Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.

Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu avioeron jälkeisestä rahanjaosta, johon innoitti entisen NHL-kiekkoilijan avioero. Talousinfluensseri Merja Mähkän Instagramissa alkoi avioehtoon ja puolisojen väliseen tulonjakoon liittyvä keskustelu, joka levisi perinteiseen mediaan.

Ylivoimaisesti yleisin ajatus kommenttien perusteella on, että miljoonan dollarin/euron kertakorvauksen avioehdon perusteella saanut nainen on ahne, kullankaivaja, tuhlari ja ansaitseekin palautuksen omalle tulotasolleen, jota ei siis ole, koska nainen on ollut kolmen lapsen kanssa kotona.

Moni on verrannut naisen saamaa miljoonaa siihen, ettei itse koskaan tule näkemään moisia summia, miksei muija siis ole tyytyväinen. Hiukan epä-älyllistä, vai kuinka. Entäpä vertailu siihen, kuinka miespuoliso on tienannut vähintään kymmeniä miljoonia euroja, monenko puoliso tienaa sellaisia summia?

Miehestä, hänen rahoistaan ja kenties kyseenalaisesta oikeudentunnostaan ei ole juuri kenelläkään ollut mitään sanottavaa. Eipä tietenkään: suomalaisen tasa-arvomallin mukaan miehen rahat ovat miehen, nainen on pienempituloinen omaa syytään. Miksei ole mennyt töihin ja tienannut omia miljooniaan.

Toisinaan suomalainen ajatus tasa-arvosta on naiselle taloudellinen ansa. Meillä ei kerta kaikkiaan uskota siihen, että sukupuolten välillä on nimenomaan sukupuolesta johtuva palkkaepätasa-arvo. Kuvitellaan, että syy on naisten omissa valinnoissa.

Ei se ole. Jos tekee mieli vängätä vastaan, kannattaa lukea vaikka tämä ennen kuin jatkaa vänkäämistä. Tai tämä. Ja tämä. (Nämä ovat kaikki meikäläisen omia, palkka- ja työelämän tasa-arvoa käsitteleviä juttuja.) Jos vieläkin tekee mieli vängätä, kannattaa katsoa pelistä omaa misogyynistä naamaansa ja etsiä sieltä selityksiä.

Samanlainen suomalainen tasa-arvoajatus on, että nainen maksaa puolet menoista, koska pienempituloisuus on naisen oma asia. On kiinnostavaa, kuinka paljon esimerkiksi pitkiä vanhempainvapaita pidetään perheen yhteisenä valintana, josta kuitenkin taloudellinen vahinko jää vain naisen omaksi riskiksi.

Tilastollisesti suurimmassa osassa heteroperheistä miehellä on isommat tulot. Kun epäsuhtaisissa tuloissa menot jaetaan vuosikymmenten ajan puoliksi, toiselle jää pakollisten kulujen jälkeen enemmän rahaa kuin toiselle. Siitä seuraa miehille isommat omaisuudet.

Mikseivät naiset vain itse tienaa!

Yksi suosittuja misogyynisiä ajatuksia on todeta, että naiset eivät uskalla ottaa riskejä, joten siksi he eivät ole verotilastojen kärkipäässä teknologia-start up -jätkien rinnalla.

Kaikkihan tietävät, miten helppoa naisten on päästä osaksi teknisten korkeakoulujen miesvaltaisia kaveripiirejä saunailtoineen, kun eihän siellä mitään syrjintää ole.

Ja sitten on tietysti se, että naisten urheilu nyt vain on sellaista, ettei se kiinnosta ketään. Siksi naisilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ammattiurheilijoina samanlaisiin tienesteihin kuin miehillä.

Esimerkiksi nämä olisivat hyväksyttyjä keinoja naisille hankkia miljoonia, mutta avioliitto ei ole.

Toisaalta meillä ihannoidaan yli kaiken ammattiurheilijamiehiä, joiden koko ura perustuu siihen, että kotona on puoliso tukemassa ja hoitamassa kaikki hommat.

Urheilijamiehiä ihaillaan, heidän puolisojaan ei, heitä pidetään vähän tyhminä – niin misogynia toimii.

Naisen pitäisi hoitaa kotirouvan osansa jotenkin puhtaasti epäitsekkäästi, isänmaan asialla, ilman mitään itselleen tulevaa taloudellista hyötyä, paria Vuittonin käsilaukkua lukuun ottamatta. Eron jälkeen tyydytään nöyrästi köyhyyteen ja mennään lähihoitajaksi.

Tämä haisee kaksinaismoralismille, jossa jälleen kerran miehille sallitaan asioita, joita naisille ei sallita: oman taloudellisen edun järkiperäinen ajattelu.

Voi myös kysyä, millaisessa asemassa avioehtoa laativa ns. tavallinen nainen on ammattilaisurheilijan manageri- ja juristipalveluihin verrattuna. Tasa-arvoisessa varmaankin, jos suomalaiset vastaavat.

Ja etenkin kullankaivajaksi haukkuminen haisee misogynialle. Mies on aina oletusarvoisesti rehti ja rahansa rehellisellä työnsä ansainnut. Onhan toki aivan perusteltua saada kumikiekon perässä luistelemisesta kymmenien miljoonien palkkaa.

Nainen taas yrittää vain hyötyä miehestä rahallisesti. Sille ei ole mitään laskennallista arvoa, kuinka paljon mies, hänen uransa ja kaikki maailman ammattilaisurheiluliigat ovat hyötyneet naisten ilmaisista kotityö- ja hoivapalveluista.