämä uusi kumppani on ollut sängyssä.

”Halu kostaa voi kummuta häpeästä. Olenko niin arvoton, ettei toista haittaa tuottaa minulle pahaa oloa?”

Petetyn viha on helppo ymmärtää, mutta myös pettäjä voi olla aidosti vihainen siitä, että toinen on ikään kuin ajanut hänet uskottomuuteen.

”Olisi hyvä, jos molemmat voisivat käsitellä vihan tunteensa tahoillaan, itsekseen tai terapiassa. Jos niitä ei käsittele, tunteet tihkuvat kaikkeen keskusteluun eikä siinä päästä eteenpäin.”

Kun pahin tunnekuohu on takana, on syytä selvittää, onko liitolla tulevaisuutta.

”Toista ei voi pakottaa jatkamaan. Molemmilla täytyy olla aito halu osallistua rakennustyöhön.”

Joskus petetyn ajatukset jäävät kiertämään katkerana yhden kysymyksen ympärillä: miksi hän teki minulle näin? Kysymys on tuskanhuuto, joka kannattaa ottaa myös ihan kirjaimellisesti.

On tärkeää oikeasti etsiä vastauksia pettämisen syihin, Niinikangas sanoo. Harva pari pystyy siihen yksin. Avuksi kannattaa ottaa terapeutti, joka kykenee ohjaamaan petetyn ulos jankkauskehältä.

”Sen sijaan että jauhat, miten paska tyyppi toinen oli, opit tunnistamaan tunteitasi ja käyt ne läpi, jotta voit nähdä, mikä oikeastaan johti pettämiseen.”

Huomio on tärkeä pitää liitossa, eikä vatvoa sitä, kuka teki sivusuhteessa ja mitä.

”Avaimeksi tarvitaan vastaus, minkä tarvitsevuus­alueen pettäminen täytti. Miksei se täyttynyt liitossa?”

Jos kyseessä on identiteettikriisi, on syytä pohtia, mitä kumpikin haluaa elämältä. Tätä kannattaa pysähtyä pohtimaan aika ajoin kaikissa suhteissa, koska ihmiset ja elämäntilanteet muuttuvat.

Vaikka sivusuhteen tarkkaa sisältöä ei ole hedelmällistä märehtiä, kannattaa sitä miettiä sen verran, että molemmat tietävät, millaista tilannetta lähdetään korjaamaan.

”Onhan sillä väliä, onko pettäminen tapahtunut hetken mieli­johteesta vai jatkunut vuosia, onko se ollut ihastusta tai jopa rakkautta.”

Niinikangas sanoo, että sekin voi helpottaa oloa, kun muistaa, ettet ole ainoa, jota on petetty. Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että uskottomuus parantaa suhdetta.

”Tiedän tapauksia, joissa kevyt hairahdus on tuonut suhteessa näkyväksi ja keskusteluun asioita, joissa oli korjattavaa. Näin suhde on syventynyt ja siihen on tullut uudenlaista avoimuutta.”

Korjaustyö vaatii molemmilta rehellisyyttä.

”Jos liiton alussa on siloteltu omia kulmia, jotta toinen pitäisi enemmän, nyt on aika riisua kaikki naamiot.”

Jälleenrakennustyö vaatii rehellisyyden lisäksi valtavasti pitkäjännitteisyyttä, armollisuutta itseä kohtaan, anteeksiantamista ja kykyä päästää irti.

”Pettäminen ei voi olla asia, joka kaivetaan vuosien jälkeen esiin ja jota käytetään toista vastaan.”

Jos toinen tai kumpikaan ei ole valmis tekemään töitä suhteen eteen, on parempi erota.

Uskottomuus osuu aina itsetuntoon, joka vaatii asian paljastuttua erityistä huomiota. Myös pettäjä voi kärsiä huonosta itsetunnosta. Juuri tämä syy on saattanut ajaa hänet uskottomuuteen. Taustalla on voinut olla toive: kunpa joku katsoisi minua ihailevasti.

”Itsetuntoa parannetaan tutustumalla itseen paremmin”, Niinikangas muistuttaa.

Hahmottele siis, kuka olet ja mitä haluat. Mistä unelmoit? Ja toisaalta, mitä et halua ja mihin et suostu!

”On tärkeää opetella puhumaan itselle kauniisti ja lopettaa itsensä kritisoiminen. Katso itseäsi kauempaa, vähän eri näkökulmasta.”

Luottamuksen pettäminen aiheuttaa monenlaista kärsimystä, pettymystä ja surua, jopa fyysisistä kipua.

Niinikankaalla on petetylle yksi erityisen tärkeä viesti: Se, että puoliso pettää, ei tarkoita, että sinusta puuttuisi jotain, vaan että liitosta tai uskottomuuteen päätyneeltä on puuttunut jotain.

”Se on ihan eri asia kuin se, että puoliso olisi jotenkin huono tai virheellinen”, Niinikangas painottaa.

Paras keino ehkäistä uskottomuutta on keskustella puolison kanssa jo valmiiksi niistä asioita, joita yleensä käsitellään vasta aviokriisin keskellä pariterapiassa, Niinikangas neuvoo.

”Olisi tärkeää, että kumpikin kertoo rehellisesti, mitä toivoo suhteelta, mitä ei voi hyväksyä ja mikä loukkaa.”

Omien rajojen vetäminen ei ole helppoa, jos niitä ei ole tottunut määrittelemään. Jotta rajoista voi puhua toisen kanssa, täytyy ne ensin selvittää itselle.

Juuri näiden pohdintojen varaan rakentuu toimiva suhde. Siinä molemmat tuntevat rajansa, osaavat puhua tunteistaan ja kuunnella, mitä toinen sanoo.

”Puhukaa haavoista ja kompuroinneista. Mitä avoimempia kaikki ovat, sitä helpompi jokaisen on olla oma vajavainen itsensä. Täydellistä suhdetta ei ole olemassa.”

Lainaukset ovat Kauneus ja Terveys -lehden lukijoiden kokemuksia uskottomuudesta.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2022.