Mitä jos tulevaisuus ahdistaa? Asiantuntijoiden neuvoilla löydät toiveikkuutta ja opit luottamaan tulevaan

Kätilö Anita Koskimaa: Huomaa, mikä on erityistä

Kaikkia tuoreita vanhempia jännittää tulevaisuus: kuinka osaan hoitaa vauvaa? Rauhoittelen, että kaikkia jännittää ja vauva tottuu kyllä vanhempien tapaan toimia.

Lapsen syntymä koskettaa myös kätilöä. Kerron aina vasta­syntyneelle, mikä hänessä on erityistä. Onpas sinulla vahvat keuhkot, kun jaksat huutaa noin, saatan sanoa. Osoitan sanat oikeastaan vanhemmille, mutta vauvat kuuntelevat tarkasti. Lempeä juttelu rauhoittaa heitä.

Lapset eivät murehdi tulevaa, ja heillä on kyky riemuita pienistäkin asioista. Omat 9- ja 13-vuotiaani ovat kielitaitoisempia kuin minä aikoinaan. He kommunikoivat koko maailman kanssa ja ovat kiinnostuneita eri kulttuureista. Se antaa uskoa tulevaan.

Tulevaisuudentutkija Hanna Lakkala: Opi näkemään vaihtoehtoja

Joidenkin on oman historiansa vuoksi helpompaa luottaa tulevaan kuin toisten. Tulevaisuustaitoja voi myös oppia. Kun hahmotat menneen, nykyisyyden ja tulevan syy-seuraussuhteita, osaat nähdä, mihin voit itse vaikuttaa.

Tulevaisuudentutkijana en usko, että olisi yksi ennalta määrätty tulevaisuus vaan useita toteutumattomia vaihtoehtoja. Alani tarkoitus onkin innostaa näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Historia on aalto­liikettä. Nyt on nopean muutoksen aika, mutta turbulenssista syntyy jotain uutta ja sitten on taas vakaampaa. Ihanteellista on olla läsnä tässä ja nyt mutta antaa vision tulevasta ohjata tekemistä: nauttia arjesta ja tehdä hyviä valintoja.

Aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo: Keskity omaan tekemiseesi

Akateemisena pätkätyöläisenä ja isänä luotan tulevaisuuteen panostamalla raakaan työhön tässä hetkessä ja olemalla kamalan toiveikas tulevan suhteen.

Filosofit väittävät, että kuljemme tulevaisuutta kohti selkä edellä. Katse on väkisin menneessä, koska tietomme ovat peräisin jo eletystä elämästä. Luotamme tulevaan tavallaan väkisin, koska aika itsessään on vain ikuinen nyt ja joka hetki on hetimiten kadonnut menneisyyteen. Pysyvin aika onkin tulevaisuudessa. Kun tämän sisäistää, oppii arvostamaan tulevaisuutta.

Jos tuleva onkin pimeyttä, itse tuomme sen valoon. Meillä on siitä vastuu. Pojilleni hoen, että usko omaan tekemiseen auttaa aina ja eniten vastoinkäymisissä.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 01/23.