Flunssa iskee stressaantuneeseen helpommin – syy löytyy stressin mekanismeista
Stressin tehtävä on auttaa elimistöä selviämään haastavasta tilanteesta. Pitkään jatkuessaan se saa sydämen kuormittumaan, flunssat iskemään ja vatsan sekaisin.
Stressaa, ja on on vaikea löytää aikaa palautumiselle? Hengähdyshetkien löytäminen on tärkeää, sillä näin stressi vaikuttaa elimistöön.
Verenpaine kohoaa
Stressin vähentäminen parantaa sydämen terveyttä. Stressi nimittäin aktivoi sympaattisen hermoston ja erittyy stressihormoneita: adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia.
Sen seurauksena sydämen syke kiihtyy, verisuonet supistuvat ja verenpaine nousee. Näin lihakset ja aivot saavat enemmän happea ja toimivat tehokkaammin.
Ongelmia seuraa, jos verenpaine jää koholle kuukausiksi tai vuosiksi. Se kuormittaa sydäntä ja verisuonia ja lisää siksi valtimokovettumataudin ja aivoinfarktin riskiä.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että haitat syntyvät pitkän ajan kuluessa, eikä stressaava viikko tuhoa kenenkään verenkiertoelimistöä.
Verensokeri ja paino nousevat
Verensokeri nousee stressissä, jotta elimistöllä olisi saatavilla nopeaa energiaa uhan taltuttamiseen. Jos verensokeri jää pitkäksi aikaa koholle, tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa. Syy on se, että verensokerin noustessa elimistö pyrkii laskemaan sen normaalille tasolle.
Silloin haima erittää insuliinia. Kun insuliini on koholla, elimistö pyrkii ottamaan verensokerin energian talteen rasvakudokseen. Näin rasvakudos alkaa lisääntyä ja paino nousta.
Pinna kiristyy ja muisti heikkenee
Pitkään koholla oleva kortisoli vaikuttaa aivojen rakenteisiin ja välittäjäaineisiin, jotka säätelevät muistia ja tunteita.
Jos stressi jatkuu pitkään, keskittymiskyky ja muisti voivat alkaa heikentyä. Muistihäiriöt saattavat olla rajujakin. Stressaantunut voi unohtaa, miten hanasta saadaan kuumaa vettä tai mistä valot sytytetään.
Pahimmillaan pitkittynyt stressi voi johtaa ahdistukseen ja vakavaan masennukseen. Kortisolin lisäksi tähän vaikuttavat stressin aiheuttamat univaikeudet. Stressi voi laukaista myös migreenin ja aiheuttaa muitakin särkyjä.
Stressissä sympaattinen hermosto aktivoituu ja kortisolin tuotanto lisääntyy. Seuraus on ummetus tai ripuli.
Flunssat iskevät
Pitkään jatkuessaan stressi laskee vastustuskykyä, sillä kortisoli heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.
Siksi esimerkiksi flunssat iskevät helpommin. Luultavasti syy on se, että akuutissa stressitilanteessa flunssilta suojautuminen ei ole oleellista, vaan elimistö ohjaa voimansa sen hetken haasteeseen.
Stressivatsa vaivaa
Stressissä sympaattinen hermosto aktivoituu ja kortisolin tuotanto lisääntyy. Reaktio voi saada suoliston toiminnan hidastumaan tai nopeutumaan. Seuraus on ummetus tai ripuli.
Aivot ja suolisto ovat yhteydessä vagushermon kautta, joka kulkee niiden välillä. Stressi tuntuu suolistossa myös siksi. Stressi voikin aiheuttaa vatsakipuja ja turvotusta. Närästyskin voi vaivata, koska stressi lisää mahahappojen eritystä.
Asiantuntijana vastaava lääkäri Heikki Peura Porvoon Mehiläisestä.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2025.
