Eeva

Misogyniapoliisi Virpi Salmi: Suomalaisissa elokuvissa pitäisi olla enemmän naisia – muitakin kuin vaimoja ja huoria

Misogyniapoliisi Virpi Salmi: Suomalaisissa elokuvissa pitäisi olla enemmän naisia – muitakin kuin vaimoja ja huoria
Suomalaisissa elokuvissa näkyy vähän naisia – paitsi joskus on yksi vaimo tai huora. Misogyniapoliisi Virpi Salmi tutkii, eikö naisia todellakaan ollut historiassa olemassa. Äänestä ja kerro, mitä mieltä olet elokuvan tekijöiden vastauksista.
Teksti |
Julkaistu: 15.11.2022

Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.

Tämänkertainen tapaus: elokuvien naisroolit

Kun elokuvasta puuttuvat naiset, sitä perustellaan, että no, kun ei siellä historiallisesti ollut naisia.

Eihän me voida ruveta historiaa vääristelemään!

Kuinkahan monta kertaa naisten puuttumista jostakin elokuvasta on perusteltu sillä, että elokuva pohjautuu historiallisiin tapahtumiin, eikä siellä silloin vain ollut naisia paikalla!

Perustelu kelpaa oikeastaan kaikkeen, mitä länsimaissa on tapahtunut ennen 1960-lukua. Naisia ei ollut paikalla missään, paitsi kotilieden äärellä loputonta kattilaa hämmentämässä. Pitkään senkin jälkeen paikalla oli ehkä yksi sutjakka silmänilo sihteerikkö.

Suomessa viime vuosien legendaarisin perustelu tuli viimeisimmän Tuntemattoman sotilaan (2017) ensi-illan aikaan. Selostuksen ohjaaja Aku Louhimiehen ja näyttelijä Eero Ahon selityksistä voi lukea täältä.

”Lottahan löytyy sieltä. Ei siellä rintamalla paljon noita muita naisia ollut. Ei niitä Suomen puolustusvoimissa taistellut silloin”, Aho sanoo,

”Tavallaan me ollaan haluttu olla sillein historiallisesti myös tosia”, jatkaa Louhimies.

Aiheesta nousi myös somekohu, siis siitä näkökulmasta, että toimittajanainen, joka aiheen otti esille, on vähän tyhmä, KUN EI NIITÄ NAISIA SIELLÄ OLLUT.

Paitsi että oli, siellä oli lottia vaikka kuinka paljon. Toisekseen Tuntematon sotilas pohjautuu samannimiseen ROMAANIIN eikä ole historiankirjoitus.

Tästä näkee myös, miten paljon elokuvafiktion maailmankuvalla on väliä. Vaikka kuinka tietää, että elokuva ei ole totta, se muokkaa silti meidän käsityksiä totuudesta.

Myös Ylen kriitikko vetosi otsikon perusteluun viime viikolla kirjoittaessaan Åke Lindmanin vuonna 1999 valmistuneesta elokuvasta Lapin kullan kimallus. Elokuvassa lappaa ukkoa edes takaisin siihen malliin, että roolien paljous nostettiin aikoinaan oikein erikseen esiin, niitä on yli 60. Naisia elokuvassa on pari: vaimo ja huora.

”Tuollaista se todellisuus luultavimmin olikin 1870-luvulla”, kriitikko arvelee. ”Saamelais- tai naiskuvaa on kuitenkin turha sättiä tai kokonaisuudessaan tuomita.”

Lapin kullan kimallus on fiktiota, mutta päähenkilöt perustuvat kuulemma oikeisiin henkilöihin. Siinä jo siis ilmeisesti hirttäydytään historiallisiin faktoihin sen verran, että sori naiset, teidät on jätettävä pois.

Misogyniapoliisi ei usko pöhköjä perusteluja

Misogyniapoliisi puhaltaa nyt pilliin siksi, että perustelu on kestämätön ja pöhkö ja mikä koomisinta: se ei perustu faktoihin.

Elokuva on aina taideteos, tulkinta, mukaelma ja fiktiota. Tekijällä on vapaus teoksensa suhteen, joten jos hän valitsee jättää naiset pois tai typistää heidät stereotypioiksi, kyseessä on tekijän valinta, ei historiallinen totuus.

Nykyään myös tiedetään, että kaikkea ei tiedetä, koska miesten historiankirjoitus on jättänyt naiset huomiotta. Siksikään yhteen oikeaan totuuteen ei kannattaisi vedota.

Ja käytetäänkö tätä perustetta historialliseen totuuteen pyrkimisessä fiktioteoksissa missään muussa yhteydessä kuin selittämässä misogyniaa ja rasismia, no ei käytetä.

On aika äänestää tuomiosta

Nyt on sinun vuorosi. Äänestä ja anna tuomiosi.

Kommentoi +