Millan, 41, puolison muisti nollautuu onnettomuuden takia joka yö: ”Kun Jouni aamulla herää, hän ei muista minun ja lastemme nimiä”
Moottoripyöräonnettomuus vei Milla Forsbergin puolison muistin, mutta yhteinen huumori kantaa.
Kun Milla Forsberg kymmenisen vuotta sitten ihastui komeaan ja hauskaan Jouni Forsbergiin, hän ei aluksi huomannut tämän olemuksessa mitään poikkeuksellista. Mies onnistui peittämään sen, ettei hänen muistinsa toiminut kunnolla.
Jounin, 57, muisti pyyhkiytyy pois öisin ja useita kertoja päivisin, sillä asiat eivät tallennu lähimuistista pitkäaikaismuistiin. Lisäksi Jouni kärsii kovasta päänsärystä. Vammat johtuvat syksyllä 2009 sattuneesta onnettomuudesta, jossa märät lehdet suistivat hänen ajamansa moottoripyörän kumolleen.
”Kun Jouni aamulla herää, hän tietää rakastavansa minua mutta ei muista nimeäni. Hän tietää, että lapset ovat hänen ja että heitä kuuluu suojella, mutta hänellä ei ole mitään hajua heidän nimistään tai asioistaan”, Milla kertoo.
Milla kertoo, että joka aamu Jounin täytyy opetella kaikki uudelleen: missä on vessa ja missä lastenhuone, missä ovat lasten vaatteet, käyvätkö lapset päiväkodissa, missä jääkaappi sijaitsee, missä ovat lautaset.
Milla Forsberg, 41
Työ: Matkailun ja asiakaspalvelun ammattilainen
Asuu: Turussa
Perhe: aviomies ja kaksi lasta
Jounin muistinmenetyskohtauksia ulkopuolinen ei huomaa, mutta Milla näkee ne miehensä silmien liikkeistä. Samalla hän huomaa Jounin silmissä pienet kyyneleet, jotka lähes ylivoimainen päänsärky niihin puristaa. Jounin kivunsietokykyä hän pitää uskomattomana.
”En usko koskaan tunteneeni yhtä kovaa kipua – en synnytyksissä enkä edes silloin, kun minulle tehtiin Egyptissä juurihoito ilman puudutusta hammaslääkärin katsellessa samalla jalkapalloa.”
Muistinmenetyskohtaus kestää muutamia kymmeniä sekunteja ja nollaa Jounin lähimuistin kokonaan. Se tulee usein esimerkiksi kaupassa, jossa aistiärsykkeitä on runsaasti. Elokuvissa Milla ja Jouni eivät voi käydä ollenkaan, koska muisti saattaa mennä kolmekin kertaa esityksen aikana.
Kohtauksen aikana Milla yleensä koskettaa Jounia ja lausuu rauhallisesti muutaman yksinkertaisen sanan, jotka palauttavat miehen todellisuuteen.
”Uskon, että Jouni tietää silloinkin, kuka olen, mutta en halua ottaa sitä riskiä, ettei elämäni suurin rakkaus muista minua. Menen puolitiehen vastaan ja kerron, että olen hänen vaimonsa.”
Joskus Jounin muistamattomuus saa Millan tuntemaan itsensä yksinäiseksi. Se tapahtuu silloin, kun hän näkee Jounin katseesta, ettei tämä muista häntä. Tunne on sukua surulle. Useimmiten lapsiperheen vauhdikas arki ja kupliva huumori kuitenkin pyyhkivät tunteen pois.
Milla kertoo olleensa aiemmin helposti loukkaantuva ja suorastaan nauttineensa mehevistä loukkaantumisen tunteista. Jounin kanssa loukkaantumiset menisivät hukkaan, joten Milla on päättänyt luopua niistä.
”Jouni ei ensinnäkään huomaa, että olen loukkaantunut, eikä hän myöskään muista sitä. Sitten mökötän yksinäni, ja hänellä on tapana alkaa nauraa.”
”Tilanne on niin kauhea ja raskas, ettemme voi muuta kuin nauraa.”
Milla on nähnyt vierestä, kun Jouni kirjoittaa puhelimeensa valtavat määrät muistiinpanoja. Jouni tekee sen kuitenkin niin huomaamattomasti, ettei Milla kiinnitä siihen juurikaan huomiota.
”En ole koskaan nähnyt Jounin muistiinpanoja, enkä haluakaan nähdä. Ne ovat hänen ajatuksensa, hänen muistinsa.”
Jouni on kertonut Millalle, että hänellä on muistiinpanoissaan omat kansiot perheenjäsenille, kavereille, tutuille, tapahtumille ja ajankohtaisille asioille. Jounin kertoman mukaan Millan kansiosta selviää muun muassa, että hän pitää sushista, vihaa huonoa asiakaspalvelua ja rakastaa laulamista. Ja että Millaa pitää silittää, kun hän itkee. Muuten Jouni ei osaisi käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla.
Milla arvelee, että Jouni tekee kaikkensa ollakseen paljastamatta ulkopuolisille muistamattomuuttaan.
”En usko, että hän ikimaailmassa paljastaisi vieraillemme, ettei hän muista, keitä vieraat ovat. Hän peilaa ihmisten katseita, kuuntelee, miettii ja saattaa käydä lukemassa muistiinpanojaan selvittääkseen, keistä on kyse.”
Usein Jouni myös nauraa vaikeuksilleen.
”Ulkopuolisia se joskus järkyttää. Tilanne on kuitenkin niin kauhea ja henkisesti raskas, ettemme voi muuta kuin nauraa.”
Jounin muistamattomuus surettaa Millaa etenkin silloin, kun elämässä on muitakin haasteita. Silloin Millasta tuntuu, että hänellä on liikaa kannettavaa. Sellainen ajanjakso sattui esimerkiksi viime vuonna, jolloin Milla sairastui vaikeaan raskausmasennukseen ja menetti rakastamansa työn ja Jounilla todettiin imusolmukesyöpä. Vaikka syöpä on nyt rauhallisessa vaiheessa, se on lisännyt ennestään kovia kipuja.
Milla käy terapiassa, mutta hänen ei ollut helppoa löytää sopivaa auttajaa. Moni ammattilainenkin järkyttyi hänen tarinastaan niin paljon, että se tuntui Millasta epämukavalta. Hän pitää itseään hyvin tunteellisena ihmisenä ja laulamista itselleen sopivampana tapana purkaa tunteitaan.
”Laulan kaikkea, missä on paljon tunnetta. Musikaalit ja suuret biisit ovat lemppareitani.”
Elämä Jounin puolisonakaan ei ole pelkästään haastavaa.
”Jouni on maailman hauskin. Hän järjestää minulle salsaesityksiä lanteitaan vetkutellen, eikä mikään ole niin hauskaa kuin hän puhumassa ruotsia, jota hän ei osaa sanaakaan.”
Millan mukaan Jouni on häntä luonteeltaan jyrkempi, mutta Milla on saanut Jounin keskustelemaan ja puhumaan tunteista. Milla myös ihailee miehensä tapaa toimia neljä- ja puolitoistavuotiaiden lasten kanssa.
”Lapsemme ovat isifaneja. Jounilla on valtava suojeluvietti, ja hän näyttää ja opettaa lapsille tarpeellisia taitoja. Hän on opettanut nelivuotiastamme pelastamaan ötököitä ja kiipeämään turvallisesti.”
Milla kuvailee perheen arkea hauskaksi mutta raskaaksi tiimipelaamiseksi. Hän on aina halunnut, että hänen miehensä olisi hänen paras tiimikaverinsa, ja sellainen Jouni on. Yhdessä he kohtaavat vaikeudet ja murtautuvat niiden läpi.
”Joskus sanotaan, ettei ihmiselle anneta enempää taakkaa kuin hän jaksaa kantaa. Kyllä sitä aika paljon jaksaa kantaa, etenkin Jouni. Mutta hän onkin vahvin tuntemani ihminen.”
Koko perheen asia
Vanhemman muistisairaus koskettaa puolison lisäksi lapsia, sanoo Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori.
”Muistisairaus on etenevä sairaus, mutta onnettomuuden aiheuttamat muistihäiriöt saattavat parantua ajan kuluessa riippuen vamman laadusta ja kuntoutuksen tehoamisesta. Onnettomuus voi aiheuttaa myös pysyvän vamman muistin alueelle.
Jos vanhemmalla on muistiongelmia, asiasta kannattaa kertoa lapsille heidän ikänsä huomioiden.
Vanhemman voi olla vaikeaa huomata lapsen kuormitusta, koska lapsi saattaa peitellä vaikeita tunteitaan suojellakseen vanhempiaan. Vanhemman kannattaakin toisinaan kysellä, millaisia ajatuksia lapsella on.
Nuori vertaa usein tilannettaan toisten nuorten kokemuksiin ja saattaa tuntea perhetilanteensa takia häpeää tai huonommuutta. Ellei nuori saa purkaa tunteitaan, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hänen elämäänsä.
Tunteita kannattaa käsitellä perhepiirissä, mutta jos se tuntuu vaikealta, nuorelle voi hakea apua. Muistiliitolla on suljettu Facebook-ryhmä 13–35-vuotiaille, joiden vanhemmalla on muistisairaus.
Muistisairaan puolisolle avuksi voivat olla Muistiliiton asiantuntija- ja tukikeskukset Muistiluotsit. Erityisesti muistisairaan omaishoitajille ja läheisille tarkoitetussa Vertaislinja-tukipuhelinpalvelussa vapaaehtoiset tukevat apua kaipaavia.
Muistiasioista voi jutella myös puolisoa hoitavan lääkärin tai muistihoitajan kanssa. Jaksamisesta on tärkeää huolehtia, jotta voimia riittäisi myös lasten ja sairastuneen puolison tukemiseen.”
Jouni on lukenut ja hyväksynyt jutun.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 03/2025.
