Minkä biisin olisit halunnut kirjoittaa? Jonna Tervomaan Tikapuut. Se itkettää!

Jos voisit kutsua kenet tahansa elävän tai kuolleen ihmisen illalliselle, kenelle esittäisit kutsun? Obaman pariskunnalle. He ovat viisaan ja viehättävän oloisia ihmisiä. Heidän kanssaan haluaisin puhua maailmanpolitiikasta, jota he ovat seuranneet aitiopaikalta vuosikausia.

Jos et olisi artisti, mitä tekisit työksesi? Lapsena halusin olla arkeologi, mutta koulutukseltani olen laulunopettaja. Realistisesti tekisin varmasti niitä hommia. Valmentaisin lupaavia laulajia ja auttaisin heitä eteenpäin. Äänen kanssa työskentely on sitä paitsi ihmisen syvimmän olemuksen kaivamista – eräänlaista ihmisarkeologiaa siis!

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Hyppäisin laskuvarjon kanssa lentokoneesta. Mutta piru vie, en varmasti koskaan uskalla.

Mitä teet, kun olet yksin kotona? Meditoin. Transsendenttinen meditaatio on suosikkitekniikkani. Asun tällä hetkellä New Yorkissa, joka on kiireisen härdellin keskus. Päädyimme asumaan korkealle, jotta saisimme edes kotona hengähdystauon kaupungin ja sen ihmisten energioista. Siksi katselen meditoidessani pilvenpiirtäjien yli Manhattanin vapaata taivasta.

Milloin viimeksi ajattelit, että tästä ei tule mitään? Tänä aamuna, kun yritin perehtyä amerikkalaiseen vakuutusjärjestelmään ja hoitaa sairaalamaksuja. Systeemi on monimutkainen ja täysin erilainen kuin Suomessa.

Kenelle soitat, kun maailma murjoo? Riippuu tilanteesta, sillä läheiseni ovat erilaisia. Joku potkii persukselle, toisen kanssa saa rypeä epätoivossa. Joskus tarvitsee vain apua pesukoneen korjaamiseen. Minulla on pari luotto­ystävää, mutta saatan myös soittaa vanhemmilleni tai veljelleni Seattleen.

Minkä asian tahdot tehdä toisin kuin vanhempasi? Yksityisyrittäjävanhempani lähtivät ensimmäiselle kunnon rantalomalleen kuusikymppisinä, kun pakotin heidät kanssani Thaimaahan. He lukivat auringossa kirjaa olut kädessä ja ihmettelivät, että saako tällaista edes tehdä. Minä olen opettanut itselleni, että työstä irtautuminen ja lepo ovat täysin ok.

Mistä toivot, että sinut muistetaan kuolemasi jälkeen? Seiskan lööpeistä! Ei – vaan lauluista. Kunpa ne jäisivät elämään.

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Yksi lemppareistani on Donna Tarttin paksu Tikli. Luin ennen etupäässä tietokirjoja, mutta nykyään nautin romaaneista. Tikli on ihana, ehjä, eskapistinen kirja.

Mikä on kallein omistamasi asia? Ullakkoasunto Helsingissä. Se on minulle hyvin rakas – ja hyvin kallis. Tällä hetkellä asunnossa asuu vuokralainen.

Mikä saa vanteen kiristämään päätäsi? Olen pöpökammoinen ja neuroottinen hygienian suhteen. En kestä, jos ihmiset eivät pese kunnolla käsiään. Tämä on myös ammattitauti: laulajana tehtäväni on ollut pysyä terveenä, jotta keikkoja ei tarvitse perua. Siksi arvostan hyvää käsihygieniaa!

Milloin teit viimeksi jotakin ensimmäistä kertaa? Ulkomailla asumiseen liittyy paljon asioimista, joka tuntuu arkisuudessaankin uudelta. Pitää soitella ties minne ja ottaa asioista selvää.

Mitä vain exäsi tietävät sinusta? Sen, missä järjestyksessä saippuoin vartaloni suihkussa. Ja sen, miten syön ja valmistan popcornini. Popparit ovat salainen paheeni ja minulla on niiden laittamiseen pyhä rituaali. En missään nimessä voi kertoa siitä lisää.

Ketä stalkkaat somessa? Ihmisiä, jotka lähettävät minulle kiinnostavia yksityisviestejä – hyvässä ja pahassa. Sain äskettäin toisen lapsen, joten kapasiteettini ei tosin tällä hetkellä riitä sosiaaliseen mediaan ollenkaan.

Minkä unelman olet toteuttanut? Muutin ulkomaille. Minun piti lähteä jo 19-vuotiaana maailmalle, mutta päätin osallistua ennen lähtöäni vielä Popstars-kilpailuun. Hupsista! No, suunnitelma toteutui 15 vuotta myöhemmin.

Mitä olet oivaltanut rakkaudesta? Olen vähemmän naiivi kuin ennen. Nyt tiedän, että rakkaus muuttuu. Se ei ole on/off -juttu, vaan syvempi yhteys ja kokemus. Rakkauden tunteelta ei kannata odottaa jatkuvaa ilotulitusta. Se on ennemminkin kytevä virta.

Mitä haluaisit oppia? Vaikka mitä! Minua kiinnostavat ihmiset, vieraat kulttuurit, avaruus, psykologia! Viime vuonna opiskelin kirjallisuustiedettä yliopistossa.

Mikä on turhin taitosi? Saan kielen rullalle. Mitä hyötyä siitä on? Ei se elämä siitä kummemmaksi muutu, oli kieli rullalla tai ei.

Mitä unohdat aina kotiin? Nykyään avaimet. New Yorkin kerrostalossamme on ovimies, tai sitten ne löytyvät puolisolta. Pääsen aina jotenkin kotiin.

Jos elämäsi olisi biisi, mikä se olisi? Ennen olisin nimennyt jotakin paatoksellista ja dramaattista. Nyt krooninen univaje tuo mieleen vain lastenlaulun Row, Row, Row Your Boat. Tällä hetkellä elämä on ennemmin lempeää lipumista ja hyvä niin.

Mikä on paras saamasi vinkki viisaalta naiselta? Niitä on niin paljon! Niin kuin you do you, ole kiltti itsellesi, jätä se mulkku.

Minkä biisin olisit halunnut joskus esittää? Finlandian! Haaveilen vieläkin, että tekisin siitä jonakin päivänä oman versioni. Teos on jylhä, syvä ja isänmaallinen.

Jos voisit kutsua kenet tahansa elävän tai kuolleen ihmisen illalliselle, kenelle esittäisit kutsun? Tina Turnerille, Eino Leinolle tai Jeesukselle! Eino Leinon runot ovat kauniita ja yhtä lailla ihailemaani Tina Turneria taas koen ymmärtäväni. Kirjojen ja dokumenttien perusteella elämissämme on ollut jotain samaa. Jeesukselta taas kysyisin tietenkin, mitä tapahtui oikeasti.

Jos et olisi artisti, mitä tekisit työksesi? Haluaisin olla kirjailija, kuvataiteilija tai dokumenttiohjaaja. Minusta olisi hienoa, jos työ ei olisi sidottu paikkaan. Työskentelen mielelläni yksin, joten jonkinlainen taiteilu omin päin olisi varmasti juttuni. Olen loputtoman utelias maailman suhteen, joten keksisin kyllä tekemistä!

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Ehkä minulla olisi enemmän ystäviä. Minussa on ikuisesti tiettyä ihmispelkoa, joka rajoittaa kommunikointiani muiden kanssa. Olen liiankin lahjakas olemaan itsekseni.

Mitä teet, kun olet yksin kotona? Harjoittelen laulamista ja katson paljon leffoja ja sarjoja. Kokkaan myös ihan vain itselleni hyvät ruuat. Tanssahtelen ja puhun paljon yksin.

Milloin viimeksi ajattelit, että tästä ei tule mitään? Elämme niin hurjia ja epätodellisia aikoja, että melkein joka aamu. Tunne on lannistava, mutta revin itseni sängystä ylös. Ei auta. Onneksi mieliala kohentuu iltaa kohden.

Kenelle soitat, kun maailma murjoo? Minulla ei ole tuhannen läheisen rinkiä vaan muutama luottoystävä. Olen niin persoonallinen tapaus, että koen vain näiden tyyppien todella ymmärtävän minua, hyväksyvän minun syvän tapani reagoida asioihin ja he ymmärtävät erikoisen huumorini.

Minkä asian tahdot tehdä toisin kuin vanhempasi? Haluaisin olla heitä ennakkoluulottomampi ja rohkeampi tekemään valintoja. En halua jäädä vellomaan vastoinkäymisissä ja jossittelemaan. En esimerkiksi suostu suremaan koronan myötä menetettyjä töitä. Ne menivät, eivätkä tule valittamalla takaisin.

Mistä toivot, että sinut muistetaan kuolemasi jälkeen? Äänestäni. Ääni on sielun peili. Minut näkee parhaiten kuuntelemalla minua. Silloin pystyy kurkistamaan kuoreni alle.

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen on lempikirjani, joka on täynnä viisauksia. Olen lukenut sen vähintään viidesti. Olen ymmärtänyt Sinuhea joka lukukerralla paremmin: se on toiminut henkisen kehitykseni mittarinani. Suosittelen Raamatun lukemista myös yleissivistyksen nimissä.

Mikä on kallein omistamasi asia? Autoni. Ammatissani auton on oltava hyvä: iso moottori ja neliveto. En voi jäädä ohituskaistalle junnaamaan tai jäädä sutimaan lumisohjoon.

Mikä saa vanteen kiristämään päätäsi? Epärealismi ja tosiasioiden väistely. Pidän rohkeista ihmisistä, jotka näkevät asiat kuten ne ovat. Pelottavia piirteitä ovat myös häikäilemättömyys, epäoikeudenmukaisuus ja tietämättömyys. Ja hei: vihaan juntahtavia alapäävitsejä. Älykkäässä pyllyhuumorissa taas ei ole mitään vikaa.

Milloin teit viimeksi jotakin ensimmäistä kertaa? Ostin osakkeita. Se tuntui suorastaan huvittavalta, mutta sijoittaminenhan on päivän sana.

Mitä vain exäsi tietävät sinusta? Voi herran jestas. No, ainakaan minulla ei ole mitään tatuointeja piilossa.

Ketä stalkkaat somessa? En jaksa seurata sosiaalisessa mediassa oikein ketään. Jos joku pyrkii hyvin tarmokkaasti lähelleni, saatan ottaa hänestä napakasti selvää.

Minkä unelman olet toteuttanut? Toteutin aikanaan lapsuudenaikaisen haaveeni omasta hevostallista. Oma tila tuli ja meni. Ajattelin, että antaa olla! Vielä tärkeämpi asia on itsenäisyyteni. Se ei ole mennyt minnekään. En kestä ajatusta siitä, että olisin riippuvainen kenestäkään toisesta myöskään taloudellisesti. Olin parisuhteessa tai en, yritän opetella käyttämään sitä hankalaa kaukosäädintäkin itse.

Mitä olet oivaltanut rakkaudesta? Rakkaus on tasavertaista ja vapaaehtoista. Se ei vaadi tai odota, vaan on. Se on yhtä aikaa maailman yksinkertaisinta ja mutkikkainta. Rakkauden ei tarvitse kohdistua vain toiseen ihmiseen, vaan kaikkeen elävään maailmassa.

Mitä haluaisit oppia? Epäitsekkyyttä ja luomisvoimaa.

Mikä on turhin taitosi? Osaan vieläkin oppikoulusta erään ruotsin tunnin pitkän lorurimpsun ulkoa. Se ei itse asiassa ole edes ruotsia vaan jonkinlaista siansaksaa. En ymmärrä, mitä helvetin hyötyä siitä on.

Mitä unohdat aina kotiin? Roskat. En ole mukavuusalueellani niiden kanssa.

Jos elämäsi olisi biisi, mikä se olisi? Herkkä voimaballadi, ääripäiden kappale.

Mikä on paras saamasi vinkki viisaalta naiselta? Älä nyt paljasta ihan kaikkea. Olen antanut sen itse itselleni – virne naamalla sanottuna.

Minkä biisin olisit halunnut kirjoittaa?

Lovin’ Out Of Nothing. Muun muassa Titiyo on esittänyt sen. Hieno!

Jos voisit kutsua kenet tahansa elävän tai kuolleen ihmisen illalliselle, kenelle esittäisit kutsun? Marilyn Monroelle. Luin lapsena hänen runojaan, tein hänestä esitelmiä koulussa ja tunsin ymmärtäväni häntä. Teki mieli kutsua hänet saunomaan. Vasta aikuisena tajusin, miten hieno näyttelijä hän oli.

Jos et olisi artisti, mitä tekisit työksesi? Olisin kirjailija, elokuvasäveltäjä tai laulunkirjoittaja. Halusin pienenä olla arkkitehti tai siivooja, mutta taiteilijuus taitaisi sopia minulle paremmin.

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Tekisin vielä rohkeampaa taidetta.

Mitä teet, kun olet yksin kotona? Järjestelen kaatopaikan näköisiä komerojani. Minulla on vanhoista muutoista jäljellä helvetisti törkyläjiä: laatikoita, joiden loputtomia paperipinoja pitäisi kansioida tai silppuroida. Olen huono konmarittaja, ja jään tutkimaan turhia tavaroita pitkäksi aikaa. Saatan myös googletella iltaisin tuntikausia putkeen 1960-luvun nahkasohvan hoito-ohjeita.

Milloin viimeksi ajattelit, että tästä ei tule mitään? Tänään bänditreeneissä. Tuntui, että soittotaito oli ruosteessa, enkä osannut ottaa univajeessani uutta haltuun. Olo oli hetken toivoton. Se prosessi on kestettävä luovassa työssä läpi kerta toisensa jälkeen. Lisäksi usko loppuu välillä ihan arkisissa hetkissä, kun liukastelen kotiin kahden hihnaa kiskovan koiran kanssa jäisen pihan poikki, syntetisaattori kainalossa. Silloin ajattelen, että tähän en nyt välttämättä menehtymättä pysty. Jään vain tähän makaamaan.

Kenelle soitat, kun maailma murjoo? En ole erityisen hyvä soittelemaan edes parhaille ystävilleni. Huomaan ajattelevani, etten viitsi häiritä muita. Tuntuu vaikealta, että ottaisin yhteyttä ja alkaisin saman tien itkeä ja kaataa oloani kenenkään niskaan. Pitäisi opetella.

Minkä tahdot tehdä toisin kuin vanhempasi? Kaiken.

Mistä toivot, että sinut muistetaan kuolemasi jälkeen? Siitä, miten kohtelin läheisiäni.

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Kaikkien pitäisi lukea runoilija Mirkka Rekolaa. En koskaan ehtinyt tavata häntä, mutta hänen lukemisensa myötä tuntuu kuin olisin ollut hänen kanssaan samassa huoneessa. Suosittelen vaikkapa kokoelmateosta, jonka kautta voi seurata koko runoilijan elämänkaaren kehitystä ja muutosta. Runot ovat lohdullisia, sillä niiden perspektiivi on muutakin kuin maapallo.

Mikä on kallein omistamasi asia? Jos materiasta puhutaan, studiokamani, musiikkilaitteistoni – ylivoimaisesti.

Mikä saa vanteen kiristämään päätäsi? Se, että jokaisessa yhteisössä tuntuu olevan se pakollinen tyyppi, joka pilaa tunnelman ja vie muiden energian. Niin vaihtuvissa työtiimeissä kuin Facebook-ryhmissä on aina ihminen, joka kohtelee kaltoin muita. Henkisiltä häiriköiltä ei voi välttyä, joten heidän kanssaan on pakko opetella luovimaan. Olen todella väsynyt siihen.

Milloin teit viimeksi jotakin ensimmäistä kertaa? Muusikon hommaan liittyy paljon ekoja kertoja. Soitin tänään uuden biisin ensimmäistä kertaa bändilleni. Se tuntuu joka kerta yhtä oudolta. Usein tilanne päätyy tunteiden purkautumiseen, jopa itkuun.

Ketä stalkkaat somessa? Seuraan somessa kulttuurialan juttujen lisäksi tunnettuja fitnesstyyppejä ja monenlaisia eri vaikuttajia Sara Siepistä Sofia Belorfiin ja Mmiisaksesta Sara Parikkaan – tykkään kaikista eri tavalla ja ärsyttää, jos vaikuttajista puhutaan epäkunnioittavasti.

Mitä vain exäsi tietävät sinusta? Yksityisasioitani!

Minkä unelman olet toteuttanut? Yksinkertaisesti sen, että minusta tuli laulaja ja näyttelijä.

Mitä olet oivaltanut rakkaudesta? Olen luullut ihan vääriä asioita rakkaudeksi. Rakastamisen pitää antaa voimia, ei viedä niitä.

Mitä haluaisit oppia? Ihan hirveästi kaikkea! Olen ollut vain pari vuotta elämästäni opiskelematta, ja ne ajanjaksot ovat ahdistaneet minua. Opiskelu haastaa omaa ajattelua tarpeellisella tavalla. Tällä hetkellä haluaisin opiskella historiaa, politiikkaa, elokuvaa ja venäjää!

Mikä on turhin taitosi? Vintagenahkasohvan hoitaminen.

Mitä unohdat aina kotiin? Rahat tai hengen. Läppärin tai luottokortin.

Jos elämäsi olisi biisi, mikä se olisi? Varmaankin The Beatlesin Long and Winding Road.

Mikä on paras saamasi vinkki viisaalta naiselta? Joku twiittasi minulle mieleenpainuvan lainauksen Lenita Airistolta: ”Se nainen, joka ei ole kohdannut naisvihaa, ei ole pyrkinyt elämässään mihinkään.”

Minkä biisin olisit halunnut kirjoittaa? Keanen Somewhere Only We Know’n. Kappale on kaksikymmentä vuotta vanha, mutta se olisi voitu kirjoittaa eilen – tai 1970-luvulla. Siinä on jotain sellaista ikuista, jota tavoittelen myös omassa musiikissani.

Jos voisit kutsua kenet tahansa elävän tai kuolleen ihmisen illalliselle, kenelle esittäisit kutsun? Amy Winehouselle. Hän oli käsittämättömän lahjakas tyyppi, jolla oli täysin väärät ihmiset ympärillään. Silloin suurinkin lahja voi valua käsistä. Jos voisin matkustaa aikakoneella pelastamaan hänet, tekisin sen.

Jos et olisi artisti, mitä tekisit työksesi? Olen ihminen, joka ei usko b-suunnitelmiin. Kroppani ei taipuisi tanssijan ammattiin, ja jos tahtoisin näyttelijäksi, joutuisin korjaamaan etuhampaani.

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Olisin aina radikaalin rehellinen. Se on eri asia kuin loukata tahallaan toisia.

Mitä teet, kun olet yksin kotona? Murheilen ja puhun ääneen! Sen lisäksi järjestän itselleni jumppahetkiä, sillä en enää käy ryhmäliikuntatunneilla. Minulla on Les Mills -äppi puhelimessani, jonka kanssa teen body combatia ja sh’bamia. Kun treeni kulkee ja syke on korkea, alkaa parhaimmillaan itkettää. Silloin kiitän onneani, etten ole ihmisten ilmoilla!

Milloin viimeksi ajattelit, että tästä ei tule mitään? Eilen, kun minun piti lähteä lentokentälle puolen tunnin varoitusajalla. Kaipaan tilaa ja aikaa asioiden pureskelulle.

Kenelle soitat, kun maailma murjoo? Puolisolle, ystäville tai terapeutille. Olen siitä onnekas, että minulla on paljon tärkeitä ihmisiä ympärilläni.

Minkä asian tahdot tehdä toisin kuin vanhempasi? Kommunikoida läheisille suoremmin ja avoimemmin.

Mistä toivot, että sinut muistetaan kuolemasi jälkeen? Urastani, taiteestani ja myös siitä, että olin aito ja empaattinen ihminen, yksinkertaisesti kiva tyyppi muita kohtaan.

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Nicole LePeran How To Do The Work. Jos kaikki lukisivat sen, maailma olisi täynnä ehjempiä ihmisiä. Kirja on suomennettu, mutta suosittelen sen lukemista englanniksi. Teos toimii myös äänikirjana.

Mikä on kallein omistamasi asia? Jotkut keräilevät onkivapoja tai golf-mailoja, mutta minä keräilen designer-vaatteita. Elämä on lyhyt, joten miksi ei? Omistan Pradan laukun, jonka hinta tuottaa itsessänikin kauhistelua. Ostin sen itselleni 28-vuotislahjaksi.

Mikä saa vanteen kiristämään päätäsi? Itsekeskeiset ihmiset vituttavat minua.

Milloin teit viimeksi jotakin ensimmäistä kertaa? Pidin tukkaa auki ilman hiustenpidennyksiä. Olen luonnollisuuden ystävä, mutta rakastan pitkää, isoa tukkaani. Nyt annoin keikkatauolla tukan levätä, mutta en kerrankin piilottanut sitä nutturalle. Kuulostaa hassulta, mutta minulle se oli askel matkalla ulkoisen olemukseni hyväksymiseen.

Mitä vain exäsi tietävät sinusta? Sen, etten siedä epäoikeudenmukaisuutta. Olen pääsääntöisesti rauhanomainen tyyppi, mutta jos minua loukataan, osaan vihastua ihan kunnolla.

Ketä stalkkaat somessa? Somestalkkaaminen ei ole minun juttuni, enkä todellakaan vihaseuraa ketään. Seuraan järjetöntä määrää tilejä, yli 900 tyyppiä. Se riittää oikein hyvin.

Minkä unelman olet toteuttanut? Sen, että teen tätä työtä. Tajusin ammattini hienouden viimeksi, kun kirjoitin biisiä kollegan kanssa. Olin sessioon mennessä surkealla tuulella, mutta yhteistyö sujui kuin pingiksen peluu. Se oli niin siisti tunne! Työtään pitäisi herätä arvostamaan useammin. Rakas puolisoni muistutti, että minun pitäisi ajatella biisejä tehdessäni aina sitä pientä Ellinooraa, joka hoilotti innoissaan Muumimaailman karaokessa, eli säilyttää lapsenomainen into tekemiseen.

Mitä olet oivaltanut rakkaudesta? Suurin välittäminen ei ole elokuvakamaa tai hormonipiikki. Se on kumppanin pitkäaikaista, pyyteetöntä hyväksymistä – sitä, että antaa hänen olla juuri sellainen kuin hän on. On ihanaa, että kaiken jälkeen meillä on yhä kivaa yhdessä. Oloni on hyväksytty. Ja hei: jos arki ei ole mukavaa, juhlat eivät pelasta suhdetta.

Mitä haluaisit oppia? Ruuanlaittoa, lempeyttä itseä kohtaan ja äänitystekniikkaa. Mikrofonit kiehtovat minua!

Mikä on turhin taitosi? Olen hyvä suunnittelemaan matkoja. Inhoan huonoja hotelleja ja pahaa ruokaa, joten ennen reissuja käytän luokattoman paljon aikaa parhaiden paikkojen googlailuun.

Mitä unohdat aina kotiin? Lompakkoni, joka on huomaamaton korttilompakko. Se on kamalaa, sillä en pidä siitä, että joku muu joutuu maksamaan menojani. Olen viimeinen ihminen, jolla ei ole MobilePayta. Elämänhallintataitoni eivät ole huippuluokkaa, loistan muilla osa-alueilla.

Jos elämäsi olisi biisi, mikä se olisi? Florence & The Mac­hinen Dog Days Are Over. Se on vimmainen, kylmien väreiden kappale, joka muistuttaa, että valoisammat ajat ovat aina tulossa.

Mikä on paras saamasi vinkki viisaalta naiselta? Olin syömässä Erika Vikmanin kanssa, joka puhuu inspiroivasti rehellisyydestä. Hän tiivisti hienosti, että suoraan puhuminen säästää kaikkien aikaa.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Trendissä 4/22.