Kauneus ja Terveys

Turvottaako? Kurniiko vatsasi usein? Katso seitsemän konstia, joilla rauhoitat herkän vatsan

Turvottaako? Kurniiko vatsasi usein? Katso seitsemän konstia, joilla rauhoitat herkän vatsan
Ripuli ja ummetus ovat yleensä viattomia vaivoja. Herkkisvatsaa voi tyynnyttää ruokavaliolla ja rutiineilla.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 17.8.2022

Kurnii, turvottaa ja pierettää. Herkkä vatsa voi olla elämää rajoittava vaiva. Mutta mikä on vielä normaalia mahan mölyämistä? Gastroenterologian erikoislääkäri Miika Vuorinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että terve vatsa kestää erilaisia ruokia eikä kipuile häiritsevästi, ja ulostetta tulee säännöllisesti. Vuorinen lisää, että herkkä­vatsaisuus on pitkälti kokemuspohjaista. Osalle löysä uloste kolmesti päivässä on ok, kun taas toisille se on jo ongelma.

Hyvälaatuiset eli toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oire­yhtymä IBS vaivaa jopa kymmentä prosenttia suomalaisista. Sen oireita ovat muun muassa vatsakivut, ripuli ja ummetus. Ärtyvään suoleen ei ole parantavaa hoitoa, mutta se ei onneksi ole etenevä sairaus eikä yleensä aiheuta ravintoaineiden imeytymisongelmia.

Ikääntyminen hidastaa suolen toimintaa ja lisää usein ummetusta. Sitä voi aiheuttaa myös liikunnan vähentyminen. Myös monen lääkkeen haittavaikutuksena voi olla ripuli tai ummetus.

Osa jännittää vatsallaan eli maha alkaa möyriä tai menee sekaisin ennen jännittävää koitosta. Tiedetään myös, että herkkävatsaisuutta kehittyy herkemmin heille, joilla on pitkittynyttä stressiä, ahdistusta tai masennusta.

Toiminnalliset vatsavaivat voivat tutkitusti myös aiheuttaa ahdistusta ja rajoittaa elämää. Lenkille ei uskalla lähteä, jos kesken kaiken tulee vessahätä tai konstikkaan vatsan vuoksi sosiaa­liset tilanteet voivat jännittää. Oireisiin voi onneksi usein vaikuttaa elintavoilla.

1. Lenkitä suolta

Kävely tai muu liikunta helpottaa ärtyvän suolen oireita, sillä liike nopeuttaa kaasun ja ulosteen kulkua paksusuolessa. Suoliston saa surraamaan, kun liikkuu 20–60 minuuttia kerrallaan kolmesta viiteen kertaan viikossa.

2. Lepytä vatsa ruualla

Jos vatsasi on herkkis, vaihda vehnä ja ruis kauraan ja kahvi kofeiinittomaan teehen. Kokeile myös laktoosittomia tuotteita, vaikkei sinulla olisi todettu laktoosi-intoleranssia.

Ärtyvää suoltaan kivulla ja turvotuksella oirehtivista kaksi kolmesta saa apua low fodmap -ruokavaliosta. Ruokavaliosta karsitaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, kuten herneitä, papuja, kaaleja sekä viljoja. Sipuli on yleensä vatsalle kaikista pahin raaka-aine.

Hedelmistä pannassa ovat omena, päärynä, persikka ja mango, sen sijaan sitrushedelmiä voi syödä. Muita suositeltavia ruokia ovat riisi, tomaatti, kurkku, porkkana ja peruna. Kannattaa nauttia myös jogurttia, piimää ja muita hapanmaitotuotteita.

Aina on hyvä kuulostella, mitä vatsa sanoo sinne lähetetyistä ruuista. Moni tietää kokemuksesta, että banaani ummettaa, hiilihapolliset juomat turvottavat ja hernekeitto pierettää. Alkoholi ja tupakka lisäävät yleensä vatsanpuruja. Pieniä kokeiluja voi tehdä omin päin, mutta isot muutokset tulee toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjeistuksella.

3. Rutiinit kuntoon

Rauhoita vatsa riittävällä unella, säännöllisellä ateriarytmillä ja muilla hyvillä rutiineilla. Stressi ja väsymys aiheuttavat monia vatsavaivoja: turvottelua, ilmavaivoja, ripulia ja kipuja.

4. Tunnista tauti

Keliakiassa gluteeni tulehduttaa ohutsuolen limakalvon ja aiheuttaa vatsavaivoja. Kolmanneksella suomalaisista on siihen alttius. Tauti voi puhjeta joka iässä, ja se todetaan verikokeella tai ohutsuolen koepalalla. Hoitona on gluteeniton ruokavalio.

5. Vaihdevuodet tuovat helpotuksen

Kiitos menopaussi! Toiminnallisten vatsavaivojen riski vähenee vaihdevuosien jälkeen. Se johtunee estrogeenin hiipumisesta. Hormonimuutokset ovat myös menkkaturvotuksen ja -ripulin syy.

6. Viisikymppinen, huomaa muutos

Jos olet alle viisikymppinen ja kärsinyt jo pitkään turvotuksesta, ilmavaivoista, vaihtelevasti ummetuksesta ja ripulista tai vatsa­kivuista, jotka helpottavat pieremällä tai ulostamalla, kärsit todennäköisesti herkästä vatsasta eli toiminnallisista vatsavaivoista.

Jos edellä kuvatut oireet alkavat vasta viisikymppisenä, on yleensä syytä tehdä varmuuden vuoksi paksusuolen tähystys, sillä syöpäriski kasvaa ikääntyessä.

Suolistosyöpä on Suomessa toiseksi yleisin syöpä. Suomessa on aloitettu tänä vuonna suolistosyövän seulonta 60–68-vuotiailla. Ulosteen veritestillä tehtävä seulonta laajenee myöhemmin kaikkiin 56–74-vuotiaisiin.

7. Anna lääkärin selvittää

Verinen uloste, yöllinen ulostamistarve, rasvaripuli, yhtäaikainen laihtuminen ja suolen toiminnan muuttuminen sekä selkään säteilevä kipu ovat oireita, joiden ilmaannuttua on syytä lähteä lääkäriin. Nämä oireet voivat viitata kasvainten lisäksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin eli IBD:ihin. Näihin sairauksiin kuuluvat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus.

Tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä, joilla pyritään rauhoittamaan taudin aktiivivaihe ja estämään taudin pahenemisvaiheita.

Asiantuntija: Gastroenterologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Miika Vuorinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta

Kommentoi +