Mitä tapahtuu hypnoosissa? Kenelle hypnoositerapia sopii ja kenelle ei? Jussi saa hypnoosista apua koviin kipuihin
Pääsevätkö kaikki hypnoosiin? Entä mihin hypnoosi perustuu? Hypnoositilassa mieli on kirkas ja alitajunta läsnä, joten sitä voidaan käyttää terveiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Tuleeko sinulle hypnoosista mieleen Aku Ankan heiluvat taskukellot tai televisiotaikurit, jotka hypnotisoivat ison miehen kotkottamaan kuin kana? Vanhoissa elokuvissa hypnoosiin saatettiin jäädä jumiin tai se koitui peräti kuolemaksi.
”Mikään sellainen ei ole totta tai oikeasti mahdollista. Ennakkoluuloja hypnoosia kohtaan on paljon, mutta onneksi moni tulee myös uteliaana kokeilemaan hypnoterapiaa”, kliininen hypnoterapeutti Johanna Virtanen Mindbalancesta sanoo.
Hypnoosi on syvärentoutumisen tila, johon meillä kaikilla on luonnostaan kyky vaipua.
”Hypnoosissa ollaan muuntuneessa tajunnan tilassa. Silloin mielen fokus on kääntynyt voimakkaasti omaan sisäiseen maailmaan ja vähemmän ulkoiseen maailmaan. Ihminen on silti koko ajan tietoinen ympäröivästä maailmasta.”
Kokemus on aina yksilöllinen ja siinä on eri syvyystasoja.
”Usein hypnoottisia valmiuksia voi testata niin, että jos kykenee haaveilemaan tai rentouttamaan mielensä, pystyy myös vaipumaan hypnoosiin.”
Noin 90 prosenttia ihmisistä voidaan hypnotisoida, mutta ketään ei vastoin tämän omaa tahtoa.
Hypnoosi tuntuu rentouttavalta ja hyvältä. Kokemuksen syvyys vaihtelee: yhdestä voi tuntua, että on vain silmät kiinni, toisesta taas, että leijuu omassa sisäisessä maailmassaan.
Johanna Virtasen mukaan hypnoosi on luonnollinen tila, jossa me käymme muutenkin monta kertaa päivän aikana. Näin tapahtuu vähintään aamulla heti herättyämme ja illalla juuri ennen nukahtamista.
”Myös ne hetket ovat hypnoositiloja, jolloin kuuntelemme herkeämättä hyvää puheenvuoroa tai seuraamme elokuvaa ja uppoudumme siihen täysin”, Johanna Virtanen sanoo.
Hypnoositilassa ihminen on suorassa yhteydessä omaan alitajuntaansa. Silloin hän kykenee myös palauttamaan alitajunnassa olevia tiedostamattomia asioita takaisin tietoiseen mieleensä sekä halutessaan muokkaamaan niitä paremmin palveleviksi.
Hypnoterapiassa terapeutti ohjaa asiakasta pääsemään hypnoosiin, mutta asiakas on kuitenkin se, joka lopulta vie itsensä sinne.
”Kaikki hypnoosi on itsehypnoosia, eikä kukaan voi hypnotisoida toista ihmistä.”
”Suggestion avulla voidaan löytää oppimiselle otollinen tila.”Johanna Virtanen
Hypnoosiin meno voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Asiakas istuu tai makaa, ja terapeutti ohjaa tätä puheellaan. Hän kehottaa tätä suuntaamaan silmät suoraan ylös kohti kuvitteellista valopistettä. Samalla terapeutti laskee numeroita yhdestä viiteen. Silmät alkavat tuntua kovin raskailta, kunnes ne lopulta sulkeutuvat.
Kun rentoutuminen etenee, kuvitellaan, että ollaan laskeutumassa kapeaa portaikkoa alas. Numeroita jälleen laskemalla laskeudutaan koko ajan alemmas, syvempään rentoutumisen tilaan.
”Hypnoositilassa ihminen itse päättää, ottaako hän vastaan terapeutin antamia kehotuksia. Hän on siis koko ajan itse kontrollissa sen suhteen, mitä tekee ja sanoo”, Virtanen kertoo.
Hypnoosista pääsee tulemaan milloin vain halutessaan pois. Riittää, että avaa silmänsä.
”Hypnoosin jälkeen voi olla vähän pöllähtänyt, mutta ihana ja rauhallinen olo”, Johanna kuvailee.
Uskotaan, että ihmisen kaikki kokemukset ja tapahtumat elämässä jäävät muistoiksi alitajuntaamme, vaikka emme muista niitä tietoisesti. Alitajunnassa sijaitsee siis koko meidän historiamme, uskomuksemme, ajatusmallimme, unelmamme ja sääntömme.
Kun ihminen ei voi hyvin, hän pitää usein alitajuisesti kiinni vanhoista ajatusmalleista tai menneisyyden tapahtumiin liittyvistä tunteista, joita ei ole kyennyt kohtaamaan.
”Hypnoositila on otollinen tila käsitellä näitä asioita, sillä siinä mieli on hyvin kirkas. Pystymme paremmin tarkentamaan huomiomme olennaisiin asioihin.”
Hypnoterapialla voidaan hoitaa erilaisia pelkoja, jännittämistä, unettomuutta, kivunhallintaa ja psykosomaattisia oireita.
Uupumus on yleinen syy tulla hypnoterapiaan. Jos arkielämä on hyvin kuormittavaa, mieli voi olla niin levoton, että rentoutuminen on vaikeaa. Silloin myöskään palautumisen tunnetta ei tule. Hypnoosissa harjoitellaankin pysähtymistä tähän hetkeen.
”Hypnoosissa ajatusten kulku hidastuu ja niiden määrä vähenee. Siinä tilassa ihminen voi helpommin antaa itselleen luvan rentoutua ja päästä siten ohi tietoisen mielen kontrollista”, Virtanen kertoo.
Silloin kun hypnoosissa käsitellään menneisyyden traumaa tai fobiaa onnistuneesti, tapahtuneesta jää sen jälkeen muisto, mutta ei enää voimakasta tunnetta.
”Muisto on aiempaa lievempi, eikä tunneyhteyttä tapahtumaan enää ole.”
Hypnoterapiaa käytetään
itsetunnon ja minäkuvan parantamiseen, tapojen muutoksiin, kuten tupakoinnin ja kynsien pureskelun lopetukseen, ahdistuneisuuden ja pelkotilojen hoitoon, tunteiden säätelyyn, stressi- ja kuormittuneisuustiloihin, kivunhallintaan ja uniongelmiin.
Suorituskyvyn parantamiseen, motivoitumiseen, esimerkiksi terveellisiin elintapoihin, urheilun psyykkiseen valmennukseen ja esiintymis- ja synnytys- valmennukseen.
Hypnoterapia ei sovi
jos sinulla on psykoottinen sairaus tai prodromaalioireita, skitsofrenia, haet apua kivun hallintaan ilman lääketieteellistä konsultaatiota, olet päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena tai olet saanut aivojen sähköhoitoa.
Hypnoterapia ei korvaa perinteistä lääketiedettä, eikä se sovi ensisijaiseksi hoitomuodoksi kliiniseen masennukseen.
Lähde: Johanna Virtanen
Hypnoositilassa mieli on vastaanottavaisempi muutokselle.
”Meitä ihmisiä estää useammin jokin mielemme tuottama este kuin aito fyysinen este. Nämä mielen rajoitukset asettavat elämällemme rajoja, joita muun muassa pelon tunteet vartioivat,” Virtanen sanoo ja jatkaa:
”Usein haasteemme ovat sellaisia, ettemme tiedosta niitä, vaikka oireilemme niiden takia eri tavoin.”
Hypnoosissa kehomme on rentoutunut ja mieli keskittynyt. Opimme helposti uutta ja voimme luoda uusia parempia tapoja toimia.
Jos ihminen kärsii huonosta itsetunnosta, hän ei aina itsekään tiedä, mistä se johtuu. On tärkeää etsiä ongelman juurisyy.
”Taustalla voi olla riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunteita. Niitä lähdetään käsittelemään vahvistamalla omia sisäisiä voimavaroja, etsimällä uutta perspektiiviä ja keskittymällä tulevaan.”
Johanna Virtasen mukaan mieli pelkää muutosta, ja joskus vaaditaan monta sessiota, että päästään tietoisen mielen ohi asian ytimeen.
”Pelko on luonnollista, sillä vanha ajattelumalli on suojellut ihmistä. Se on toiminut aiemmin selviytymiskeinona.”
Onkin tärkeää ymmärtää, että muutokseen kuuluu pelko. Silloin pitää valita, mennäänkö pelon taakse piiloon vai ollaanko valmiita muutokseen.
”Hypnoosin avulla voidaan opettaa mielelle uutta tapaa ajatella.”
”Mieli pelkää muutosta, sillä vanha ajattelumalli on suojellut ihmistä.”Johanna Virtanen
Monien riippuvuuksien, kuten tupakoinnin hoidossa hypnoterapialla on saatu hyviä tuloksia.
”Kaikki riippuvuudet ovat opittuja tapoja, joten niistä voidaan oppia myös pois.”
Hypnoosi on tärkeä työkalu itsetutkiskelulle. Sen avulla voimme tutkia menneitä, jos mielemme sen sallii, ja saada selityksiä omalle käyttäytymiselle.
Hypnoosia kuvataan myös upeana ongelmaratkaisutilana. Kun hypnoosissa fokus kohdistuu vahvasti omiin sisäisiin tuntemuksiin, ajatukset kulkevat hallitusti ja näyttäytyvät selkeämpinä.
”Silloin vastauksia omiin kysymyksiin on paljon helpompi huomata. Kaikki vastaukset kun ovat jo meissä.”
Ero meditaatioon on se, että hypnoosilla on aina jokin tavoite.
”Hypnoosissa voi itse päättää, minkä antaa tulla pintaan ja minkä ei. Vaikka rentoudumme, olemme silti kontrollissa. Se mahdollistaa pääsemisen hyvin syvälle omaan mieleen. Hypnoosi ei silti ole tajuttomuuden tila kuten uni.”
Hypnoosi sopii myös oppimisen tueksi. Rentoutumista, mielikuvaharjoittelua ja suggestioita eli mieltä vahvistavia kehotuksia voidaan käyttää apuna löytämään oppimiselle otollinen tila ja asenne.
Hypnoterapeutin vastaanotolla nämä työkalut oppii muutaman käyntikerran aikana, kertoo Johanna.
”Säännöllinen rentoutuminen on tärkeä tapa hoitaa terveyttä.”Johanna Virtanen
Koska hypnoterapia avaa mieltä, moni kokee luovuutensa aktivoituvan hypnoosityöskentelyn ansiosta. Luovuuden ajatellaan asuvan nimenomaan alitajunnassa.
”Lisäksi hypnoosi opettaa tietenkin rentoutumaan ja löytämään itselleen sopivan rentoutumistavan. Säännöllinen rentoutuminen on jokaiselle tärkeä tapa hoitaa terveyttään. Hypnoosi auttaa myös palautumisessa.”
Moni jännittää etukäteen, onnistuuko menemään hypnoositilaan vai ei.
”Luottamus terapeuttiin on tärkeää, jotta asiakas voi antaa itse itselleen luvan rentoutua. Jos jännitys on voimakasta, sanon yleensä, että katsotaan mitä tapahtuu. On palkitsevaa myös terapeutille, kun asiakas pääsee yli mielen kontrollista.”
Asiakkaastakin tuntuu yleensä hyvältä huomata, että hänellä on hypnoosiin vaipumisen kyky ja että hän ”teki sen itse”.
”Hypnoosissa ajatusten kulku hidastuu ja niiden määrä vähenee.”Johanna Virtanen
Itsehypnoosia kannattaa hyödyntää arkielämässä. Virtasen mukaan aamulla alitajunta on vastaanottavaisempi, ja se tekee niin kuin sille sanomme.
Aamulla heti herättyä voi vahvistaa haluamiaan asioita affirmaatioilla eli toistamalla itselleen yhdestä kolmeen kehotusta. Alitajunta tekee näkymätöntä työtä ja sitä kautta voimme aikaansaada muutoksia.
”Myös silloin, kun meillä on kysymys, johon kaipaamme ratkaisua, se kannattaa laittaa muhimaan alitajuntaan yön yli. Aamulla tiedämme vastauksen.”
Illalla nukkumaan mennessä voi päättää jo ennakkoon, että nukkuu tulevan yön hyvin.
”Koska sisäisen puheen merkitys on valtavan suuri, kannattaa olla tarkka ja käyttää aina positiivisia sanoja.”
Kliininen hypnoterapia käyttää hypnoosia yhtenä päätyökalunaan. Sen rinnalla voidaan hyödyntää myös muun muassa kognitiivisen terapian ja gestalt- eli hahmoterapian ongelmanratkaisuun tarkoitettuja tekniikoita.
Hypnoterapia on ratkaisukeskeistä ja lyhytkestoista terapiaa. Se voi joissakin tapauksissa nopeuttaa ratkaisun löytymistä haasteena olevaan asiaan.
”Tärkeintä on pitää omasta mielenterveydestä huolta. Nuoremmasta sukupolvesta näkee jo, että he hakevat täältä työkalut ja saavat itse aikaan toivomansa muutoksen.”
Johanna Virtanen
on kliininen hypnoterapeutti ja valtiotieteiden maisteri. Hän asuu Pohjois-Helsingissä ala-asteikäisen tyttärensä kanssa. Vapaa-aikanaan hän tanssii katutansseja, laulaa ja meditoi.
”Kuin vapauttaisi ilmalaivan köysistä”
Hypnoosi ei ole vaikeaa mutta vaatii harjoittelua. Näin sanoo Jussi Weckman, joka on kärsinyt kovista kivuista.
Jussi Weckman sai vuonna 2003 onnettomuudessa usean rintarangan nikaman kompressiomurtuman. Siitä jäivät vakavat kivut ja toimintakyvyn rajoitukset.
Jussia lääkittiin aluksi erittäin vahvoilla kipulääkkeillä, kuten morfiinilla. Kolmen vuoden kuluttua hän kokeili hypnoosia Ortonin kipukurssilla.
Vankkana skeptikkoja hän ei odottanut juuri mitään, mutta muistaa vieläkin sen hetken, kun rentoutumisen yhteydessä kipusignaali hetkellisesti alentui.
”Osa aivojen tietoisuudesta meni lepotilaan. Hypnoosissa ollaan hereillä ja aistit toimivat normaalisti, mutta jotkut prosessit menevät nukkumaan.”
Hypnoosista jäi leijaileva, hyvä olo. Valtava suru kuitenkin iski, kun kokeilun jälkeen vaikutus hävisi välittömästi ja kivut palasivat.
Myöhemmin Jussi pääsi koehenkilöksi HYKS:n psykiatrian laitoksen hypnoosi- tutkimukseen. Hän kävi siellä puolentoista vuoden ajan kymmeniä kertoja.
Hän kuvailee hypnoosia kuin ilmalaivaksi, joka on sadoilla köysillä maassa kiinni.
”Köydet oppii katkaisemaan nopeammin ja nopeammin. Kun saa viimeisen köyden katkaistua, on hypnoosissa. Se ei ole vaikeaa, kun pääsee oman epäilyksen yli.”
Hypnoosihoito opetti muuttamaan kivun tuntemusta, kapseloimaan sen ja siirtämään sen viereen.
”Kuvittelin kivun raikkaaksi kuin Mynthon-pastilli. Enää en pelkää kipua lainkaan. Opin myös säätelemään omaa ruumiinlämpöäni ja siirtämään lämpöä jalkoihin tai käsiin.”
Ennen kaikkea Jussi oppi selviytymään kipujen kanssa.
”Sain työkaluja, joita käytän edelleen päivittäin. Kun aivoja oppii käyttämään, pääsee harjoittelulla merkittäviin tuloksiin.”
