Jäävätkö vastoinkäymiset pyörimään mieleen? Kyse voi olla alhaisesta itsetunnosta – näin opit voimistamaan sitä
Ajatteletko, että itsetunto on joko hyvä tai huono? Psykologi Thea Strandholm kertoo, miksi kahtiajako on turha – ja miksei itsetuntoa tarvitse välttämättä kehittää.
”Itsetunnosta puhutaan usein sävyyn, että itsetunto on joko hyvä tai huono. Todellisuudessa itsetunto ei ole näin yksinkertainen asia. Itsetunto voi olla hyvä joissakin asioissa ja vähäinen toisissa.
Voi myös olla, että joku ajattelee osaavansa paljon kaikenlaista mutta tuntee itsensä ihmisenä arvottomaksi.
”Itsetuntemus tarkoittaa realistista mutta hyväksyvää kuvaa itsestä.”
Itsetunto rakentuu ylipäätään monista osista.
Ensimmäinen itsetunnon osa on itsetuntemus, mikä tarkoittaa realistista mutta hyväksyvää kuvaa itsestä. Se vaikuttaa muihin itsetunnon osa-alueisiin: jos pystyy suhtautumaan itseensä armollisesti, uskaltaa todennäköisemmin kokeilla uusia asioita. Silloin myös oppii uutta, ja itsetunto vahvistuu.
Itsetunnon toinen osa on käsitys omasta arvosta. Yksi itsetunnon haaste voikin olla sitkeä ajatus, että muiden rakkaus ja hyväksyntä pitäisi ansaita. Silloin saattaa ajautua esimerkiksi pahantahtoisiin ihmissuhteisiin tai suorittamaan asioita pakonomaisesti.
Kolmas itsetunnon osa on käsitys omasta kyvykkyydestä ja taidoista. Alhainen itsetunto voi näyttäytyä esimerkiksi siten, että pelkää muiden huomaavan, ettei osaa mitään tai on tyhmä. Saattaa tuntua siltä, ettei koskaan onnistu missään asiassa edes kohtuullisesti.
Tavallista on myös se, että vastoinkäymiset jäävät pyörimään mieleen pitkiksi ajoiksi tai että jatkuvasti huolehtii, pärjääkö töissä tai muuten elämässä.
Kyse on ennen kaikkea siitä, mitä ajattelee pystyvänsä. Itsetunto voi siis vaihdella asiasta toiseen: joku voi tuntea suurta epävarmuutta vaikka esiintyjänä muttei lainkaan ystävänä. Tai joku voi ajatella, että osaa työnsä mutta tuntee epävarmuutta vanhempana.
Moni meistä on omalle lähipiirilleen esimerkki itsetunnon vaikutuksista. Jos soimaa itseään jatkuvasti ääneen tai ei ikinä tartu mihinkään haasteisiin, välittää muille käsitystä maailmasta vaarallisena ja vaativana paikkana.
Itsetunto ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan siihen vaikuttavat hyvin paljon muut ihmiset. Vaikkapa hyvä palaute töissä tai kotona saa olon tuntumaan hyväksytyltä, mikä vahvistaa itsetuntoa.
”Kun opettelee asettamaan rajoja, suhteet paranevat ja itsetuntokin usein vahvistuu.”
Itsetuntoa ei ole mikään pakko kehittää. Miettiä kuitenkin voi, jättääkö jotakin itselleen tärkeää tai merkityksellistä tekemättä esimerkiksi sen takia, että pelkää kuitenkin epäonnistuvansa. Silloin on hyvä miettiä, mikä oman itsetunnon osa-alueista voisi kaivata voimistamista.
Jos on saanut tukea omanarvontunnon ja rajojen kehittymiseen lapsena, itsetuntokin on usein vahvempi. Mutta nykyisessäkin elämäntilanteessa voi miettiä, miten ympärillä olevat ihmiset itseä kohtelevat. Kun opettelee asettamaan rajoja, suhteet paranevat ja itsetuntokin usein vahvistuu.”
Näin voimistat itsetuntoa
Puhu itsellesi kannustavammin. Julma sisäinen puhe latistaa itsetuntoa.
Kokeile uutta ja kehitä siten itsetuntemustasi. Tutkaile, kuka oletkaan.
Vaali hyviä ihmissuhteita. Opettele ajattelemaan, että olet niiden arvoinen.
Etsi nautintoa ja tee parhaasi mukaan asioita, jotka eivät tunnu suorittamiselta.
Hae apua ammattilaiselta toistuvaan arvottomuuden kokemukseen.
Kirjoita lista siitä, millainen ajattelet olevasi. Kysy ystävältä mielipidettä.
Tehtävä
1. Mieti palautteita
Alhaiseen itsetuntoon voi liittyä sekä ajatus itsestä arvottomana ihmisenä että käsitys omasta osaamattomuudesta.
Kumpi seuraavista kuvaa sinua:
a) Olen joskus saanut loistavaa palautetta onnistumisestani – ja ajattellut, että viesti menestyksestä tuli väärälle henkilölle tai menestys oli tuurista kiinni.
b) Hyvää palautetta saadessani ajattelen aina, että olen sen varmuudella ansainnut.
Jos valitsit a-vaihtoehdon, voi olla hyvä miettiä mahdollisimman konkreettisia todisteita oman osaamisen puolesta, eli hetkiä, jolloin hyvä palaute oli kiistatta paikallaan.
2. Listaa, missä olet hyvä
Listaa elämäsi rooleja, joissa koet itsesi taitavaksi, osaavaksi ja vahvaksi (esimerkki: ”työssäni”, ”vanhemmuudessa”, ”sunnuntailenkkeilijänä”, ”salihirmuna”, ”lukupiiriläisenä”, ”illallisten suunnittelijana”):
Pohdi, mikä näitä yhdistää.
3. Pohdi, mitä kaipaat
Itsetuntoa ei ole mikään pakko kehittää – eikä olemassa ole yhtä ”hyvän itsetunnon” mallia. Jos kuitenkin jatkuvasti jätät asioita tekemättä epäonnistumisen pelon vuoksi, voi olla hyvä miettiä, mitä menetät. Entä mitä voisit saada elämääsi uutta kokeilemalla ja peloista huolimatta?
Täydennä lauseet:
Kaipaisin elämääni lisää
Sitä varten pitäisi uskaltaa
Kysy itseltäsi
1. Jääkö jotakin puuttumaan?
Alhaisen itsetunnon takia elämässä ei välttämättä ole niin paljon tärkeitä ihmissuhteita tai merkityksellistä tekemistä kuin toivoisi. Tyhjyyden tunne voi siis olla yksi merkki siitä, että tekemisiään on rajannut liikaa epäonnistumisen pelossa. Parempi olisi ainakin yrittää.
2. Oletko itsellesi kohtuuton?
Ankaran sisäisen puheen merkki on esimerkiksi se, että jää harmittelemaan mokiaan pitkiksi ajoiksi. Se voi olla merkki arvottomuuden kokemuksesta ja entisestään latistaa itsetuntoa. Pohdi, miten voisit käytännössä opetella suhtautumaan itseesi rennommin.
3. Mitä on meneillään?
Epävarmuus ei ole sama asia kuin alhainen itsetunto. Joskus elämässä on käynnissä iso muutos tai monta pientä muutosta samaan aikaan, ja se kuormittaa. Toisaalta uuden omaksuminen saa usein itsetunnon vahvistumaan.
Staattinen kuva on jäykkä käsitys itsestä: olen huono tanssimaan tai puhumaan tunteista. Haasta staattisia kuviasi!
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 04/2024.
