Lievät, ajoittaiset itsestään tai kotikonstein rauhoittuvat kivut eivät yleensä vaadi lääkärin hoitoa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön kivut, kuten selkäsäryt.

Tutkimusten mukaan iso osa ihmisistä pärjää kolotusten kanssa omahoidolla, johon löytyy ohjeita esimerkiksi osoitteesta terveyskyla.fi/kivunhallintatalo. Satunnaisesti voi ottaa parasetamolia tai ibuprofeenia.

Jos kipu vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun merkittävästi, kannattaa hakeutua lääkäriin ja pohtia jatkotutkimuksia.

Vakava hälytysoire on esimerkiksi selkäkipu, joka heijastuu jalkaan ja vie tunnon, lihasvoimat tai pidätyskyvyn. Samoin jos särkyyn liittyy kuume. Silloin on hakeuduttava nopeasti lääkäriin, koska taustalla voi olla sairaus.

Sitä tulisi hoitaa aina sekä lääkkeellisesti että lääkkeettömästi. Esimerkiksi nilkan nyrjähdyksen aiheuttamaan akuuttiin kipuun auttaa tietysti kipulääke, mutta pitkäaikaisessa säryssä lääkkeet harvoin yksinään riittävät. Lääkkeetön hoito on silloin ensisijainen hoito.

Lääkkeettömiä keinoja ovat fysioterapeuttiset menetelmät ja liikunta, kylmä- tai lämpöhoito ja esimerkiksi ihon kautta tapahtuva hermostimulaatio eli TNS-hoito. Joskus auttavat erilaiset tuet tai painetekstiilit.

Psykologiset menetelmät ovat myös olennainen osa kivunhallintaa.

Kipuun liittyy aina tunnekokemus. Pitkittyneessä kivussa ihminen voi alkaa ennakoida särkyä ja jännittää liikkumista, esimerkiksi selän ­normaalia käyttämistä, mikä vain lisää kipua. Pelko voi ylläpitää tuntemusta. ­Puhutaan katastrofoinnista.

Joskus ihmisellä on ­liioitellun suuri huoli kivun vaikutuksesta ja oireen vakavuudesta. Silloin on koko ajan varuillaan ja valppaana ja kiinnittää tuntemuksiin enemmän huomiota.

Oikea tieto kivusta ja sen hoidosta on tärkeää. On tärkeää tulla kuulluksi. Kokemuksen vähättely on hoidon kannalta huono asia.

Kipu on hyvä hoitaa tehokkaasti ja mahdollisimman varhain. On riski, että hoitamattomana se muuttuu pitkäaikaiseksi ja vaikeutuu. Jos on koko ajan kipeä, tulee herkästi myös ahdistusta, masennusta ja unihäiriöitä.

Tästä kaikesta voi muodostua monimutkainen vyyhti, joka aiheuttaa kivun pahentumista ja toimintakyvyn heikentymistä. Jatkuvan kivun vuoksi koko elämä usein kapeutuu.

Perusterveen on turvallista käyttää käsikauppalääkkeitä pakkauksen ohjeiden rajoissa.

Jos kipulääkkeitä alkaa kulua useita annoksia päivässä pitkiä aikoja, olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa. Esimerkiksi päänsäryssä 10 päivää kuukaudessa on raja, jonka jälkeen lääkkeiden käyttöön liittyy särkylääkepäänsäryn riski.

Akuutissa kivun hoidossa reseptillä määrättävät opioidit ovat tehokkaita ja turvallisia. Pitkäaikaisessa käytössä ne voivat aiheuttaa esimerkiksi riippuvuutta, mielialan laskua, herkistymistä kivulle ja hormonaalisia muutoksia.

Jos kipu jatkuu pitkään kudosvaurion parantumisen jälkeen, kivun mekanismit ovat erilaisia kuin akuutissa vaiheessa. Hermostossa tapahtuu muutoksia, jotka alkavat osaltaan ylläpitää kipua. Silloin opioidit eivät enää ole turvallisia eivätkä hyödyllisiä, vaan apua voidaan etsiä esimerkiksi epilepsia- tai masennuslääkkeistä ja lääkkeettömistä keinoista.

Jos kipu toistuu, jatkuu pitkään tai on voimakasta, sen syy pitää aina selvittää.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 12/2023.